Edellisen viikon loppu meni saamelaisuutta juhliessa. Torstaina minulla oli ilo avata saamelaisnuorten taidetapahtuma ja tutustua nuorten tanssitaiteeseen. Oli ilo havaita, miten taitavia ja monipuolisia nuoria meillä saamelaisilla on. Kaikki esitykset olivat huolella valmisteltuja ja nuoret olivat taitavia, tuomareilla oli vaikea päätös tehtävänä. Tilaisuuden avajaispuheeni löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta tiedotteissa.
Lauantaina vietettiin saamelaiskäräjien toimikauden avajaisia Utsjoella. Paikalla oli paljon arvovieraita: politiikkoja, virkamiehiä ja saamelaisia. Oli ilo tutustua lämminhenkiseen ja humaaniin Suomen presidentti Tarja Haloseen. Tilaisuudessa pitämäni tervehdyspuhe löytyy suomeksi ja pohjoissaameksi sekä koltan- ja inarisaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=97&Itemid=39. Puheessani käsittelin saamelaisten kulttuurista rikkautta, saamelaisten merkitystä Suomessa ja tasavallan presidentin edellisissä saamelaiskäräjien avajaisissa esittämää kannustusta maaoikeuskysymyksen ratkaisuun. Puheessani mainitsin, että saamelaiskäräjät on vastannut tasavallan presidentin kutsuun ja tuo oman ehdotuksensa maaoikeuskysymyksen ratkaisusta julkisuuteen ja valtiovallalle vielä tämän kevään aikana. Pyysin tasavallan presidentiltä tukea saamelaisten pyrkimyksille ja pyysin häntä kannustamaan valtioneuvostoa suhtautumaan ennakkoluulottomasti saamelaiskäräjien ehdotuksiin ILO169-sopimuksen ratifioimiseksi ja poistamaan esteet ILO 169-ratifioimiselta. Ilokseni presidentti Halonen vastasi kutsuuni ja lupasi puheessaan kannustaa valtioneuvostoa ratkaisun löytymiseen. Avajaisten jälkeisenä päivänä menimme tasavallan presidentin ja eri intressitahojen kanssa kalaan.
Tällä viikolla ohjelmassani on kokouksia ja tapaamisia Helsingissä. Keskiviikkona olen saamelaiskäräjien edustajana Arktisen neuvoston taustaryhmän kokouksessa. Yritän tuoda esille alkuperäiskansanäkökulmaa erityisesti ilmastonmuutokseen, joka on yksi keskeisimmistä arktisen neuvoston toimialoista. Samana päivänä osallistun myös Ihmisoikeusliiton 60-vuotisjuhlaseminaariin, jossa keskustelen saamelaisten oikeuksista yhtenä panelistina maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja oikeusministeri Tuija Braxin kanssa. Torstaina edustan saamelaiskäräjiä Barents taustaryhmän kokouksessa. Perjantaina Inarissa on syyttäjälaitoksen järjestämä seminaari syyttäjäpalveluista saamelaisten kotiseutualueella. Otan puheessani esille mm. saamenkieliset palvelut ja käräjäverkostouudistuksen.
Saamelaisten maaoikeuskysymyksestä on keskusteltu mediassa viime ja tällä viikolla paljonkin. Keskustelu on keskittynyt pääasiassa siihen onko saamelaisilla maaoikeuksia, eikä niinkään siihen mitä maaoikeuksien palauttaminen saamelaisille oikeastaan tarkoittaa. Keskustelun painopisteen pysyminen juupas-eipäs tasolla saamelaisten maaoikeuksien suhteen on mielestäni hämmentävää koska saamelaisten maaoikeudet on tutkimuksissa kyllä kiistattomasti todistettu. Yhä enenemässä määrin puheenvuoroissa otetaan paikallisten ihmisten oikeudet esille, ja että minun saamelaiskäräjien puheenjohtajana tulisi myös huomioida maaoikeuskysymyksessä muiden etuja samanarvoisesti saamelaisten etujen kanssa. Saamelaiskäräjälain velvoitteen mukaisesti tehtäväni on ajaa saamelaisten asioita ja johtaa saamelaiskäräjien poliittista toimintaa. Valtaväestöön kuuluvien etuja edistävät muut tahot.
Osapuolia maaoikeuskysymyksessä ovat vain Suomen valtio ja saamelaiset. ILO 169-sopimus koskee yksiselitteisesti vain alkuperäiskansan oikeuksia, ei muiden ryhmittymien. ILO 169-sopimuksen on ratifioinut pohjoismaista vain Norja, mutta emme voi ottaa sieltä suoraan ratkaisumalleja, vaan löydettävä oma ratkaisumme Suomen lainsäädännön pohjalta. Itse en ymmärrä sitä pelkoa, mitä maaoikeuskysymys nostattaa ihan valtion viranomaisissakin. Suomessa on monia aluehallinnon tasoja, joista luontevasti voidaan siirtää tehtäviä saamelaiskäräjille. Saamelaiskäräjät ei voi eikä halua puuttua yksityisoikeudenalaan kuuluviin omistuksiin, vaan saamelaiskäräjien vaateet koskevat vain valtionmaita. Saamelaiskäräjät toimii aina Suomen lakien mukaisesti, eli saamelaiskäräjät on aina valtion lainsäädännöllisessä ohjauksessa kulttuuri-itsehallinnosta huolimatta. Saamelaiskäräjät ei myöskään halua puuttua kunnalliseen itsehallintoon muuten kuin lisäämällä saamelaiskäräjien ohjausvaltaa kuntien saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen rahoituksen myöntämisen kautta. Saamelaiskäräjät pitää maaoikeuksia ja ILO 169-sopimusta käsittelevän seminaarin huhtikuun puolenvälin paikkeilla, aivan varmaa päivää ei ole vielä tiedossa. Tilaisuus on kaikille avoin.
Rovaniemellä
Klemetti Näkkäläjärvi
0 kommenttia:
Lähetä kommentti