Suomeksi alempana.

 

Stuorámus oassi Suoma sámemánáin, jo 74%, orru sámeguovllu olggobealde. Sis juohkehaččas livččii árabajásgeassinlága 1973/36 11§ mielde vuoigatvuohta árabajásgeassimii iežaset eatnigillii. Jearaldat sámi árabajásgeassimii lea lassanan stuorra gávpogiin ja dál jo sullii 50 mánná oassálastet sámi árabajásgeassimii Roavvenjárggas, Oulus ja Helssegis. Mearri lea goit dušše unna oassi gávpogiin orru sámemánáin.

 

SÁRA-fidnu lea deaivan gávpogiin orru sápmelaččaid joavkoságastallamiin jagis 2016 ja ságastallan singuin Roavvenjárggas, Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs ja Oulus. Joavkoságastallamiin bođii ovdan erenomážit sámi árabajásgeassima mearkkašupmi sámebearrašiidda. Dat lea dál meastá áidna sámegielat buresbirgenbálvalus sámeguovllu olggobealde.

 

Ságastallamiin bođii ovdan, ahte juohke gávpogis, gos lea sámi árabajásgeassin, bálvalusa leat vuos gáibidan ovttaskas, aktiivvalaš bearrašat. Árabajásgeassinlagas fuolatkeahttá gielddain ii leat leamaš diehtu geatnegasvuođas ordnet sámegielat bálvalusa, muhto bearrašat leat gártán ain ođđasit čilget gielddaide, manin gielddat fertet ordnet dakkár bálvalusa, smiehttat mo bálvalusa sáhtášii geavatlaččat ordnet ja leat mielde vel bargiid rekryteremisge. Sámi árabajásgeassima gáibideapmi leamaš bearrašiidda guhkes, mohkkái ja maid muhtumin duššástuvvi proseassa eallima muttus, goas árgabeaieallimis unna mánáiguin lea muđuige hoahppu.

 

Joavkoságastallamiin bođii ovdan, ahte gávpogis orru sámebearrašat addet árvvu daid bearrašiid bargui, geat leat vuosttamužžan gáibidan sámegielat bálvalusaid. Das fuolatkeahttá dušše moattis livččii alddis seammá návccat aktivismii. Dat oidno gielddaide ja serviide, mat ordnet bálvalusaid, nie, ahte go olbmuin jerret gallis lea dárbu bálvalussii, dávjá dušše moadde bearraša almmuhit ahte dárbbašit sámi árabajášgeassima. Go bálvalus álgá ja lea plánejuvvon daid moadde bearrašii, geat leat ovddalgihtii almmuhan, de fáhkkestaga mielde háliiditge maid olu diekkár bearrašat, geaid birra bálvalusa ordnejeaddjis ii leat leamaš diehtu. Orošii leamen nu, ahte olbmuin gal lea miella geavahit sámi árabajásgeassinbálvalusaid, muhto juohke bearrašis eai leat návccat gáibidit bálvalusa, man birra gielda ii dieđe maidege.

 

Sámegiela ja kultuvrra sirdin mánáide gávpotbirrasis gáibida bearrašiin erenomáš fuomášumi. Unna mánáiguin árgabeaieallin sáhttá leat lossat iige juohke bearrašis vealttekeahttá leat návccat sirdit giela ja kultuvrra mánáide. Daid mánáide livččii ávki sámi árabajásgeassimis ja seammás bearaš oččošii doarjaga árabajásgeassinbargiin. Dála dilis, go sámeárabajásgeassima ferte sierra gáibidit, boahtá millii, ahte makkár sámebearrašat geavahit sámeárabajásgeassima gávpogiin. Bessetgo bálvalusaid geavahit dušše dat bearrašat, geainna leat erenomáš olu návccat gáibidit ja ráđđádallat gielddaiguin? Mo geavvá daidda bearrašiidda, main eai leat návccat gáibidit? Báhcetgo sámi árabajásgeassinbálvalusaid haga justa dat bearrašat, geainna livččii buot stuorámus dárbu sámeárabajásgeassima fállan doarjagii?

 

Dain fáttáin ságastallat lasi Roavvenjárggas  Avaimia yhdenvertaisuuteen-semináras 30.9.2016.

