Bonnin terveisiä

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous pidettiin kolmena päivänä (16., 19. ja 22.5.). Hallitus on saamelaiskäräjien tärkeä elin, koska sen kautta asiat etenevät käräjien varsinaisen kokouksen käsiteltäviksi. Saamelaiskäräjien varsinainen kokous pidetään 2.6. Hallituksen asialistalla olivat mm. saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma, tämän vuoden tulo- ja menoarvio, tämän vaalikauden taloussuunnitelma, lausunto ILO 169-sopimuksen reunaehdoista, lausunto muutosesityksistä saamelaisten oikeuksiin Suomen perustuslain uudistamistyössä, lausunto aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta, muita ajankohtaisia lausunto-asioita, lakimiessihteerin virkavalinta sekä työjärjestyksen muutosesitys.

Maanantaina 19.5. minulla olisi ollut Lappi-työryhmän kokous, mutta siihen en voinut osallistua hallituksen kokouksen päällekkäisyyden vuoksi. Saamelaiskäräjiä edusti kyseisessä kokouksessa I varapuheenjohtaja. Tiistaina matkustin Helsinkiin tapaamaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemeä. Toin ministerille saamelaiskäräjien terveiset aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta ja toivoin asiasta neuvotteluja ministeriön ja saamelaiskäräjien välille. Keskiviikkona minulla oli ilo ja kunnia osallistua Suomen monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta käsittelevään tasavallan presidentin koollekutsumaan presidenttifoorumiin. Pidin tilaisuudessa alustuksen saamelaisten asemasta. Puhe kokonaisuudessaan on suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilla välilehdellä:
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185.

Presidenttifoorumissa olivat alustajina tasavallan presidentin ja itseni lisäksi mm. ministeri Astrid Thors, toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta Romano Foorumista ja vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, joka käsitteli puheessaan monipuolisesti saamelaisten oikeuksia muiden teemojen ohessa. Presidenttifoorumin keskustelunaiheet käsittelivät pääasiassa maahanmuuttoa ja uussuomalaisia koskettavia asioita. Itse korostin puheessani sitä, että myös maahanmuuttajien oikeudet on taattava, mutta samalla tulee pitää erityisen tarkkaa huolta maan alkuperäiskansan ja perinteisten vähemmistöjen oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Nostin puheessani esille erityisesti koltansaamen ja kolttasaamelaiskulttuurin tilanteen, ja vetosin kaikkiin osallistujiin että koltansaamen edistämistoimille taataan riittävä rahoitus. Myös muut puhujat, mm. metropoliitta Leo, nostivat puheessaan esille kolttasaamelaiskulttuurin tilanteen.

Samaan iltana lähdin kohti Bonnia YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolien yhdeksänteen konferenssiin (COP 9) Suomen valtuuskunnassa. Konferenssi kestää 30.5. asti. Konferenssi on laaja, edustajia on yli 7000 ympäri maailmaa. COP 9 on sopimusta hallinnoiva elin ja se edistää sopimuksen soveltamista kokouksessa tehtävien päätöksien kautta.

Alkuperäiskansan ja tätä kautta saamelaisten kannalta biodiversiteettisopimuksen merkittävin pykälä on 8 J, joka käsittelee alkuperäiskansan ja paikallisyhteisöjen tietämystä biologisen monimuotoisuuden kannalta ja valtioiden velvollisuutta suojella kyseisten kansojen biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä tietoja, taitoja ja innovaatioita. Sopimus kannustaa oikeudenmukaiseen tuottojen jakoon, joita saadaan tällaisten tietojen, innovaatioiden ja käytänteiden hyödyntämisestä. Kokousosapuolet hyväksyvät kokouksessa myös pykälään 8 J liittyviä suosituksia kansallisvaltioiden ja kansainvälisten elinten soveltamiseksi. Osallistun pääasiassa juuri 8 J:tä käsitteleviin kokouksiin. Konferenssista löytyy tietoa internetistä osoitteesta www.cpd.int/cop9/ ja ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi).

Ensi viikon ohjelmassani on Saamelaiskäräjien yleiskokouksen lisäksi mm. kestävän kehityksen toimikunnan kokous sekä saamelaiskäräjien hallituksen vierailu Lapin ympäristökeskuksessa.

Bonn 27.5., Klemetti Näkkäläjärvi