Arktisen neuvoston ministerikokouksen päätöksiä

Palaan vielä arktisen neuvoston kokouksen tapahtumiin. Keskiviikkona ministerikokouksessa tärkeimmät asiat olivat kokouksen päätösjulistuksen, ns. Tromssan julistuksen hyväksyminen. Arktisen neuvoston työhön on ollut hyvin paljon kiinnostusta valtioiden ja erilaisten yhteenliittymien taholta. Sekä Unesco että Euroopan komissio ovat esittäneet halunsa päästä Neuvoston työn tarkkailijajäseneksi kuten myös useat valtiot. Ilmastonmuutoksen tuomat taloudelliset, liikenteelliset ja energiataloudelliset mahdollisuudet kiinnostavat useita valtioita. Kokouksessa saimme kuulla, että Venäjä on tunnustanut ensimmäisen kerran ilmastonmuutoksen tapahtuneen ja nähnyt sen ihmisen aiheuttamiksi ja toteaa sen tuovan myös negatiivisia vaikutuksia. Tilanne on ilmastoneuvotteluja ajatellen suuri edistysaskel, koska tähän asti Venäjä on korostanut vain ilmastonmuutoksen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia.

Kokouksessa ei hyväksytty uusia tarkkailujäseniä, vaan asiaan palataan Tanskan puheenjohtajakaudella ja mahdollisista uusista jäsenistä päätettäneen parin vuoden päästä. Arktisen neuvoston ministerikokous käsitteli julkilausumassaan arktisen alueen asioita marraskuussa käytäviä COP 15 osapuolineuvotteluja varten uudesta ilmastosopimuksesta. Ministerikokous päätti viedä tiedoksi COP 15-osapuolineuvotteluille raportin mannerjään sulamisesta ja lisäksi se vetosi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Alkuperäiskansoista kokous totesi, että alkuperäiskansojen perinteisen tiedon ja tieteellisen tiedon yhdistäminen luo mahdollisuuksia ymmärtää ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin. Kokous tunnusti tarpeen tukea arktisia kulttuureja ja estää alkuperäiskansakielten häviämistä. Tanskan puheenjohtajakaudella aiotaan jatkaa ilmastonmuutoksen ja sen vaikutuksien tutkimusta erityisesti merijään sulamisen osalta ja myös biodiversiteetin suojelun kannalta. Kokous myös tunnusti arktisen alueen alkuperäiskansojen suuren merkityksen ja näki tärkeänä näiden kansojen tietämyksen hyödyntämisen arktisen alueen suojelussa ja luonnonresurssien kestävässä hyödyntämisessä. Kokouksen julistus tulee lähiaikoina arktisen neuvoston kotisivuille osoitteeseen www.arctic-council.org

Olen kokenut ilmastonmuutosasioiden olevan yksi tärkeimpiä tehtäviä myös Suomen saamelaiskäräjillä. Olen kirjoittanut ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin mm. artikkelissani UNESCO:lle ja osallistunut asiaa käsitteleviin seminaareihin. Arktisen neuvoston kokous ja kaikkein uusimpiin tutkimustuloksiin tutustuminen vain nosti entisestään tarvetta perehtyä asiaan laajemmin ja ottaa ilmastonmuutoskysymykset vakavasti suureksi osaksi saamelaiskäräjien työtä. Ehkä yksi mahdollisuus olisi laatia saamelaiskäräjille oma ilmastonmuutosta käsittelevä ohjelmansa saamelaisen kestävän kehityksen ohjelman tapaisesti. Kesälomien jälkeen asiaa tulee pohtia saamelaiskäräjien elimissä mikä olisi paras keino edetä asiassa.

Kokouksessa kävi myös selkeästi ilmi, että arktisen neuvoston työn merkitys kasvaa ja erityisesti ilmastonmuutosta käsittelevässä päätöksenteossa arktinen neuvosto on yksi suurimmista toimijoista, jolla on myös merkittävää päätösvaltaa. Osallistun Suomessa arktisen neuvoston taustaryhmän työhön ja jatkossa tähän työhön tulee panostaa entistä enemmän, koska se tarjoaa erinomaisia vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tulee myös pohtia miten saamelaisten parlamentaarinen edustus ja saamelaisten vaikutusmahdollisuudet voidaan turvata parhaiten myös arktisessa neuvostossa. Tulen ottamaan asian esille seuraavassa neuvoston hallituksen kokouksessa.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon yleisellä tasolla. Tarvetta olisi saamenkieliselle materiaalille ilmastonmuutoksesta ja arvioista sen konkreettisista vaikutuksista saamelaiskulttuurille. Sain kokouksessa Eálat-hankkeen väliraportin. Hanke käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia erityisesti saamelaisporonhoitoon. Ealát-hanke on saamelaisen korkeakoulun, Sámi allavskuvlan hallinnoima. Hanketta on pidetty ensimmäisenä alkuperäiskansojen näkökulmasta ilmastonmuutosta käsittelevänä tutkimushankkeena. Odotan mielenkiinnolla raportin lukemista ja hankkeen etenemistä ja toivon että sieltä tulee neuvoja myös meille saamelaispolitiikoille.

Vappuaattona oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Osallistuin hallituksen jäsen Asko Länsmanin kanssa kokoukseen videoneuvotteluyhteyden kautta Hetasta ja esittelijät ja osa hallituksen jäsenistä olivat Ivalossa. Kokous hyväksyi omalta osaltaan saamelaiskäräjien tilinpäätöksen vuodelta 2008 ja esitettäväksi sen tilintarkastajille ja saamelaiskäräjien varsinaiselle kokoukselle. Hain saamelaiskäräjien hallitukselta virkavaputta kuukaudeksi touko-kesäkuussa. Hallitus myönsi minulle virkavapauden ja sen aikana päätoimisen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Palkattoman virkavapauden aikana olen tutkijana Thule instituutissa Oulun yliopistossa ja tarkoituksenani on saattaa kulttuuriantropologiaan alaan kuuluva väitöskirja valmiiksi kesän aikana.

Ensi viikolla osallistun maanantaina Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlaseminaariin. Minua on pyydetty puhumaan saamelaisten kielellisistä oikeuksista. Samana iltana lähden Helsinkiin. Saamelaiskäräjät käy budjettineuvottelut ensi vuoden budjetista oikeusministeriön kanssa. Loppuviikolla minulla on biodiversiteettityöryhmän kokous ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Reinan tapaaminen Alku-hankkeesta ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta. Sen jälkeen jäänkin kuukauden virkavapaalle.

Vuontisjärvellä 2.5.2009

Klemetti Näkkäläjärvi