http://web.archive.org/web/20141013062229/http://klemetti.blogspot.fi/2010_10_03_archive.html Lutu-toimintasuunnitelmasta Viime viikko kului Inarin suunnalla. Tiistaina saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöelin, Metsähallituslain § 4 soveltamista valmisteleva työryhmä kokoontui syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä asioita Metsähallituksen kannalta, Metsähallituksen tulosohjauksen piiriin kuuluvia asioita ja luonnonvarasuunnitelmien ja hoito- ja käyttösuunnitelmien valmistelua saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjät esitti, että myös Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys aloitettaisiin ensi vuonna yhdenvertaisuuslain uudistuksen myötä. Kokous eteni hyvässä hengessä. Tiistaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui vielä puhelinkokoukseen käsittelemään edellisestä kokouksesta käsittelemättä jääneitä asioita saamelaiskäräjien yleiskokousta varten. Seuraava saamelaiskäräjien kokous on 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus pitää kokous ja vaatimuksen mukaisesti kyseisen kokouksen tulee arvioida saamelaiskäräjien hallituksen ja puheenjohtajan erottamista ja hallituksen toimintaa. Saamelaiskäräjälain mukaan 7 saamelaiskäräjäjäsentä voivat vaatia saamelaiskäräjien kokouksen koolle kutsumista. 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimus esitettiin jo keväällä, mutta vaatimuksen ylimalkainen sisältö aiheutti päänvaivaa ylityöllistetylle saamelaiskäräjien hallinnolle ja hallitukselle, koska vaatimuksessa ei esitetty mitään perusteita miksi hallitus ja puheenjohtaja tulisi erottaa ja miten hallituksen toimintaa tulisi arvioida. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, eikä virallisia elimiä voi erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Yleiskokous, jossa asia on esillä, pidetään joka tapauksessa 11 lokakuuta ja tarvittaessa kokousta jatketaan seuraavana päivänä. Kokoukselle tuli kaiken varalta varata toinenkin päivä reserviin, jotta ehdimme käsitellä kaikki asiat. Saamelaiskäräjien yleiskokouksella on esityslistalla useasta aiemmasta kokouksesta siirrettyjä asioita, joita se ei jostakin syystä ole ehtinyt aiemmissa kokouksissaan käsitellä ja asioita ei voi loputtomasti siirtää. Saamelaiskäräjien yleiskokous kokoontunee vielä kerran tämän kokouksen jälkeen ennen joulua, ja silloin toivottavasti voimme pitää historiallisen kokouksen ja valita ensi kertaa edustajat saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon. Torstaina oli saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien tämän syksyn ensimmäinen yhteistyökokous. Kokoukseen oli kutsuttu Lutu-toimintasuunnitelmaa laativan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja Yrjö Norokorpi, joka toimii tunturit-alatyöryhmän puheenjohtajana. Toimintasuunnitelman tarkoitus on sitouttaa eri toimijoita parantamaan uhanalaisten luontotyyppien tilaa ja vastuuttaa eri ministeriöitä uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimintasuunnitelma valmistuu loppusyksystä, ja se viedään biodiversiteettityöryhmän hyväksyttäväksi. Viime kädessä kokonaisvastuu suunnitelman eteenpäin viemisestä on ympäristöministeriöllä. Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintasuunnitelman valmisteluun lausuntojen ja artikla 8(j)-työryhmän työn kautta ja saamelaiskäräjien esitykset on huomioitu todella hyvin toimintasuunnitelmassa. Suunnitelmassa käsitellään saamelaisporonhoitoa kattavasti, ja tämä on herättänyt vastustusta. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt poistettavaksi esitykset saamelaisporonhoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi ja poronhoitolain uudistamiseksi. Metsähallituksen metsätalous-yksikkö on todennut lausunnossaan että eloporomäärää tulee pienentää ja poronhoidon toimintaedellytyksiä ei saa käsitellä Lutu-toimintasuunnitelmassa. Saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisännät keskustelivat vilkkaasti toimintasuunnitelmasta ja evästivät toimintasuunnitelman valmistelua. Kokous antoi yksimielisen ja vahvan tuen toimintasuunnitelman hyväksymiselle ja toivomuksen, että MMM:n ja Metsähallituksen metsätalous-yksikön esityksiä ei huomioida Lutu-toimintasuunnitelmassa. Kokouksessa keskusteltiin tietenkin myös suurimpia sallittuja eloporomääriä selvittävän työryhmän työstä, vaikka työryhmää ei ole vieläkään nimetty. Sovimme, että saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat tekevät yhteistyötä asiassa tiivisti ja vaihdamme tietoja asiassa. Kokous totesi, että saamelaiskäräjien ja poroisäntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeä yhteistyömuoto ja yhteistyötä kehitetään edelleen tiedonvaihdossa. Keskustelimme myös muista ajankohtaisista poronhoitoasioista eri paliskunnissa. Seuraava yhteistyökokous pidetään vielä tämän vuoden puolella, riippuen suurimpia sallittuja poromääriä selvittävän työryhmän työn etenemisestä. Ilmasto.org-sivustolta löytyy muuten minun kirjoitukseni koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Ohessa asiasta kiinnostuneille linkki puheenvuoroon: http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2010_puheenvuorot/heinakuu_2010.htm Kulunut viikko on kulunut saamelaiskäräjien lausuntojen hyväksymisessä ja perjantaina oli bd-työryhmän alatyöryhmä artikla 8(j)-työryhmän kokous Ivalossa. Asialistalla oli mm. Lutu-toimintasunnitelma, Akwé:Kon ohjeet ja työryhmän loppuraportin kirjoittamisen vastuutahoista sopiminen. Saamelaiskäräjät on tehnyt tällä viikolla ympäristöministeriön pyynnöstä esityksen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistamiseksi. Ympäristöministeriön tavoitteena on aloittaa ensi vuonna myös kansallisen kestävän kehityksen strategian uudistaminen. Esitys löytyy aloitteet-osiosta. Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnot maaseutupoliittisesta periaatepäätöksestä, Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman päivityksestä ja Utsjoen kunnan panoraamareitistä. Ensi viikolla, harvinaista kyllä, ei ole työmatkoja tiedossa ja pääsen keskittymään tulevien kokouksien valmisteluun, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokouspäätösten toimeenpanoon ja muihin rutiinitöihin. Vuontisjärvellä 3.10.2010 Klemetti Näkkäläjärvi