Katsaus valtion ensi vuoden talousarvioon

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui tiistaina puhelinkokoukseen käsittelemään kiireellisiä asioita. Isoin ja tärkein asiakokonaisuus oli yli 10 vuotta valmisteltu, pohdittu ja keskusteltu saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi.  Itsekin olen asiaa pohtinut ensin asiaa valmistelleena virkamiehenä, saamelaiskäräjäjäsenenä ja nyt saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja SPN:n jäsenenä. Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat saaneet saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten rahoitusta InterregSápmilta. Hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät ei tässä vaiheessa voi osaltaan käynnistää kieliyhteistyöhanketta. Hankkeen päävastuu ja hallinnollinenkin vastuu on Suomen saamelaiskäräjillä. Hanke oli tarkoitus aloittaa syyskuussa ja Suomen saamelaiskäräjät oli kesälomani aikana hakenut jo työntekijää hankkeeseen, jota nyt ei voida kuitenkaan täyttää. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus oli samoin tehnyt päätöksiä, joihin Suomen saamelaiskäräjillä ei ole mahdollista sitoutua taloudellisesta tilanteesta ja lainsäädännöstämme johtuen.

Hallitus päätti selvittää juridiset ja taloudelliset edellytykset käynnistää kyseinen Interreg-hanke ensi vuoden alusta lähtien. Ikävää on se, että kieliyhteistyöhankkeen aloitus viivästyy taas, mutta saamelaiskäräjillä ei ollut muita vaihtoehtoja. Jos hanke olisi aloitettu syyskuun alussa, saamelaiskäräjille olisi tullut kassakriisi ja hallitus ei tietenkään voinut antaa sellaista tapahtua. Interreg-rahoitus maksetaan n. 7-8 kk:n viiveellä toteutuneita kuluja vastaan. Hankkeen aloittaminen syyskuussa olisi syönyt tämän vuoden toimintamäärärahamme hyvin nopeasti moniksi kuukausiksi eteenpäin ja vaarantanut niin edunvalvonnan kuin varsinaiseen toimintaan varatun määrärahan käytön. Hallitus edellytti hallintoa etsimään syksyn aikana rahoituskeinoa, joka mahdollistaisi hankkeen aloittamisen ilman saamelaiskäräjien kassakriisiä. Hankkeen varsinainen sisältö ja toteuttaminen vaatii vielä tarkennusta, jotta Suomen saamelaiskäräjiä ohjaava lainsäädäntö ja työjärjestys tulevat huomioiduksi hankkeessa. Lisäksi hankkeen suuri kysymysmerkki ja puute on Venäjän saamelaisten asema ja mahdollisuudet osallistua kieliyhteistyöhön. Nyt hanke ei toisi sellaisenaan lisäresursseja Venäjän saamen kielten tukemiseen. Tosiasiassa juuri nehän tarvitsevat saamen kielistä kaikkein eniten tukea.

Saamelaiskäräjät tapasi eilen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Keskustelun aiheena oli kaivoslain toimeenpano saamelaisten kotiseutualueella, saamelaiskäräjien taloustilanne ja turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) ohjauksesta. Saamelaiskäräjien hallitus on alkukesästä kirjelmöinyt eri ministeriöille kaivoslain toimeenpanosta ja saamelaiskäräjien resursoinnista kaivoslain toimeenpanoon liittyen. Tapaaminen ministerin kanssa oli hyvin hedelmällinen ja hyödyllinen. Ministeri ymmärsi tarpeen antaa saamelaiskäräjille lisäresursseja kaivoslain saamelaiskäräjille antamien velvoitteiden täyttämistä varten.

Valtiovarainministeriö samoin kuin eri ministeriöt ovat julkistaneet omat ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Saamelaiskäräjät on neuvotellut omasta budjetistaan oikeusministerin ja ympäristöministerin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Saamelaiskäräjät on saanut tukea ympäristöasioiden esittelijän viran perustamiselle kaikista kyseisistä ministeriöistä. Oikeusministeriö ehdottaakin korotusta saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattuun rahoitukseen ja ilmoittaa varautuvansa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen toimialallaan. Ministeriö ehdottaa saamelaiskäräjille 100 000 euroa lisärahoitusta ympäristöasioiden esittelijän virkaan ja 14 000 saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen. VM:n budjettiesitys ensi vuodelle esittää saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatuksi määrärahaksi 1,636 milj. euroa. VM:n budjettiesitys saamelaiskäräjien budjetiksi on 64 000 euroa pienempi kuin oikeusministerin budjettiesitys.
Uskon, että neuvottelumme tuottavat tulosta ja saamelaiskäräjille tulee ensi vuonna lisäresurssi kaivos- ja ympäristöasioihin ja voimme perustaa uuden viran. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on tältä osin hyvin lupaava.

