8 (j)-terveisiä Kanadasta

Artikla 8 (j) kokous on nyt ohi Montrealissa. Kokous oli hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen artikla 8 (j):n toimeenpanoa ajatellen ja se lisää kyllä kansallisen artikla 8 (j):n toimeenpanoa valmistelevan työryhmän työtä. Osallistuin kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. Kokouksen kantoja on valmisteltu kansallisessa 8 (j)-työryhmässä ja Eu-maiden yhteiskokouksessa. Montrealin kokouksessa päätöksenteko oli monitasoista. Euroopan Unionin kannat sovittiin jokapäiväisissä Eu-maiden koordinaatiokokouksissa, joissa puhetta johti Eu puheenjohtajamaa Ruotsi. Itse kokouksissa Eu:n puolesta yhteisesti sovitut kannat esitti Ruotsi. Tällaisella toiminnalla on pyritty ilmeisesti tehokkuuteen, vaikka ongelmaton tämä tapa ei ole varsinkaan alkuperäiskansaedustajille. Itse kokouksessa päätöksenteko tapahtuu yleisistunnossa.

Ensimmäisinä kokouspäivänä kokouksen osallistujat esittivät omia lyhyitä lausuntojaan kokouksen aiheista, joita olivat alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen osallistuminen, monivuotinen työohjelma artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi, ABS-regiimi, sui generis järjestelmä ja eettinen koodisto. Vaikeimmissa kysymyksissä kokous jakaantui kontaktiryhmiin, joille nimitettiin maiden edustaja ja alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöedustaja (ILC eli indigenous and local communities) puheenjohtajiksi. Tällaiset työryhmät nimettiin Abs-regiimistä (acces and benefit sharing), eettisestä koodistosta ja monivuotisesta työohjelmasta. Kontaktiryhmien kokoukset olivat kaikille avoimia.

Eu:n lisäksi myös Afrikan maat ja Itä-Euroopan maat olivat järjestäytyneet maaryhmiksi joka puhuu yhteisellä äänellä. Maaryhmät ja maat neuvottelivat kokouksen aikaan keskenään vaikeista kysymyksistä. ILC:itä edustavat järjestöt olivat kokouksessa myös edustettuina ja niillä oli puhe- ja esitysoikeus kokouksessa. Työjärjestyksen mukaan ILC:n esityksiä ei kuitenkaan oteta huomioon, jos jokin maa ei kannata niiden esityksiä. Tämä on minusta hyvin kummallista, koska artikla 8 (j):n toimeenpano edellyttää ILC:eiden täyttä ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon. Käytännössä päätökset tehdään konsensus periaatteella, vaikeimmissa asioissa päätös merkitään hakasulkuihin. Tämä kokous ei tehnyt sinänsä sitovia päätöksiä, vaan esittää biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päättävän artikla 8 (j):n kokouksen esittämistä asioista. Voi tuntua monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta. Tämän kokouksen tarkoitus on siis ennen kaikkea neuvotella valmiiksi ja valmistella asioita päätettäväksi osapuolikokoukselle.

Suurin osa päätöksistä on tarkoitus olla ohjemaisia, jotka eivät velvoittaisi suoraan valtioita muuten kuin suuntaa-antavina. Kokouksen taustalla käytiin kuitenkin tiukkaa vääntöä eri sanamuodoista ja ilmauksista. Tässä valossa oli ihmeellistä kokouksessa ja sen taustalla käyty väittely viitteiden, pilkkujen ja pisteiden paikasta erityisesti koska suurin osa maista on selkeästi jättänyt artikla 8 (j):n toimeenpanematta omassa maassaan. Kokous oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja sain hyviä esimerkkejä artikla 8 (j):n toimeenpanosta muissa maissa sovellettavaksi Suomen saamelaisten kotiseutualueelle.
Kokous päätti ehdottaa osapuolikokoukselle, että seuraavassa artikla 8 (j)-kokouksessa käytäisiin syvällinen dialogi Abs-asioista ja joko suojelluista alueista tai biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta. Tämä päätös oli huono, koska myös minä Eu:n tapaan pidin tärkeänä, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin ilmastonmuutosta ja perinteistä tietoa. Afrikan ja Etelä-Amerikan maat saivat kuitenkin junnattua oman kantansa läpi, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin mm. geenivarojen saantia ja hyötyä kun taas ilmastonmuutoskysymykset eivät tulisi kokouksen asialistalle. Kokouksen ehdotukset osapuoli- eli COP 10-kokoukselle tulevat lähiaikoina nettiin kielentarkastuksen jälkeen. Hyväksymisistunnossa asiapapereihin tehtiin myös jonkin verran muutoksia. Palaan näihin asioihin myöhemmin kun olen saanut valmiiksi matkaraporttini ja kokouksen loppupäätelmien analysoinnin Suomen saamelaisten kotiseutualueen kannalta.

Lauantaina lähdin Iqalutiin, Nunavutin pääkaupunkiin tutustumaan Inuit-kulttuuriin, inuiittien maaoikeuksien toteutumiseen ja aluehallintoon sekä keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Keskiviikkona lähden Ottawaan tapaamaan Kanadan alkuperäiskansapolitiikasta vastaavia ministeriöiden virkamiehiä ja vierailen myös Suomen suurlähetystössä. Suomeen palaan 15.11.

Terveisin tuulisesta Iqalutista 10.11.2009,
Klemetti Näkkäläjärvi