Alku-hankkeesta ja kaivoslaista

Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi lausuntonsa uudesta kaivoslaista. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osiosta. Uusi kaivoslakiehdotus on parannus vanhaan kaivoslakiin verrattuna, jossa saamelaisia ei edes mainittu. Uusi kaivoslakiehdotus huomioi paremmin myös ympäristönäkökulmat. Saamelaisten kotiseutualueella harjoitetaan malminetsintää, kullanhuuhdontaa ja koneellista kullankaivuuta, jota kutsutaan uudessa kaivoslakiehdotuksessa koneelliseksi kullanhuuhdonnaksi. Kaivoslakiehdotuksen mukaan ei ole todennäköistä, että saamelaisten kotiseutualueelle perustettaisiin kaivos. Saamelaiskäräjät kuitenkin edellyttää lausunnossaan, että kaivoshankkeen perustamiselle tulee olla saamelaiskäräjien lupa. Malminetsintää tulisi ohjata tiukemmin saamelaisten kotiseutualueella siten, että etsintä ei vaikeuta saamelaiselinkeinojen toimintaedellytyksiä. Saamelaiskäräjät edellyttää, että kaivoslaista järjestetään vielä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut.

Viime viikolla vastasin saamelaiskäräjien puolesta ALKU- eli aluehallinnon kehittämis- ja uudistamishankkeen sidosryhmäkyselyyn. Kyselyssä kysyttiin ALKU-hankkeen kahdeksan (8) alatyöryhmän loppuraporteissa esitetyistä asioista näkemyksiä. Raportit löytyvät osoitteesta www.vm.fi/alku Saamelaiskäräjien vastaukset sidosryhmäkyselyyn löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Vastauksessa pahoittelin sitä, että saamelaiskäräjiltä ei ole missään vaiheessa pyydetty lausuntoa tai kannanottoa alueviranomaisista ja niiden tehtävänjaosta tai koko ALKU-hankkeesta.

Ehdotusta aluehallintoviranomaisista ja niiden tehtävänjaosta ei ole selvitetty riittävästi eikä asiasta ole käyty riittävästi eri osapuolten välistä keskustelua eikä kansalaiskeskusteluakaan. Suomen historian suurimassa aluehallintouudistuksessa on kiirehditty paljon eikä ehdotuksien vaikutuksia, suhdetta valtion alueellistamispolitiikkaan tai valtion tuottavuusohjelmaan, ole pohdittu riittävästi. ALKU-hanke etenee epärealistisen nopeasti, eikä näin nopealla aikataululla ehditä toteuttamaan hanketta hyvän hallintotavan mukaisesti. ALKU-hanke asetettiin 29.6.2007 ja sen toimikausi päättyy 31.3.2009. Tuoreimpien lehtitietojen mukaan sen toimiaikaa on jatkettu ensi vuoden loppuun asti. Uudistukset suunnitellaan toteutettavaksi vuoteen 2010 mennessä. Tällä aikavälillä saamelaiskäräjien ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomia.

ALKU-hankkeessa ehdotetaan, että ympäristölupaviranomaiset yhdistettäisiin uuteen aluehallintaviranomaiseen, Alluun. Ympäristölupaviranomaiset ovat toimineet tähän asti itsenäisenä. Olisi parempi, että tämä itsenäisyys säilytettäisiin ja ympäristölupaviranomaisia voisi yhdistellä suuremmaksi ympäristölupaviranomaiseksi, koska suurin osa asioinnista tapahtuu kirjallisesti. Tämä säilyttäisi viranomaisen riippumattomuuden.

ALKU-hanke esittää myös tehtävien siirtoa ympäristöviranomaisilta kunnille. Esityksen mukaan kunnat saisivat esimerkiksi rakentaa ja myöntää itselleen oikeuden rakentaa pienvoimala. Saamelaisten kotiseutualueella esimerkiksi Enontekiön kunta on ajanut voimakkaasti pienvoimalan rakentamista Neitoskaidiin, mikä tuhoaisi alueen porolaitumet totaalisesti. Tällaista kehitystä ei voi pitää myönteisenä ja pienvoimaloista tulisi jatkossakin päättää ympäristöviranomaiset.

