Hallituksen puhelinkokous ja Lappi-työryhmän väliraportti

Pahoittelen blogin lukijoille että en ole ehtinyt päivittää blogiani muutamaan viikkoon. Kesäkuun loppu oli todella kireistä aikaa, koska asioita oli ehdittävä käsitellä asioita ja antaa lausuntoja ennen viranomaisten kesälomia, heinäkuuta. Saamelaiskäräjät on myös kiinni suurimman osan heinäkuuta, mutta itse ole koko kesän töissä lukuun ottamatta muutamaa lomapäivääni.

Kesäkuun lopussa pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen puhelinkokous. Hallitus antoi oikeusministeriölle lausunnon sen toimittamasta toimeksiantoluonnoksesta työryhmän/toimikunnan asettamiseksi. Työn tarkoituksena on saattaa Suomen lainsäädäntö tasolle, mikä mahdollistaa ILO 169-sopimuksen ratifioinnin. Oikeusministeriön kaavailuissa on perustaa kolmikantatyöryhmä, jossa oikeusministeriö (OM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja saamelaiskäräjät (SK) ovat kukin tasa-arvoisina edustettuina työryhmässä/toimikunnassa ja lisäksi työtä johtaa ministeriöiden ulkopuolinen korkea-arvoinen puheenjohtaja. Lisäksi työryhmässä ovat edustettuina asiantuntijat. Kaavailussa on myös, että sekä OM, MMM ja SK saavat nimittää kukin sihteerin ja pysyvän asiantuntijan työhön. Asia on edelleen kesken ja palaan blogissani asiaan kunnes asiassa saavutetaan yhteisymmärrys.

Hallituksen kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia lausuntoja mm. valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Saamelaiskäräjillä oli lukuisia huomautuksia kohdeluettelon suhteen, ja suurimpana puutteena oli saamelaiskohteiden vähäisyys. Saamelaiskohteita ei ole inventoitu riittävästi, erityisen suuria puutteita oli Käsivarren alueen kohteissa. Saamelaiskäräjät nimitti kokouksessaan edustajansa Metsähallituksen alueellisiin neuvottelukuntiin, Metsäsertifiointityöryhmään ja alueelliseen Metsäneuvostoon. Saamelaiskäräjille oli tullut myös useita aloitteita saamelasiyhdistyksiltä koskien saamelaiskulttuurin tuotantotukea, ja hallitus päätti lähettää aloitteet asianomaisiin lautakuntiin valmisteltavaksi.

Lappi-työryhmän työ ei päättynytkään kesäkuun lopussa, vaan työryhmän määräaikaa jatkettiin syyskyyn loppuun. Työn jatkaminen oli todella hyvä asia, koska loppuraportti ei ollut vielä siinä kunnossa että sen olisi voinut luovuttaa ministeri Pekkariselle. Loppuraportin sijasta työryhmä luovutti ministeri Pekkariselle väliraportin, jossa keskityttiin ehdotuksiin, jotka olisi saatava eduskunnan lisätalousarvioon. Väliraportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.tem.fi/files/19767/Lappi-ryhman_valiraportti_240608.pdf. Väliraportissa keskityttiin Barentsin alueen mahdollisuuksiin, mutta myös muutamia keskeisiä saamelaiskulttuurin hankkeita ja ehdotuksia sain läpi jo väliraporttiin. Ehdotuksille on nimetty väliraportissa myös vastuutahot. Keskeisimmät saamelaisia koskevat ehdotukset ovat seuraavat:

- Maa- ja metsätalousministeriön tulee valmistella esitys, että osa Metsähallituksen tuotosta palautetaan alueelle käytettäväksi elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja saamelaisalueella myös saamelaiskulttuurin tukemiseen.
- Lisätään matkailun ympärivuotisuutta ekologista elämysmatkailua ja kalastusmatkailua kehittämällä, mikä edellyttää lohen nousun turvaamista kutujokiin. Tässä hankkeessa huomioidaan myös pienimuotoisen matkailun ja saamelaiskulttuurin erityistarpeet.
- Saamelaiselinkeinojen toimintaedellytysten kehittämishankkeille turvataan riittävät resurssit.

Hyvin keskeinen asia saamelaiskulttuurin kannalta on että lohen nousu kutujokiin turvataan. Erityisen merkittävää on myös se, että saamelaiskäräjien ehdotus Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan saamelaiselinkeinojen kehittämishankkeesta sai korkean tason tuen ja hankkeelle nimettiin vastuutahot Lappi-työryhmän väliraportissa. Hanke pitää sisällään pääprojektin ja kaksi alahanketta. Saamelaiselinkeinojen toimintaedellytysten kehittämishankkeen tavoitteena on tuottaa saamelaiselinkeinojen harjoittajille koulutusta, mahdollistaa eri elinkeinojen harjoittajien verkostoitumisen ja kehittää saamelaiselinkeinoille markkinointiohjelma ja uusia markkinoita. Hankkeessa huomioidaan kolme saamelaiskulttuuria, inarin-, koltan- ja pohjoissaamelaiskulttuurit ja niiden elinkeinot. Alaprojekteina on saamelaisen kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen ja saamelaisen kulttuuriyrittäjyyden kehittäminen.


Vuontisjärvellä 6.7.2008

Klemetti Näkkäläjärvi