Jatkoa saamelaiskäräjien kokouksen tiimoilta

Saamelaiskäräjien kokoukset ja ristiriidat ovat saaneet paljon julkisuutta ja valitettavasti julkisuus on ollut vain negatiivista. Erityisesti kritiikkiä on esitetty minua kohtaan. Saamelaiskäräjillä ei toimi puolueita ja saamelaiskäräjien päätökset perustuvat teoriassa yksittäisten saamelaiskäräjäedustajien äänestystulokseen. Sen jälkeen kun minut valittiin puheenjohtajaksi, minulle on käynyt hyvin selväksi, että saamelaiskäräjillä minun ja hallituksen valintaa vastustavat saamelaiskäräjäjäsenet ovat alkaneet toimia saamelaiskäräjillä oppositiona. Tämä on näkynyt hyvin selvästi saamelaiskäräjien yleiskokouksissa ja myös julkisuudessa.

Tämän ryhmän toiminta on nyt päätynyt siihen, että he julkisesti pyytävät eroani. Erovaatimus ei ole tullut minulle sinänsä yllätyksenä, koska olen tiennyt heidän vastustavan hallituksen toimintaa ja politiikkaa ja erityisesti minun valintaani saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi. On huomattava, että vahvimmin eroani on vaatinut helmikuussa puheenjohtajavaalissa hävinnyt käräjäjäsen Anne Nuorgam. Erovaatimuksen taustalla ei ole vain kritiikki menettelytapoja kohtaan tai halu aidosti edistää saamelaiskäräjien toimintaa, vaan taustalla on poliittisia toiveita ja tavoitteita sekä motiivina on myös halu vaihtaa puheenjohtaja helmikuisessa puheenjohtajavaaleissa hävinneeseen Anne Nuorgamiin. Erovaatimus on luonnollinen jatko tämän ryhmän politiikalle. En kanna kaunaa tälle eroani vaativalle ryhmittymälle, vaan teen ryhmän kanssa yhteistyötä mielelläni jos saamelaisten etu sitä edellyttää.

Toivon että nyt kun tämä ryhmä on saanut kaiken kritiikkinsä ulos ja julkisuuteen tilanne rauhoittuisi. Ehkä vastapuolelle oli tärkeää purkaa turhautumistaan tällä tavalla ja toivon että ilma olisi nyt puhdistunut ja tulevissa kokouksissa voimme keskittyä asiakysymysten tarkasteluun ja saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon täysimääräiseen hoitoon.

Tilanne on tietenkin hyvin ikävä ja näyttää ulospäin hyvin dramaattiselta. Se on tietenkin hyvin ikävää ja herättää epäluottamusta saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan. Aihe on ollut herkullinen myös medialle. Tämä on valitettavaa ja en voi muuta kuin pahoitella asiasta aiheutuvaa hämmennystä. Jos teillä blogini lukijoilla on kysymyksiä asiaan liittyen, vastaan niihin mielelläni blogissani.

Saamelaiskäräjien toiminta jatkuu normaaliin tapaan kuten myös oma toimintani. Kokouksessa saimme onneksi käsiteltyä kokousasiatkin. Hyväksyimme saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma ja hyväksyimme reunaehdot ILO 169-sopimuksen hyväksymistyölle ja lisäksi valitsimme siihen viisihenkisen työryhmän jatkovalmistelua varten. Saamelaiskäräjät päätti lakkauttaa maaoikeustyöryhmän, koska sille ei ole enää tarvetta. Maaoikeustyöryhmän tehtävänä on ollut laatia ennen kaikkea maa- ja vesioikeuksiin liittyviä selvityksiä, nyt lisäselvityksille ei ole enää tarvetta. Teimme esitykset valtioille vuoden 2010 budjettia varten kulttuurimäärärahasta ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta.

28.10 Rovaniemellä
Klemetti Näkkäläjärvi