Samanaikaisesti ollaan yhdistämässä alueellisia ympäristökeskuksia uuteen elinkeinoviranomaiseen Elluun (tällä hetkellä Ellu kulkee lyhenteellä Elsy, elinkeino-, liikenne ja ympäristövirasto). Edelleen ollaan uudistamassa Metsähallituksen tehtäviä ja tehtävienjakoa. Olisi tärkeää säilyttää ympäristökeskuksien riippumattomuus, ja jos halutaan laajempia alueellisia yksikköjä, tulisikin paremmin pohtia Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävien yhdistämistä alueellisten ympäristökeskuksien tehtäviin.

ALKU-hankkeen raporteissa ehdotetaan, että saamelaiskäräjien toiminnan rahoitus, saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät kunnille, kuntayhtymille ja muille viranomaistahoille, saamenkielisten sosiaali-, ja terveyspalvelujen sekä saamenkielisen opetuksen rahoitus siirrettäisiin ministeriöiltä aluehallintaviranomaiselle. Näillä muutoksilla ministeriöt siirtäisivät korkeintaan muutaman henkilötyövuoden verran tehtäviä alueelliselle tasolle. Samanaikaisesti valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää vuoteen 2015 mennessä 14 500 valtion viran vähentämistä. Saamelaiskäräjät vastustaa näitä esityksiä.

Esitys saamelaiskäräjien toiminnan rahoituksen siirrosta aluehallintaviranomaiselle toteutuessaan heikentää saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallintoa ja alistaa saamelaiskäräjät neuvottelemaan budjetistaan aluehallintaviranomaisten kanssa. Saamelaiskäräjien asema ja rahoitus voidaan liittää tässä yhteydessä myös maakuntaohjelmaan laadintaprosessiin. Esitys heikentää merkittävästi saamelaiskäräjien neuvotteluasemia Suomen valtioon nähden, koska neuvotteluosapuolena olisi täten ministeriön sijasta sen alainen laitos.

Olen hyvin järkyttynyt siitä tavasta miten asiaa on valmisteltu eikä saamelaiskäräjiä ole kuultu missään vaiheessa asian valmistelussa. Tulkitsen esityksen haluna heikentää saamelaiskäräjien perustuslaillista kulttuuri-itsehallintoa ja pidän ehdotuksia merkittävinä heikennyksinä saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa kohtaan. Ehdotusten perustelut ovat kestämättömät perustuslain ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden valossa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee mielestäni myöntää suoraan valtion rahoituksen kautta asetuksen tai lain nojalla saamelaiskäräjien hallintaan kulttuuri-itsehallinnon mukaisesti. Saamenkielisten opetuspalvelujen valvonta pitäisi samalla tavoin asettaa saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella saamelaiskäräjien tehtäväksi.

Tällä viikolla olen tehnyt rutiinitöitä ja tutustunut lausuntoihin. Torstaina keskustelin Leader-ohjelmasta ja koheesio- ja kilpailukykyohjelmasta Tunturi-Lapin Leader-ohjelmasta vastaavan henkilön kanssa ja ennen kaikkea saamelaisten ja saamelaiskäräjien mahdollisuuksista Leader-rahoituksessa. Tarkoituksena on, että asiasta käydään neuvotteluja asiantuntijalautakuntamme eli elinkeino- ja oikeuslautakunnan ja Ylä-Lapin ja Tunturi-Lapin Leader-asioista vastaavien virkamiesten kesken.

Lauantaina lähden pariksi päiväksi Murmanskiin todella iloiseen konferenssiin. Sunnuntaina Murmanskissa pidetään Venäjän saamelaisten ensimmäinen yhteinen yleiskokous ja tarkoituksena on Venäjän saamelaisten järjestäytyminen edustukselliseksi elimeksi. Minulla on ilo osallistua tilaisuuteen ja tuoda Suomen saamelaiskäräjien tervehdys tähän tärkeään tapahtumaan.


Vuontisjärvellä 12.12.2008
Klemetti Näkkäläjärvi