Osallistumisen johdosta on tärkeää saada tarvittavat tiedot. Teille on esimerkiksi annettava tietoja
- terveydentilasta
- saatavilla olevista tutkimus- ja hoitotavoista
- apuvälineistä
- hoidon odotettavissa olevasta tuloksesta
- mahdollisista komplikaatioista ja sivuvaikutuksista
- sairauden tai vamman ehkäisytavoista.
Lapsen osallistumiselle hoitoa koskeviin päätöksiin ei ole ikärajaa. Lapsen oikeus päättää asioistaan liittyy hänen kypsyyteensä, eikä ikä ole ainoa kypsyyteen vaikuttava tekijä. Pitkään sairastanut tai toimintarajoitteinen lapsi saattaa esimerkiksi olla kypsempi tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä kuin toinen samanikäinen lapsi ilman senkaltaisia kokemuksia.
Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä useammin lapsen ja huoltajan on saatava antaa suostumuksensa tarjottavalle hoidolle. Hoidosta vastaavat arvioivat, useimmiten yhdessä huoltajan kanssa, milloin lapsi pystyy osallistumaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon.
Tietoja ilman vanhempien osallistumista
Joissakin tilanteissa lapset voivat olla itse suoraan yhteydessä terveydenhuoltoon ilman huoltajan sekaantumista, vaikka se saattaakin tapahtua huoltajan ollessa tietoinen asiasta. Lapsella on esimerkiksi oikeus keskustella hoitohenkilöstön kanssa ilman vanhempiaan ja ilman, että he saavat tietää, mitä lapsi on kertonut. Mikäli keskustelussa ilmenee jotakin lapsen suojaan ja terveyteen vaikuttavaa, hoitohenkilöstö on velvollinen ilmoittamaan siitä kunnan sosiaalipalveluun.
Jos lapsi pystyy hakeutumaan hoitoon omasta aloitteestaan, hänellä on oikeus terveysneuvontaan ilman vanhemman läsnäoloa ja ilman, että vanhempi saa tutustua tuloksiin. Nuorisovastaanotolla käyneellä nuorella on myös oikeus päättää, saako joku muu tietää käynnistä tai lukea potilaskertomusta.
Lapsella on oikeus saada omaa tukea, neuvoja ja tietoja perhettään koskevissa kysymyksissä kuten esimerkiksi perheenjäsenen toimintarajoitteen, fyysisen tai psyykkisen sairauden tai perheenjäsenen kuoleman johdosta.