Joulupyhien jälkeen

Joulu on vietetty. Palaan vielä ennen joulua olleisiin tapahtumiin ja aiheisiin. Joulukuun 16. päivänä pidetty kokous Murmanskin alueella Olenogorskissa oli mielenkiintoinen. Kyseessä oli Venäjän saamelaisten ensimmäinen yleiskokous, jossa oli läsnä aluehallinnon, duuman sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien edustajia varsinaisten kokousedustajien eli Venäjän saamelaisten virallisten valtuuskuntien lisäksi. Kokousta oli valmistellut Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteisneuvosto. Yleiskokous päätti perustaa väliaikaisen neuvoston suunnittelemaan tarkemmin Venäjän saamelaisten järjestäytymistä. Kokouksessa tuotiin esille tavoite Venäjän saamelaisten järjestäytymisestä parlamentaariseksi vaaleilla valituksi elimeksi. Venäjän duuman edustaja toi esille, että Venäjän lainsäädäntö ei estä saamelaisten parlamentaarista järjestäytymistä Kuolan alueella.

Eri saamelaiskäräjien edustajat toivat esille Venäjän saamelaisten järjestäytymisen tarpeen. Erityisesti odotettiin, että Venäjän saamelaiset pääsevät saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tasa-arvoiseksi ja täysivaltaiseksi jäseneksi. Nykyisin Venäjän saamelaiset ovat kahden järjestönsä kautta tarkkailija-jäseninä neuvostossa. Suomen saamelaisten tervehdyspuheessa toin itse esille suuren ilon siitä, että Venäjän saamelaiset suunnittelevat järjestäytymistä ja odotin yhteistyön tiivistyvän saamelaiskäräjien välillä, erityisesti arktisen neuvoston ja Barentsin euro-arktisen neuvoston asioissa. Lupasin Suomen saamelaiskäräjien tuen Venäjän saamelaisten järjestäytymiselle. Tervehdyspuheeni tulee lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuille.

Pohjoismaiden saamelaisia on pidetty edelläkävijöinä kansainvälisissä keskusteluissa alkuperäiskansan järjestäytymisessä ja asioiden edistämisessä. Nyt Venäjän saamelaiset voivat olla samanlaisia edelläkävijöitä Venäjällä ja esimerkkinä Venäjän eri alkuperäiskansaryhmille.

Venäjän matkan jälkeen suunnistin heti maanantaina kohti Helsinkiä. 18.12. oli kestävän kehityksen toimikunnan kokous, jossa käsiteltiin luonnonvarastrategiaa. Kokouksen tiedote löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=307159&lan=fi&clan=fi Seuraavana päivänä keskiviikkona osallistuin biodiversiteettityöryhmän kokoukseen. Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä pohtimaan biodiversiteettisopimuksen 8 (j) pykälän soveltamisesta Suomessa ja hyväksyttiin työryhmän toimeksianto. Olen aiemmissa blogeissani jo viitannut työryhmän perustamiseen. Ensi vuoden puolella työryhmän työhön osallistuvat tahot nimetään ympäristöministeriön toimesta.

Torstaina 19.12. oli saamelaiskäräjien hallituksen viimeinen kokous tälle vuodelle. Kokouksessa käsiteltiin vain viimeiset ja kiireelliset asiat, jotka oli hoidettava vuoden loppuun mennessä. Saamelaiskäräjien hallitus nimitti I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Karin pohjoismaisen saamelaissopimuksen kolmihenkiseen kansalliseen työryhmään. Sen tehtävänä on verrata pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhdetta Suomessa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Muina edustajina ovat oikeusministeriön virkamiesedustajat. Työryhmän perustaminen on tärkeää, jotta pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointityö voidaan aloittaa.