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitys samoin kuin valtiovarainministeriön vahvistama kyseisen ministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi on osaltaan huolestuttava. OKM:n ehdotuksessa ei mainita eurolla eikä sanallakaan varautumista saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska ohjelman toteuttamiseen on sitouduttu hallitusohjelmatasolla ja päävastuu ohjelman toteuttamisesta on OKM:llä.  Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotus, jonka puheenjohtaja toimi OKM:n virkamies Mikko Cortés Téllez, teki esityksiä, joilla on vaikutuksia ensi vuoden talousarvioon. Työryhmä ehdotti mietinnössään kieli- ja kulttuuripesien rahoitusta nostettavaksi 700 000 euroon/vuosi. Lisäksi työryhmä ehdottaa asteittaista nostoa niin saamelaiseen kulttuurimäärärahaan ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon.  OKM:n eikä VM:n budjettiehdotuksissa esitetä näiden määrärahojen nostoa. Lisäksi työryhmä ehdottaa viittä eri selvityshanketta, jotka tulisi saattaa valmiiksi ensi budjettivuoden aikana. Varovaisesti arvioiden työryhmän tekemien ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi noin 1,5 miljoonan euron rahoituspanostusta ensi vuoden budjetissa. Ehdotus saamen kielten elvyttämisohjelmaksi on parhaillaan lausunnolla ja valmisteltavana saamelaiskäräjien lautakunnissa. Lausuntokierroksen jälkeen OKM viimeistelee elvyttämisohjelman.  Olen pyytänyt lautakuntia arvioimaan ohjelman toteuttamiseen vaadittavia resursseja.

Näyttää siltä, että elvyttämisohjelmaa viivästytetään valtionhallinnossa. Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä ollut saamelaiskäräjien edustaja esitti alkuvuodesta, että työryhmän työaikaa jatkettaisiin, jotta työryhmän ehdotusten budjettivaikutukset voitaisiin arvioida. OKM ei myöntänyt lisäaikaa, mutta työryhmän ehdotuksen luovuttamisen jälkeen maaliskuun alussa työryhmän ehdotus jäi pöydälle ja se lähetettiin lausunnolle vasta kesäkuussa. OKM ei ole selkeästi priorisoinut ohjelman toteuttamista, vaikka sille kuuluu yksiselitteisesti kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta.

Saamen kielten elvyttämisohjelman valmistumisen hidastuminen ei ole kuitenkaan estänyt Suomea hyödyntämästä kielenelvytysohjelmaa kansainvälisillä areenoilla. Kielenelvytysohjelmaa on hehkutettu alkukesästä alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokouksessa New Yorkissa ja erityisesti Genevessä YK:n ilmisoikeusneuvoston kokouksessa, jossa Suomen ihmisoikeustilanne oli määräaikaistarkastelussa. Silloin Suomi ilmoitti, että kielenelvytysohjelma olisi jo hyväksytty.

Saamelaislasten kieli- ja kulttuuripesien rahoitus näyttää säilyvän  osittain ensi vuoden budjetissa. OKM ehdottaa määrärahan säilymistä kahden vuoden siirtymämäärärahana, eli rahoitus olisi käytettävä kahden budjettivuoden kuluessa (yht. 700 000 euroa) ja OKM:n budjettiehdotuksen mukaan rahoitusta oltaisiin vakiinnuttamassa. VM:n ehdotuksessa kielipesärahoja leikattaisiin 50 000 eurolla, eli ensi vuodelle kielipesärahoja olisi vain 300 000 euroa. Todellinen tarve kieli- ja kulttuuripesätoiminnalle on nykyistä rahoitustarvetta suurempi ja jos VM:n budjettiehdotus toteutuu, saamen kielten elvyttäminen ja samalla saamen kielten elvyttämisohjelman toteutuminen heikkenee. Toiveissa on ollut laajentaa kieli- ja kulttuuripesätoimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, mutta mikäli rahoitusta ei lisätä, siihen ei ole mahdollisuuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettimomentilla on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen uusi rahoitusmomentti: varautuminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansallisen täytäntöönpanoon. OKM oli alun perin esittänyt työhön 140 000 euroa, mutta jonka VM on omassa esityksessään pudottanut 124 000 euroon. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen vuonna 2010 silloiselle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille sopimuksen ratifioimiseksi. Ministeri vastasi hyvin pian, että hän on määrännyt virkamiehensä selvittämään sopimuksen ratifiointia ja asiasta järjestettiin asiantuntijaseminaari vuoden 2011 alkukeväänä  johon myös itse osallistuin. Seminaarin viesti oli selvä: sopimus tulee ratifioida. Saamelaiskäräjät on myös neuvotellut asiasta ministeriön kanssa ja neuvottelut näyttävän tuottavan nyt tulosta. Sopimus ilmeisesti ratifioidaan pikaisesti, mikä on todella suuri edistysaskel. Uskonkin, että kyseisestä määrärahasta osa voidaan kanavoida aineettoman saamelaisen kulttuuriperinnön tukemiseen, koska alkuperäiskansojen kulttuurioikeudet ja perinteinen tieto on huomioitu sopimuksessa. Sopimus velvoittaa valtiota ryhtymään toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sopimuksen mukaan aineeton kulttuuriperintö ilmenee mm. seuraavissa asioissa: suullinen perinne ja ilmaukset, tietämys ja käytännöt koskien luontoa ja perinteinen käsityötaito.

Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin varattuun määrärahaan ei ole budjettiesityksen mukaan tulossa pitkään kaivattua korotusta. Jatkossa, mikäli lakiesitys menee läpi, niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet rahoituksen käytön ohjaamiseen pienenevät entisestään. OKM ja STM ehdottavat, että 600 000 euron määrärahasta 120 000 euroa kanavoidaan OKM:n ja saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen. Asiakokonaisuus on parhaillaan saamelaiskäräjillä lausuttavana.

Ennen ensi vuoden budjetin lopullista hyväksymistä eduskunnassa käydään poliittisella tasolla vielä monet väännöt. Niihin tulee myös saamelaiskäräjät omalta osaltaan varautua. Minulla on vielä vuosilomaa pitämättä ja tässä kuussa pidän sitä työtilanteen niin salliessa.

Vuontisjärvi 9.8.2012

Klemetti Näkkäläjärvi