Biodiversiteettisopimuksen maaraportista, Polurasta ja muista kokouksista

Viime keskiviikkona hyväksyttiin biodiversiteettityöryhmässä Suomen neljäs maaraportti annettavaksi biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Biodiversiteettityöryhmän vastuuna on sopimuksen kansallisen toimintaohjelman toimeenpano. Työryhmässä on edustettuina eri ministeriöitä, viranomaisia ja sidosryhmiä. Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä allekirjoittanut. Työryhmä on käsitellyt raporttia koko kevään ja lopputuloksena oli noin 150-sivuinen raportti. Asiasta kiinnostuneille, osoitteeseen http://www.luonnontila.fi/fi/ tulee kesän aikana lisätietoa maaraportista. Portaali on vielä kokeiluasteella. Raportissa käytetyt indikaattorit löytyvät jo kotisivuilta.

Raportin johtopäätös on, että Suomella (useimpien muiden maiden tapaan) on vielä parannettavaa biodibversiteettisopimuksen toimeenpanossa. Raportissa tuotiin esille tulevaisuuden biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon kannalta keskeisiä asioita ja erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvä työ tulee lisääntymään. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan saamelaiskulttuuriin ja saamelaiselinkeinoihin merkittävästi. Ilmastonmuutostutkimusta olisikin lisättävä, ja jossa saamelaisten perinteinen tieto voidaan yhdistää tieteelliseen tietoon. Alkuperäiskansatutkijoiden tutkijakoulutus tukisi tätä tavoitetta.

Tulevina haasteina todetaan raportissa, että saamelaiskulttuurin, -elämäntavan ja poronhoidon tulevaisuus tulee turvata erityisesti ilmastonmuutoksen valossa. Raportissa tulee esille tulevaisuuden haasteena Saamelaiskäräjien esitys riistavahinkojen korvaamisesta biodiversiteetin suojelun perustalta, ei maataloustukena kuten riistavahinkolaissa nykyisin todetaan. Olen raportissa esille tuotuihin asioihin tyytyväinen ja pidän hyvänä, että siellä painotetaan turismin vaikutuksia biodiversiteettiin ja huomioidaan tarve turvata saamelaisporonhoidon laidunkiertojärjestelmä ja saamelaisporonhoito paimentolaisporonhoitona.

Iltapäivällä Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat maa- ja metsätalousministeriössä valtiosihteeri Jouni Lindin johdolla käytäviin neuvotteluihin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistamisesta (Polura). Pidän myönteisenä, että neuvottelut käydään valtiosihteerin johdolla, koska se takaa neuvottelujen viestin kulkeutumisen suoraan ministerille. Myös muissa ministeriöissä, joissa on myös valtiosihteerit, Saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja tulisi käydä heidän johdollaan. Keskustelu käytiin rakentavassa hengessä, vaikkakin tukea esityksillemme saamelaisporonhoidon paimennustuesta emme saaneet. Paimennustuki on saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa yhteisesti sovittu esitys, jota on esitetty Poluraan. Lindin totesi saamelaisten kotiseutualueen poronhoidon saavan jo nyt eniten tukea. Neuvotteluissa kuten myös lausunnossamme aiemmin totesimme, että näennäisesti tuki kohdentuukin paremmin saamelaisten kotiseutualueelle, mutta se johtuu poro- ja luontaiselinkeinojen suhteellisesta sijainnista. Itse Polura-esitysluonnoksen lopputulos jää kuitenkin hyvin kauas eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarkoittamasta lainsäädännön uudistamisen perusvaatimuksesta saamelaisen poronhoidon aseman järjestämiseksi.

Polura etenee eduskuntakäsittelyyn ensi syksynä. Neuvotteluissa valtiosihteeri toi esille, että tulevaisuudessa voitaisiin harkita nykyisen eloporotuen kehittämistä teurastuen suuntaan. Saamelaisporonhoidossa eloporotuen ja teurastuen yhdistämistä on yleisesti pidetty kehittämisen arvoisena uudistuksena. Toimme myös esille, että Polurassa ja riistavahinkolaissa taattavat investointituet tarha-aitoihin jäävät saamelaisporonhoidolta käyttämättä, koska poroja ei ruokita aidoissa. Tämän tukimuodon käyttämättä jättämistä tulisi kompensoida saamelaisporonhoidolle. Saamelaiskäräjät ei näe Poluran edistävän saamelaisporonhoitoa. Saamelaiskäräjät pitäytyi neuvotteluissa lausunnossaan ja sen suhteen ei saavutettu yksimielisyyttä. Neuvottelujen lopuksi ministeriö totesi, että heillä on valmiuksia keskustella miten muuten saamelaisporonhoitoa ja –kulttuuria voidaan muuten edistää. Lind toi esille sen, että Suomen hallituksella on valmiuksia tukea saamelaiskulttuuria. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi puitelaki, jossa saamelaisten valtiosääntöoikeudet ja kansainväliset sopimukset huomioidaan ja luodaan saamelaiskulttuurin heikentämissuoja. Neuvottelut olivat rakentavat vaikkakin yksimielisyyttä ei neuvotteluissa löytynyt.

Torstaina Saamelaiskäräjät neuvotteli Metsähallituksen kanssa maastoliikenneluvista ja Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Kävimme neuvottelut hyvässä yhteistyössä. Toimme neuvotteluissa esille, että urien ulkopuolinen maastoliikenne ei saisi lisääntyä ja toimme esille urien ulkopuolisen huvikelkkailun ongelmallisuuden poronhoidon kannalta. Biodiversiteettisopimuksen maaraportissa huomioitiin maastoliikenteen ongelmallisuutta tunturi-alueella. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksia maastoliikenteeseen perinteisillä sukualueilla ollaan selvittämässä Metsähallituksessa.

Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on vielä laatimisvaiheessa. Toimme esille, että moottorikelkkaura Nellimistä Rajajooseppiin tulee säilyttää luvanvaraisena. Hyvä asia jo tässä vaiheessa on suunnitelman maininta siitä, että koiravaljakkotoimintaa ei sallita alueella. Hoito- ja käyttösuunnitelman jatkovalmistelu jatkuu ohjausryhmässä, jossa on saamelaiskäräjien edustus. Suunnitelmasta neuvotellaan myös kolttaneuvoston kanssa.

Ympäristöhallinnon alalla on tapahtunut merkittävää edistystä biodiversiteettiin ja alkuperäiskansojen tietämykseen liittyen. Ympäristöministeriö asetti 18.6 alkuperäiskansan perinnetietoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän. Työryhmä asetettiin biodiversiteettityöryhmän ehdotuksesta. Työryhmän tehtävänä on pohtia biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansan perinnetietoa koskevan artikla 8 (j)n soveltamista Suomessa ja edistää biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Tiedote työryhmän asettamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta tiedotteet osiosta suomeksi ja lähipäivinä myös saameksi. Työryhmän toimikausi on vuoden 2010 loppuun. Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä allekirjoittanut, joka toimii myös työryhmän puheenjohtajana sekä poroisäntä J. Antti Magga ja saamelaiskäräjäjäsen Heidi Eriksen. Työryhmässä on lisäksi Saamelaismuseo Siidan ja Arktisen keskuksen edustus muiden viranomaisten ja ministeriöiden ohella.

Huomenna ohjelmassa on Saamelaiskäräjien yleiskokous ja loppuviikosta käsiteltäväkseni tulee erinäisiä lausuntoja.

Ivalossa 23.6.2009

Klemetti Näkkäläjärvi