LÄHETTÄNYT JUVVÁ LEMET - KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVI KLO 20.24 EI KOMMENTTEJA: KOHTEEN LÄHETTÄMINEN SÄHKÖPOSTITSE BLOGGAA TÄSTÄ! JAA TWITTERIIN JAA FACEBOOKIIN JAA PINTERESTIIN Uuden metsähallituslain ja saamelaiskäräjälain valmistelusta Metsähallituslain saamelaisia koskevia pykäliä valmistellut työryhmä sai valmiiksi esityksensä viime torstaina. Se luovutetaan maa- ja metsätalousministeriölle 19.3.2014. Saamelaiskäräjien edustajat eivät jättäneet esitykseen eriävää mielipidettä. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Lapin liiton edustaja jätti eriävän mielipiteen saamelaisia koskevien pykälien osalta. Työryhmätyö ei ollut kovin menestyksekäs, voisi puhua ehkä laihasta kompromissista ja torjuntavoitosta. Työryhmän esitys oikeastaan vahvistaa nykyisen yhteistyömallin Metsähallituksen kanssa. Tarkemmin en voi työryhmän työstä tiedottaa, koska tiedottamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja kunnioitan sovittuja sopimuksia. Viimeisen työryhmäkokousmatkan yhteydessä tapasin Metsähallituksen eronneen pääjohtaja Jyrki Kankaan viimeisen kerran työn merkeissä hänen viimeisenä työpäivänään Metsähallituksessa. Kiitin häntä erinomaisesta yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa ja keskustelimme luonnollisesti myös Metsähallituksen tulevaisuudesta. Kokousmatkan yhteydessä saamelaiskäräjät myös neuvotteli kalastuslain kokonaisuudistuksesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Neuvotteluissa kävimme läpi saamelaiskäräjien hallituksen tekemää lausuntoa. Lupauksia emme saaneet, että lausuntomme otettaisiin huomioon. Tarkemmin kalastuslain tilanteesta olen kertonut parin viikon takaisessa blogissani. Saamelaiskäräjät kävi perjantaina keskustelemassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa oikeusministeriössä ja esityksen jatkovalmistelusta. Lappilaisten äänenkannattaja, Lapin Kansa, oli tänään sunnuntaina uutisoinut saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksen jatkovalmistelusta. Lapin Kansaa lukemattomille tiedoksi, että viimeisin käänne saamelaismääritelmässä on se, että ns. saamelaisministerityöryhmällä, lukuun ottamatta oikeusministeriä, olisi halu säilyttää nykyinen epäselvä tilanne ja se esittäisi määritelmäksi mietinnön esityksen + nykyisen määritelmän 2 kohdan yhdistämistä siten, että nykyisen lain 3 §:n 2 kohdassa maa-, veronkanto- ja henkikirjassa esiintyvän ns. tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaisen jälkeläinen –kriteeri huomioitaisiin, mutta jälkeläisellä tulisi olla saamen kieli äidinkielenään. Eli maa-, vero- ja henkikirjatodistukset tulkittaisiin vuosisatojen jälkeen etnisiksi luetteloiksi ilman tietoa siitä, millainen identiteetti näillä asiakirjoihin merkityillä henkilöillä olisi ollut. Historiaa uudelleenkirjoitettaisiin siis voittajien näkökulmasta – tämä on hyvin tuttua maailmanhistoriassa. Tällä ”uudella määritelmällä” siis tulisi olla yhtymäkohta mietinnön ehdotuksen 3 §:n 1 kohtaan: hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Tämä taitaa olla mahdoton verifiointitaakka ainakin KHO:lle. Määritelmä tarkoittaisi että tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset voisivat hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Koulutettuna kulttuuriantropologina näen, että tällaisen määritelmän ajaminen saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus, mikä johtaisi saamelaisten katoamiseen Suomessa. Kyseessä olisi siis saamelaisten täydellinen assimilaatio suomalaisiin. Näyttää siltä, että saamelaisten oikeuksia halutaan käyttää pelinappulana hallituksen sisäisessä päätöksenteossa ja julkisuutta vipuvartena. Toin esille oikeusministeriön tapaamisessa, että saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet eivät ole kauppatavaraa eikä saamelaismääritelmä ole sellainen, joka edellyttäisi konsensusta tai josta voisi edes käydä vaihtokauppaa esimerkiksi ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Oikeus suojata oma kansa sulautumiselta ja päättää itse siitä, ketkä ovat kansan jäseniä on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Jos jotkut poliitikot kuvittelevat, että