#http://web.archive.org/web/20141005184650/http://klemetti.blogspot.fi/2012_02_05_archive.html

Kuntarajat tieverkon mukaan?
Keskiviikkona julkaistiin valtiovarainministeriön virkamiestyöllä laadittu esitys Suomen kuntakartaksi. Virkamiehet ovat raportissaan tehneet radikaaleja esityksiä kuntien määrän pienentämiseksi selvittämättä esitysten vaikutuksia, säästöjä tai ylipäätään hyötyä. Viimeksi Suomessa lakkautettiin läänit ja nyt ollaan murentamassa alueellista tasa-arvoa yhdistämällä kuntia jättimäisiksi, jopa maakuntien kokoisiksi alueiksi. On selvää, että kuntien rajoja tulee pohtia ja etsiä keinoja palvelujen yhä tehokkaammaksi tuottamiseksi. Mutta epäilen, että tällaisella ylimalkaisella raportilla, jonka esitykset on hyvin puutteellisesti perusteltu ilman asianmukaisia viittauksia Suomen lainsäädäntöön, löydetään keinot kuntien talousongelmien ratkaisuun. Joka tapauksessa esitys tulee lisäämään kuntien edunvalvontakuluja ja virkamiesten työtä politiikoista puhumattakaan pitkäksi aikaa. Epävarmuus niin sidosryhmissä kuin kuntien työntekijöissä ja päättäjissä kasvaa. 

Valitettavasti työryhmä, joka asetettiin vajaa vuosi sitten, ei ollut nähnyt tarpeellisena kuulla saamelaiskäräjiä. On selvää, että kuntauudistus tulee työllistämään uusia saamelaiskäräjiä hyvin paljon. Aion virkaatekevänä puheenjohtajana vaatia asiassa neuvottelujen järjestämistä saamelaiskäräjien kanssa helmikuun lopulla, kun uusi saamelaiskäräjät on ehtinyt aloittaa toimintansa. 

Luin pikaisesti työryhmän Lappia koskevat esitykset läpi. Päällimmäisenä jäi mieleen, että työryhmä ei tunne saamelaisten kotiseutualueen erityisolosuhteita ja on tehnyt karttaharjoituksia tieverkoston ja infrastruktuurin perusteella. Esitykset eivät ole saamelaiskäräjien kannalta hyväksyttäviä vaan heikentäisivät saamelaisten asemaa. Utsjoki menettäisi asemansa saamelaisenemmistöisenä kuntana ja kunnan kielelliset palvelut heikkenisivät saamenkielisille. Vuotson yhdistäminen Inariin lopettaisi Sodankylän kunnan saamenkieliset palvelut ja opetuksen kuntakeskuksessa heikentäen Sodankylän kunnassa asuvien saamelaisten asemaa. 

Enontekiön yhdistäminen Muonioon, Kolariin ja Kittilän kuntien kanssa synnyttäisi jättimäisen kunnan. Saamenkielisten palvelut varmasti heikkenisivät näin suuressa kunnassa ja matkailun etujen ajaminen korostuisi entisestään – Muonio, Kittilä ja Kolari ovat matkailuun panostavia kuntia. Onkohan yhdistämisinnon taustalla osittain matkailulliset edut? 

Yhdistäminen johtaisi varmasti osaltaan ongelmalliseen lainsäädännölliseen ja hallinnolliseen tilanteeseen, kun niin monta kunta yhdistettäisiin yhteen, eikä Muoniolla, Kittilällä tai Kolarilla ole minkäänlaista asiantuntemusta saamelaisasioissa. Lainsäädännöllisesti ja palvelujen järjestämisen kannalta on tehokkainta, että saamelaisten kotiseutualueen rajat noudattaisivat kuntarajoja. 

Työryhmä toki toteaa raportissaan ympäripyöreästi, että pohjoisien kuntien palveluiden järjestämisessä on otettava huomioon saamen kielen asema ja palveluiden turvaaminen Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Mutta työryhmä ei mitenkään esitä, että miten kielelliset palvelut turvattaisiin ja mitä huomiointi käytännössä olisi. Saamen kielilain mukaan pelkkä saamen kielen aseman huomioiminen ei riitä. 

En usko, että tällaisella mallilla tuotaisiin minkäänlaisia säästöjä. Jo nykyisin Inari ja Utsjoki tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysasioissa samoin kuin Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muoniokin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa ei saa olla periaatteena tai perusteena kuntien yhdistämiselle. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi kaavoituksessa ja taloushallinnossa ja monet kunnat niin jo tekevätkin. Yhdistäminen isompaan yksikköön ei välttämättä tuo minkäänlaisia säästöjä tai tehokkuutta, mutta voi näivettää syrjäkylät Palveluja voidaan järjestää tehokkaasti raja-alueille yhteistyössä rajakuntien kanssa. 

Helsingissa 08.02.2012

Klemetti Näkkäläjärvi