Kansallispäiväviikon tunnelmia

Kaksi kiireistä työviikkoa on takana ja on aika päivittää blogia pitkästä aikaa. Kansallispäiväviikolla saamelaiskäräjät, kolttaneuvosto ja metsähallitus sopivat yhteisesityksestään metsäsertifiointikriteeriksi 27 tiistaina 3.2., jonka jälkeen se meni saamelaiskäräjien käsittelyssä sen hallituksen asialistalle ja 13.2. taas metsäsertifiointityöryhmän käsittelyyn. Sen jälkeen metsäsertifiointityöryhmän kaikki kriteerit mukaan luettuna kriteeri 27 tulevat laajalle lausuntokierrokselle ennen lopullista hyväksyntää. Tällöin myös saamelaiskäräjät voi vielä lausua asiasta.

4.2. osallistuin Helsingissä valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksiin. Torstaina toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Rovaniemellä pidettyihin Mieli 2009-päiville. Mieli-päivät käsittelivät mielenterveyspalveluita. Tilaisuudessa pitämäni avajaispuhe löytyy saamelaiskäräjien puheet 2009 osiosta suomen kielellä. Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan Mieli-päivien esityksiä, ohjelmassa olisi ollut mm. minua kiinnostava saamelaisten kotiseutualueen mielenterveys- ja sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevä osio. Avajaispuheiden jälkeen lähdin ajamaan kohti Ivaloa jossa oli metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhteistyöryhmän kokous. Käsittelimme mm. vuoden 2009 yhteistyötä ja ajankohtaisia asioita.

Perjantaina vuorossa olivatkin kansallispäiväjuhlallisuudet, vuoden merkittävin päivä saamelaisille. Kansallispäivä kiinnostaa laajasti myös valtakulttuurin mediaa ja sainkin olla melkoisessa mediapyörityksessä, annoin haastatteluja valtakunnan radio- ja TV-lähetyksiin kuten tietenkin myös saamelaisradion, Lapinradion, ja Inarin paikallisradion lähetyksiin sekä sanomalehdille. Siinä mielessä kansallispäivä on saamelaispoliitikon parasta aikaa. Silloin voi lausua näkemyksiään saamelaisasioista sekä tietenkin tavata saamelaisia. Aamulla osallistuin saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaiskäräjien ja saamelaismuseo Siidan yhteisseminaariin saamelainen 2009. Pidin tilaisuuden avajaispuheen, joka löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osioista pohjoissaameksi ja suomeksi. Kuuntelin vielä saamelaiskäräjien koulutussihteerin esitelmän saamelaisesta identiteetistä, mutta valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuulemaan seminaarin muita mielenkiintoisia esityksiä. Minun oli näet riennettävä Karigasniemelle kansallispäivän juhlallisuuksiin.

Olin todella iloisesti yllättänyt Karigasniemen kansallispäivän juhlallisuuksista ja erityisesti siitä yhteishengestä jolla tapahtumaa oli valmisteltu. Karigasniemen kylätalo oli kovista pakkasista huolimatta täynnä ja paikalla oli lämmin tunnelma. Toin tilaisuuteen lyhyen saamelaiskäräjien tervehdyksen. Kansallispäivien ohjelmassa oli saamelaislasten laulu- ja tanssiesityksiä, pienfilmejä ja luonnollisesti Saamen lipun nosto ja Saamen suvun laulu ja aitoa saamelaista perinneruokaa. Oli todella ilo osallistua tällaisiin juhlallisuuksiin jossa yhteisöllisyys välittyi lämpimällä tavalla.

Tämä oli ensimmäinen kansallispäivä minulle, jota vietin saamelaiskäräjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Oli ilo kuulla Saamen radiosta, että eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin järjestettiin erilaisia kansallispäivän seminaareja, juhlallisuuksia ja tapahtumia. Kansallispäivä on symbolisesti tärkeä ja erityisesti minulle, koska silloin minulle tulee aina mieleen edellisten sukupolvien saavutukset kansallispäivän aikaansaamiseksi ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi.


Vuontisjärvellä 15.2.2009

Klemetti Näkkäläjärvi