ihmisoikeuksista voidaan käydä kauppaa olen hyvin pettynyt ja huolestunut siitä, millainen politiikan moraali, joidenkin politiikkojen ihmisoikeuksien kunnioitus ja suoraselkäisyys on. Ja miten kauas Suomen politiikka on etääntynyt niistä ihanteista, joista Suomi sivistysvaltiona on tunnettu, ja millaisen kuvan se antaa itsestään ihmisoikeustoimijana kansainvälisillä areenoilla. Lapin Kansan uutisen taustalla vaikuttaa olevan hallituksen sisäinen valtataistelu ja eräiden ministeriöiden halu haastaa oikeusministeriön rooli saamelaisasioista vastaavana ministeriönä ja vuotamalla asioita julkisuuteen yrittämällä horjuttaa saamelaiskäräjälakityöryhmän työn merkitystä ja oikeusministeriötä. Eurovaalit on tulossa ja jokainen ääni on ilmeisesti isoillekin puolueille tärkeä – saamelaisvastaisuudella ja ”lappilaisten asialla” on päästy eduskuntaan aiemminkin. On hyvin erikoista, että näistä asioita vuodetaan julkisuuteen, kun esimerkiksi samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu metsähallituslain kokonaisuudistus ja sen viimeisimmät vaiheet on pidetty visusti pienen piirin käsissä ilman minkäänlaisia vuotoa. Toivoisinkin että saamelaiskäräjälakiasiassa annettaisiin työrauha hallitukselle eikä julkisuutta käytettäisi oman poliittisen näkökannan oikeuttamiseen. Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotuksista valmistuu lähipäivinä ja lakia jatkovalmistellaan. Asiasta käydään vielä saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut Saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän esitys ei saanut juurikaan varauksetonta tukea saamelaisyhdistyksiltä – ei valitettavasti myöskään saamelaiskäräjiltä. Tämä vaarantaa esityksen läpimenon, mistä olen hyvin huolissani. Nyt elämme saamelaiskulttuurin kannalta hyvin huolestuttavia ja tärkeitä aikoja. Nyt määritetään saamelaiskulttuurin tulevaisuutta ja sitä, millaisen perinnön jätämme lapsillemme. Saamelaisyhteisön tulee näyttää mitä se haluaa ja millaisen tulevaisuuden se haluaa lapsilleen. Toivonkin, että saamelaisnuoret ja yhdistykset tukisivat työryhmän esitystä saamelaismääritelmäksi ja toimisivat tehokkaasti sen eteen, että työryhmän esitys hyväksytään. Tarvitsemme samanlaista yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista kuin 1980-luvulla Ounasjoen souduissa vastustimme Ounasjoen valjastamista. Se taistelu oli voiton arvoinen – niin voidaan tämäkin voittaa jos saamelaisyhteisö aktivoituu. Minä tulen tekemään kaikkeni, että saamelaiskulttuurilla olisi tulevaisuutta Suomessa ja saamelaismääritelmää ei lavennettaisi. Mikäli saamelaismääritelmää lavennetaan mainitulla tavalla, teen siitä omat johtopäätökseni. Se tarkoittaisi myös sitä, että saamelaiskäräjät olisi epäonnistunut tehtävässään. Mutta ennen kaikkea sitä, että Suomen valtio olisi epäonnistunut turvaamaan saamelaiskulttuurin tulevaisuuden ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti sulauttaisi saamelaiskulttuurin omaan pääkulttuuriinsa. Alkuperäiskansajulistus ja Ilo 169-sopimus kävisivät tarpeettomaksi. Mutta sitä monet tahot ovat halunneetkin. Ensi viikko kuluu taas tien päällä. Tiistaina on saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokous. Asialistalla on mm. lausunto ahmakannan hoitosuunnitelmasta, PEFC-metsäsertifiointikriteeri ja Metsähallituksen ja paliskuntain yhdistyksen välinen sopimus. Keskiviikkona on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Kokouksessa on paljon tärkeitä ja laajakantoisia asioita. Kokouksessa on mm. toimisto- ja ympäristösihteerien virkavalinnat sekä käsitellään esitystä Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosioksi. Hallitus myös käsittelee ja antaa lausunnon esityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaiksi. Asialistalla on myös minun virkavapaushakemukseni. Olen hakenut palkatonta virkavapautta huhtikuun lopusta toukokuun loppuun, koska olen asettautunut ehdokkaaksi eurovaaleissa, enkä halua että vaalikampanja haittaa saamelaiskäräjien puheenjohtajan työtä. Torstaina minulla on ilo avata Lapin taidemuseon laaja kansainvälinen modernin saamelaistaiteen näyttely Rovaniemellä. Vuontisjärvellä 2.3.2014 Klemetti Näkkäläjärvi