Ajatuksia saamelaisradion ja kulttuuri-itsehallinnon kehittämisen tiimoilta

Saamelaisilla alkuperäiskansana on perustuslaissa taattu itsehallinto saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa saamelaisten kotiseutualueella. Kulttuuri-itsehallinnon puitteissa saamelaiskäräjät mm. rahoittaa saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten kulttuurijärjestöjen toimintaa. Kulttuuri-itsehallinto ei kuitenkaan vielä kata kulttuurin kaikkia eri muotoja, ja saamelaiskäräjien tavoitteena on kehittää itsehallintoa jatkuvasti. Saamelaiskäräjät on esimerkiksi vaatinut aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeessa itselleen aluehallintaviranomaisten tehtäviä saamelaisten kotiseutualueella.

Tiedotusvälineissä on ollut esillä ajatus saamelaisradion hallintotehtävien siirrosta Yleisradiolta saamelaiskäräjille, ja ajatus on mielestäni luontevaa jatkoa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämisessä. Viime keväänä saamelaiskäräjät esitti liikenne- ja viestintäministeriölle että saamenkieliselle sanomalehdistölle tulisi olla tuki, jonka myöntää saamelaiskäräjät. Saamenkielisen sanomalehdistön tuki kuuluu samaan tukiryhmään Suomen vähemmistökielien kanssa kuten ruotsin ja romanin kielen kanssa.

Saamelaiskäräjien esitystä ei kuitenkaan ole huomioitu ja saamenkielisen sanomalehdistön tuki on osana vähemmistökielellä julkaistavien sanomalehtien tukea. Tilanne on todella valitettava ja on mahdollista, että tuen saamisen ehdot estävät Suomessa julkaistavan saamenkielisen sanomalehdistön synnyn. Siihen viittaa se, ettei liikenne- ja viestintäministeriölle tullut tänä vuonna yhtään hakemusta saamenkielisen sanomalehden julkaisemiseksi.

Saamelaisradio kuuluu nykyisin Yleisradion hallinnonalalle. Saamelaiskäräjät ei ole ollut tyytyväinen nykyiseen saamenkieliseen ohjelmatuotannon resursointiin, eikä saamelaiskäräjillä ole nykyisin muita mahdollisuuksia vaikuttaa siihen kuin tehdä esityksiä ja aloitteita. Saamelaisten tarpeet tuntuvat hukkuvan Helsingin päässä muihin tarpeisiin.

Saamelaiskäräjät on erityisen tyytymätön saamenkieliseen tv-ohjelmatarjontaan, nykyisin saamenkielistä ohjelmaa on vain yksi lastenohjelma ja saamen tv-uutiset. Saamelaisilla oli suuria toiveita digi-tv-uudistuksessa, koska ruotsin kieli sai oman kanavansa. FST lähettää ohjelmaa päivittäin kello 17 puoleen yöhön eli kanava ei tarjoa ohjelmaa täysmääräisesti. Toiveena oli, että saamenkielistä ohjelmatarjontaa olisi tullut myös FST:lle nykyistä enemmän. Saamelaisradion siirto saamelaiskäräjien alaisuuteen erilliseksi yksiköksi antaisi saamelaiskäräjille mahdollisuuden neuvotella valtion kanssa saamenkielisen ohjelmatuotannon resursoinnista, ohjelma-ajasta ja hakea erillisrahoitusta ohjelmatuotantoon esimerkiksi Eu:n rahoitusohjelmista.

Saamelaiskäräjillä ei ole mitään kiinnostusta vaikuttaa saamelaisradion uutisointiin vaan luonnollisesti haluamme kunnioittaa tiedotusvälineiden riippumattomuutta. Saamelaisradion hallintomalli voisi olla nykyisenkaltainen hallintoneuvostotyyppinen malli, joka takaisi toiminnan riippumattomuuden. Saamelaisradio voisi tällöin toimia myös Julkisen Sanan Neuvoston jäsenenä, joka takaa median itsesäätelyn ja riippumattomuuden. Saamelaisradion siirto takaisi ennen kaikkea paremman neuvotteluaseman rahoituksen ja ohjelma-ajan neuvotteluissa.

Yhteenvetona voisi todeta, että saamelaisradion siirto saamelaiskäräjien alaisuuteen palvelisi ennen kaikkea saamelaisia ja turvaisi ja kehittäisi osaltaan saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Siirto ei ole realistinen aivan lähivuosina, mutta ajatusta tehtävien siirrosta tulee pitää yllä ja luoda sisältöä ehdotuksen tueksi. Saamelaisradion siirtäminen pois yleisradion alaisuudesta edellyttäisi yleisradiota käsittelevien ja ohjaavien lakien muutosta ja ennen kaikkea poliittista tahtoa eduskunnassa. Toisaalta nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteena on kehittää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa eli ajatuksen toteutuminen ei ole aivan mahdoton.

Tällä viikolla tiistaina oli Lappi-työryhmän kokous, jossa käsiteltiin työryhmän loppuraporttia. Tämän jälkeen työryhmäkokouksia on jäljellä enää yksi ja raportin luovutustilaisuus. Samana päivänä oli myös biodiversiteettityöryhmän kokous, jossa käsiteltiin erityisesti kansalaisjärjestöjen osallisuutta kestävän kehityksen edistämiseksi.

Erityisen vaikuttunut olin nuorisojärjestöjen kattojärjestön, Allianssin tavasta edistää kestävää kehitystä, ympäristökasvatusta ja ympäristönsuojelua omassa toiminnassaan. Saamelaiskäräjien tulevassa nuorisolautakuntatyössä haluaisin myös ympäristönäkökulmien näkyvän ja voisimme hyödyntää Allianssin hyviä esimerkkejä omassa työssämme.

Keskiviikkona saamelaiskäräjät tapasi Sodankylän kunnan johtoa. Keskustelimme erityisesti saamelaiskäräjien ja kunnan välisestä yhteistyöstä ja kunnan saamenkielisistä palveluista. Torstaina avasin Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Saariselällä. Tervehdyspuheeni löytyy myöhemmin saamelaiskäräjien www-sivuilta.


Vuontisjärvellä 19.9.2008

Klemetti Näkkäläjärvi