 

---

 

Suurin osa Suomen saamelaislapsista, jo 74%, asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Heistä jokaisella olisi varhaiskasvatuslain 1973/36 11§ mukaan oikeus saada varhaiskasvatusta äidinkielellään. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kysyntä suurissa kaupungeissa onkin ollut kasvussa viime vuosina ja tällä hetkellä jo noin 50 lasta osallistuu saamelaiseen varhaiskasvatukseen Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Määrä on kuitenkin vain murto-osa kaupungeissa asuvista saamelaislapsista.

 

SÁRA-hanke on käynyt vuonna 2016 ryhmäkeskusteluja kaupunkisaamelaisten palveluihin liittyen Rovaniemellä, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Ryhmäkeskusteluissa nousi esiin erityisesti varhaiskasvatuksen merkitys saamelaisperheille. Se on tällä hetkellä ainoita olemassa olevia saamenkielisiä hyvinvointipalveluja saamelaisalueen ulkopuolella.

 

Keskusteluissa nousi esiin, että jokaisessa kaupungissa, joissa saamelaista varhaiskasvatusta järjestetään, palvelua ovat vaatineet ensin yksittäiset aktiiviset perheet. Varhaiskasvatuslaista huolimatta kunnat eivät ole olleet tietoisia velvollisuudestaan järjestää saamenkielistä palvelua vaan perheet ovat kerta toisensa jälkeen joutuneet selittämään kunnille, miksi kuntien on järjestettävä tällaista palvelua, ideoimaan, miten palvelun voisi käytännössä järjestää ja usein olemaan apuna työntekijöiden rekrytoinnissakin. Saamelaisen varhaiskasvatuksen vaatiminen on ollut perheille pitkä, monimutkainen ja turhauttavakin prosessi kiireisen pikkulapsiarjen keskellä.

 

Ryhmäkeskusteluissa tuli ilmi, että kaupungeissa asuvat saamelaisperheet arvostavat ensimmäisenä palveluja vaatineiden perheiden tekemää työtä, mutta harvalla olisi itsellään voimavaroja samanlaiseen aktivismiin. Tämä näkyy palveluja järjestävien kuntien ja yhdistysten suuntaan niin, että kun palvelutarvetta kartoitetaan, usein vain muutama perhe ilmoittaa tarvitsevansa saamelaista varhaiskasvatusta. Kun palvelu aloitetaan näille muutamalle perheelle mitoitettuna, mukaan haluaakin yhtäkkiä iso joukko perheitä, joista palvelun järjestäjä ei ole aiemmin tiennytkään. Näyttäisi siltä, että saamenkielisiä varhaiskasvatuspalveluita kyllä halutaan käyttää, mutta kaikilla perheillä ei ole voimavaroja alkaa vaatimaan kunnalle ennestään tuntemattomia palveluita.

 

Saamen kielen ja kulttuurin siirtäminen lapsille suomalaisessa kaupunkiympäristössä vaatii perheiltä erityistä huomiota. Pienten lasten kanssa arjessa jaksaminen on usein tiukoilla eikä kaikissa perheissä välttämättä ole voimavaroja kielen ja kulttuurin siirtämiseen lapsille. Nämä lapset hyötyisivät saamelaisesta varhaiskasvatuksesta ja perhe saisi samalla ammattikasvattajat tuekseen. Nykytilanteessa, jossa saamelaista varhaiskasvatusta täytyy erikseen vaatia, herää kuitenkin kysymys, että millaiset kaupungeissa asuvat saamelaisperheet käyttävät saamelaisia varhaiskasvatuspalveluita. Pääsevätkö palveluja käyttämään vain ne perheet, joilla on erityisen paljon voimia vaatia ja neuvotella kuntien kanssa? Miten käy niille perheille, joilla ei ole voimia vaatia? Jäävätkö ilman saamelaista varhaiskasvatusta juuri ne perheet, jotka eniten tarvitsisivat saamelaisen varhaiskasvatuksen tukea?

 

Saamelaisesta varhaiskasvatuksesta kaupungeissa keskustellaan 30.9.2016 Rovaniemellä Avaimia yhdenvertaisuuteen-seminaarissa.