Eturauhasen kudosnäyte eli biopsia
Vävnadsprov av prostata – prostatabiopsi

Skriv ut
Skriv ut

Yhteenveto

Yhteenveto

Yleistä

Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten.

Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja.

Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen.

Valmistelut

Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi.

Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta.

Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta. Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja.

Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.

Kuinka näyte otetaan?

Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi. Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä.

Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja. Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana. Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen.

Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia.

Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu?

Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta. Se on täysin vaaratonta. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.

Visa mer

Miksi näyte on syytä antaa?

Miksi näyte on syytä antaa?

  • Eturauhanen on virtsarakon alapuolella virtsaputken ympärillä.

    Mer information

    Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä. Eturauhasta tutkittaessa peräsuoleen viedään ultraäänianturi. Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja.
    Urinblåsa = Virtsarakko
    Prostata = Eturauhanen
    Urinrör = Virtsaputki
    Testikel = Kives
    Sädesledare = Siemenjohdin
    Ändtarm = Peräsuoli
    Penis = Siitin

Näyte otetaan eturauhasesta

Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä. Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja.

Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan. Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi.

Ensin muita tutkimuksia

Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä. Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut. PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon. PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella. PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut. Muita PSA-pitoisuuden kohoamisen syitä voi olla eturauhasen tulehdus mutta myös syöpä. Kohonnut PSA-arvo ei siten aina merkitse eturauhassyöpää.

Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä. Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää. Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä.

Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus

Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä. Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan.

Fäll ihop

Näin se tehdään

Näin se tehdään

Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla

Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon.

Lääkityksen muutos voi olla tarpeen

Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta. Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti. Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta.

Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä. Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä. Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon. Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan.

Tutkimus on nopea

Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta. Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille.

Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä.

Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava. Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä.

Ultraäänellä kuva eturauhasesta

Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä. Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan.

Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran. Anturin läpimitta on noin 2,5 cm.

Anturi sisältää ultraäänilähettimen. Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista. Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä. Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta.

Kudosnäyte otetaan neulalla

Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä. Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään. Neulan halkaisija on muutama millimetri. Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen. Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan.

Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella. Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta. Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta.

Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä

Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä. Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta. Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta. Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta. Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua. Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta.

Toimenpiteen jälkeen

Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia.

Komplikaatiot ja riskit

Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta.

Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan. Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä.

Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen. Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun.

Fäll ihop
Skriv ut
Senast uppdaterad:
2013-10-28
Skribent:

Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala

Redaktör:

Toimittaja: 

Katti Björklund, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Tarkastaja: Jan Adolfsson, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Statens beredning för medicinsk utvärdering

Illustratör:

Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja