Arvoisat saamelaiset!

Osana vaaliohjelmaani (http://personal.inet.fi/private/klemetti/) lupasin omalta osaltani lisätä ja jatkaa aktiivista tiedotusta ajamistani asioista saamelaiskäräjillä. Tämän johdosta olen aloittanut kirjoittamaan omaa blogiani, jossa käsittelen pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaispolitiikkaan ja työhöni liittyviä asioita. Lupaan päivittää blogiani usein, vähintään kerran kahdessa viikossa. Saamelaiskäräjien avajaisissa pitämäni linjapuhe on löydettävissä saamelaiskäräjien sivuilta suomeksi ja saameksi (http://www.samediggi.fi/tiedotteet/tiedotteet.htm)

Aloitin varsinaisen toimistotyöni saamelaiskäräjien puheenjohtajana eilen. Toimipaikkani on Enontekiön Hetassa, Tunturi-Lapin luontokeskuksessa, jossa olen tavattavissa säännöllisesti. Lähiajan ohjelmassani on tällä viikolla neuvottelu alueidenkäytöstä ympäristöministeriössä yhdessä käräjien edustajien kanssa, ensi viikolla on neuvottelu kansallisesta metsäohjelmasta maa- ja metsätalousministeriössä, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous ja saamelaiskäräjien uuden hallituksen ensimmäinen kokous.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajavalinta on herättänyt kiinnostusta julkisuudessa. Palaute on ollut etupäässä myönteistä ja hallitukseen kokoonpanoon on oltu tyytyväisiä, mutta on ollut myös kritiikkiä. Saamelaiskäräjien pitkäaikainen ja ansioitunut entinen puheenjohtaja Pekka Aikio MTV3:n kymmenen uutisten haastattelussa 9.2.2007 totesi olevan tyytymätön saamelaiskäräjien uuteen hallitukseen, ja epäili hallituksen kykyä ja halua ajaa saamelaisten oikeuksia. Hän myös totesi, että osa hallituksen jäsenistä (ei puheenjohtaja) on akkulturoitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. En tiedä mitä biologin koulutuksen saanut Pekka Aikio akkulturoituneella aivan täsmälleen tarkoittaa. Sosiologiassa akkulturoitunut on joskus tarkoittanut samaa kuin assimiloitunutta eli tässä yhteydessä suomalaiseen yhteiskuntaan sulautunutta henkilöä, ilmeisesti Aikio viittaa tähän määritelmään. Kulttuuriantropologiassa, eli oman tieteenalani määrittelyissä, akkulturaatio viittaa siihen prosessiin, joka seuraa siitä, kuin kaksi kulttuuria kohtaa ja jossa on monia vaiheita. Kulttuuriantropologiassa akkulturaatioprosessissa nähdään olevan useita erilaisia vaihtoehtoja, joissa voi olla vaihtoehtona mm. sulautuminen tai sellainen sopeutuminen, jossa kaksi kulttuuria voivat elää rinnakkain, ja vähemmistössä olevan kulttuurin keskeiset piirteet voivat säilyä ja kulttuurin edustajat säilyttävät omaehtoiset kulttuurinsa piirteet.

Suomen saamelaiskäräjien hallitus on valittu edustamaan kattavasti Suomen saamelaisten kotiseutu- ja sen ulkopuolista aluetta, eri saamen kielen puhuma-alueita, sukupuolista tasa-arvoa sekä erityisesti elinkeinoryhmittymiä että asiantuntemusta. Hallituksen kokoonpanossa on huomioitu myös äänestäjien tahto. Väite siitä, että hallituksen jäsenet olisivat suomalaistuneita, loukkaa äänestäjien tahtoa ja viittaus on täysin kestämätön ja epäasiallinen. On kummallista väittää että saamelaiskäräjävaaleihin osallistunut henkilö ei kokisi saamelaisuutta tärkeäksi. Tällainen lausuma osoittaa täydellistä harkintakyvyn puutetta, toisen saamelaiskäräjäjäsenen asia ei ole arvioida kenenkään saamelaisen identiteettiä ja sen perusteita.

Lapin radion haastattelussa 11.02 saamelaiskäräjäedustaja Pekka Aikio toi esille huolensa siitä, että saamelaiskäräjät eivät aja enää saamelaisten maaoikeuksia. Hän ei ole käräjien kokousedustajana ilmeisesti kuunnellut linjapuhettani, jossa edellytin maaoikeuksien ratkaisua. Saamelaiskäräjien sisällä ei ole aiemmilla käräjäkausilla käyty laajasti keskustelua maaoikeuskysymyksestä, ja käräjien jäsenet ovat olleet epävarmoja mitä ja miten maaoikeuksia vaaditaan. Yleinen pelko on ollut, että paikallisilta yksityisiltä viedään heidän omistamiensa maat saamelaisten hallintaan. Ja tilannehan ei ole tämä, vaan maaoikeuskysymys koskee ns. valtion maita, ei yksityisoikeuden alaan kuuluvia asioita. Uskon, että kun saamelaiskäräjät pääsee työssä alkuun, ja pidämme yhteisiä seminaareja maaoikeusasioista, niin pelko ja epävarmuus saamelaiskäräjien vaatimuksia kohtaan hälvenee ja saamelaiskäräjät saavat muodostettua yhteisen kannan ja linjan miten maaoikeuskysymyksiä ajetaan ja edistetään saamelaiskäräjien toiminnassa. Minun lähtökohtani on, että maaoikeuksien palauttaminen ei voi toteutua vain neuvottelukuntia perustamalla, kuten aiemmin on esitetty. Maaoikeuksien palautus tarkoittaa sitä, että valtionmaiden omistus ja hallinta tulee siirtää saamelaiskäräjien alaisuuteen saamelaisten kotiseutualueella.

Blogini on vapaa kommentoinnille, mutta edellyttää rekisteröitymistä. Odotankin teidän kommenttejanne. Blogissani en tee ennakkovalvontaa, eli kommentit tulevat heti näkyviin kun ne on kirjoitettu. Toivon, että blogini herättää aktiivista keskustelua saamelaisten keskuudessa ja tätä kautta voitte muiden keinojen lisäksi olla yhteydessä minuun ja ehdottaa ideoitanne ja asioita joita saamelaiskäräjien tulisi ajaa. Odotan myös yleistä keskustelua saamelaispolitiikasta.

Enontekiöllä 12.2. Klemetti Näkkäläjärvi