Ajankohtaista

Viime viikolla osallistuin elinkeinoministeriön asettamaan Lappi-työryhmään. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin yleisiä, Lapin kehitykseen vaikuttavia asioita. Työryhmän työstä tulee kiireinen, koska työryhmälle on asetettu määräaikaa kesäkuu loppuun. Loppuviikolla osallistuin Rovaniemellä kahteen seminaariin, joista ensimmäinen käsitteli alueellisia innovaatioita. Seminaarin yhteydessä oli tarkoitus tavata aluekomissaari Danuta Hübner, ja kertoa hänelle saamelaisten toiveista. Valitettavasti tapaaminen ei järjestynyt aikataulullisista syistä, mutta toimitimme hänelle kirjallista tietoa saamelaisista ja meidän toiveistamme tehdä yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa.

Toinen osallistumani seminaari oli arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean ja arktisen yliopiston yhteinen seminaari. Osallistuin osioon, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista arktisella alueella. Toin puheessani esille, joka löytyy saamelaiskäräjien sivuilta osoitteesta www.samediggi.fi/tiedotteet/tiedotteet.htm, että saamelaisten mahdollisuudet sopeutua ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen ovat nykyisin vähäiset, koska Suomen valtio hallinnoi saamelaisten kotiseutualuetta. Saamelaiset ovat sopeutuneet muutoksiin ilmastossa ja ympäristössä historiallisesti laajentamalla asuin- ja nautinta-alueitaan, ottamalla uusia alueita käyttöönsä tai ottamalla uusia elinkeinoja käyttöönsä. Nykyisin tällaisia mahdollisuuksia ei juuri ole, koska saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjaus on saamelaisten hallinnan ulottumattomissa.

Toinen keskeinen asia jonka toin esille koski sitä, että saamelaiset on otettava mukaan laajasti saamelaisten kotiseutualueen ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja saamelaisten tule voida luoda omaan kulttuurinsa pohjautuvat sopeutumismallit ilmastomuutokseen. Toin esille myös sen, että saamen kielessä ja saamelaiskulttuurissa on olemassa erityistä tietoa luonnonilmiöistä, luonnossa liikkumisesta ja ympäristön havainnoimisesta. Saamen kielen luokittelujärjestelmän kautta voidaan tutkia tarkasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja verrata luonnonoloja tarkasti vuosittain. On myös tärkeää, että saamelaiset pääsevät mukaan saamelaiskulttuurin lähtökohdista käsin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tutkimukseen.


Tällä viikolla valmistelen seuraavan viikon kokouksia ja lausuntoja. Ensi viikolla tapaan saamelaiskäräjien edustajien kanssa metsähallituksen johtoa, joiden kanssa tulemme keskustelemaan metsähallituksen ja saamelaiskäräjien välisestä yhteistyöstä ja ongelmista. Samana päivänä tapaamme myös ympäristöministeriön johtoa ja keskustelemme erityisesti kestävästä kehityksestä ja tulevasta yhteistyöstä. Saamelaiskäräjien hallitus pitää seuraavan kokouksensa Helsingissä. Hallitus tapaa oikeusministerin, ja tapaamisessa keskustelemme ajankohtaisista saamelaisia koskettavista hankkeista.

Olen valmistellut tällä viikolla saamelaiskäräjien lausunnon sanomalehtiasetuksen muutoksesta. Lausunto toimitettiin liikenne- ja viestintäministeriöön. Asetusehdotuksen perusteella voidaan myöntää tukea vähemmistökielten sanomalehtien, kuten saamen ja romanikielten julkaisuun. Saamelaiskäräjien mielestä asetuksen tulisi huomioida saamelaiset alkuperäiskansana, eikä kielellisenä vähemmistönä. Saamelaiskäräjät näkee ensiarvoisen tärkeänä että tukijärjestelmä mahdollistaisi suomalaisen saamenkielisen sanomalehdistön synnyn siten, että saamelaiset voisivat saada uutisia omalla äidinkielellään kaikilla kolmella saamen kielellä. Saamelaiskäräjien näkemŧksen mukaan asetusehdotus ei mahdollista nykyisellään saamenkielisen sanomalehdistön syntyä Suomeen.

Saamelaiskäräjät vaatii, että sanomalehdistöasetuksella tulee siirtää sanomalehdistötuki saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Lehdistötuen tulee huomioida saamen kielten ja saamelaisten erityisasema sanomalehden tukimäärässä, ilmestymistiheydessä ja mahdollistaa myös yhdistysten ja pienten yhteisöjen julkaista sanomalehteä. Lisäksi saamenkielisen lehdistön tukea ei voi myöntää vain Internetin kautta tapahtuvaan julkaisuun, koska kotiseutualueen huonot tietoliikenneyhteydet estävät internetin hyödyntämisen. Lehdistötuessa tulee huomioida myös iäkkäämpi väestö, joka ei pysty hyödyntämään internetiä samoin kuin nuorempi sukupolvi.

5.3. Vuontisjärvellä Klemetti Näkkäläjärvi