Hallitus hyväksyi myös saamelaiskäräjien lausunnon uudesta yliopistolakiehdotuksesta. Lausunnossaan saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetus säilyy useissa yliopistoissa (nykyisin Lapin, Oulun ja Helsingin yliopistoissa). Saamelaiskäräjät korostaa myös sitä, että yliopistolaki ei saa estää kansainvälisen saamelaisyliopistohankkeen etenemistä. Saamelaiskäräjien tavoitteena on, että korkeakoulutusta olisi saatavilla myös saamelaisten kotiseutualueella mutta myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, koska suuri saamelaisväestöosa asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Heille on myös pystyttävä tarjoamaan saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetusta.

Saamelaiskäräjät esitti huolensa yliopistolakiehdotuksessa vallitsevaan markkinahenkisyyteen, joka vaarantaa pienten opetus- ja tutkimusalojen mahdollisuudet saada rahoitusta, koska näillä aloilla ei ole suuria opiskelija- ja tutkijavolyymejä. Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudelle on tärkeää, että kielen ja kulttuurin opetuksen rahoitus on pysyvää eikä ole sidoksissa markkinatalouteen tai harkinnanvaraisuuteen.

Saamelaiskäräjät myös huomautti lausunnossaan siitä, että yliopistojen itsehallinnon kasvattaminen ei saa heikentää saamelaiskäräjien itsehallintoa, vaan merkittävistä yhteiskunnallisista saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria koskevista koulutusohjelmista tulee käydä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Saamelaiskäräjien edustus sellaisten yliopistojen hallituksissa joissa opetetaan tutkintoon johtavaa saamen kielen ja/tai saamelaiskulttuurin opetusta, on turvattava.

Lisäksi saamelaiskäräjät esitti huolensa professorien kutsumenettelyn helpottamisesta myös vakinaisiin virkoihin, koska se heikentää yliopistojen avoimuutta ja nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia edetä urallaan. Saamelaiskäräjät vastustaa yliopistolakiehdotuksen esitystä päättää yliopiston työsuhteiden kelpoisuusehdoista yliopistojen johtosäännöillä nykyisen valtioneuvoston asetuksen sijasta. Tämä voi mahdollistaa erityisesti pienten alojen kohdalla heikennyksiä henkilökunnalta vaadittavaan ammattitaitoon ja esimerkiksi saamen kielen taitoon. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Blogissani, jossa käsittelin ALKU-hankkeen sidosryhmäkyselyiden vastauksia, viittasin virheellisesti saamelaiskäräjien vastausten löytyvän saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot osiosta. Se löytyy osiosta kirjeet ja muistiot. En malta blogissani olla jatkamasta edellisessä blogimerkinnässäni laajasti käsiteltyä ALKU-hankkeen käsittelyä. ALKU-hankkeen jatkovalmistelu on edennyt samalla tavalla kuin aiemminkin – sidosryhmiä kuulematta. Samanaikaisesti kuin ALKU-hankkeen kahdeksan (8) alatyöryhmän loppuraporteista oli käynnissä sidosryhmäkysely, johon myös saamelaiskäräjät vastasi, hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) teki päätöksiä alatyöryhmien raporttien perusteella. ALKU-hankkeen sidosryhmäkyselyn vastausaika päättyi 5.12. Samanaikaisesti Halke käsitteli kokouksissaan 18.11 ja 3.12 alatyöryhmien raportteja ja teki sitovia päätöksiä koskien aluehallintaviranomaisten tehtäviä, aluejakoa, toimipaikkoja ja määritteli niiden tehtäviä. Päätöksien tiedote löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=246550 Mielestäni tällainen toiminta ei vastaa hyvän hallinnon periaatteita ja asettaa epäilyksen siitä, otetaanko sidosryhmäkyselyiden vastaukset aidosti huomioon päätöksenteossa.

Haluan kiittää kaikkia blogini lukijoita kuluneesta vuodesta ja blogini kautta annetuista palautteista ja kommenteista. Toivon että ensi vuonna voimme jatkaa vireää keskustelua.

Vuontisjärvellä joulupyhien jälkeen,

Klemetti Näkkäläjärvi