Työ jatkuu
Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous saatiin vihdoin pidettyä ja työni saamelaiskäräjien puheenjohtajana jatkuu vielä neljä vuotta. Olen iloinen, että saan jatkaa työtäni saamen kansan parhaaksi vielä neljä vuotta. Uskon, että tällä saamelaiskäräjillä on halua ja tahtoa toimia yhdessä saamelaisten parhaaksi. Alkuvuosi on sujunut tiukasti politiikassa ja puheenjohtaja- ja hallitustunnusteluissa. Haluankin kiittää kaikkia läheisiäni, tukijoitani ja erityisesti Jauristunturin ja Käsivarren poromiehiä kaikesta tuesta vaalikamppailun aikana. Ilman alueen saamelaisten tukea tätä työtä olisi mahdoton tehdä. Vaikka Sajos on valmistunut ja sinne on varattu myös minulle työtilat, tulen jatkamaan puheenjohtajuuden tehtävien hoitamista Enontekiöltä käsin. Saamelaiskäräjien tulee olla läsnä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa enkä voisi pettää omia äänestäjiäni muuttamalla Inariin. 

On hyvä tulevaisuutta ajatellen, että saimme saamelaiskäräjien puheenjohtajistoon saamelaisnuorten edustajan. Puheenjohtajan vaalikamppailussa kävi ilmi, että olemme Tiina Sanila-Aikion kanssa kaikista saamelaisille tärkeimmistä asioista hyvin pitkälle samaa mieltä ja tämä luo hyvän pohjan yhteistyölle. II varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Paltto, joka on kummankin vanhemman puolelta inarinsaamelaista sukua. Paltto on viime kaudella toimiessaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtajana puolustanut erityisen vahvasti inarinsaamelaisten oikeuksia Inarijärven kaavoituksessa. Inarijärven kaavoitus jatkuu edelleen ja siinä onkin suurta työnsarkaa koko saamelaiskäräjäkaudeksi. Uskon, että yhteistyö puheenjohtajistossa tulee olemaan toimivaa ja tehokasta. 

Ilmoitin kokouksessa, että tämä kausi jää minun viimeiseksi saamelaiskäräjillä. Mielestäni kaksi kautta saamelaiskäräjien puheenjohtajana on riittävän pitkä aika yhdelle henkilölle. Suomen tasavallan presidentinkin toimikaudet on rajattu kahteen ja Norjassa useat saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat jättäneet tehtävänsä kahden kauden jälkeen. Jos tällä kaudella uudistetaan saamelaiskäräjälakia ja työjärjestystä kuten olen toivonutkin, tässä yhteydessä olisi hyvä harkita tulisiko saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimikausia rajoittaa siten, että sama henkilö olisi vain kaksi perättäistä kautta puheenjohtajana. 

Järjestäytymiskokous kesti pitkään, mikä on toki ymmärrettävää koska saamelaiskäräjäjäsenet olivat nyt ensimmäistä kertaa koolla. Koska saamelaiskäräjillä ei toimi puolueita tai yhdistyksiä paikkojen jakaminen on hidasta. Olen iloinen, että saimme valittua uusia henkilöitä niin saamelaiskäräjien hallitukseen ja lautakuntiin ja saamme täten toimintaamme uutta intoa ja ajatuksia. Saamelaiskäräjien hallitus on alueellisesti ja kulttuurisesti hyvin kattava. 

Saamelaiselinkeinoista poronhoito, kalastus, perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyvä pienimuotoinen ekologinen matkailu ja erityisesti saamen käsityö ovat hyvin edustettuina hallituksen kokoonpanossa. Olen erityisen iloinen että saimme monta käsityöntekijää hallitukseen ja ehkä saamme yhdessä kohennettua saamen käsityön asemaa tällä vaalikaudella. 

Vaikka saamelaiskäräjävaaleissa valittiin vain yksi edustaja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta, niin on hyvin tärkeää, että saimme kaupunkisaamelaisten edustajan saamelaiskäräjien hallitukseen. Erityisen tärkeää kaupunkisaamelaisten edustus hallituksessa on saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamisen johdosta. Kielten elvytysohjelman yhtenä tehtävänä on parantaa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin. Hallitus edustaa kattavasti eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmiä. 

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä ja kielenvaihto on ollut suurta, minkä johdosta saamen kielten elvyttämisohjelmaa tarvitaankin. Kielenvaihdos on ollut erityisen tuhoisaa pienemmille saamen kielille, inarin- ja koltansaamelle ja moni saamelainen onkin opetellut suvun kadonneen kielen uudelleen aikuisena. Vaikka kaikki saamen kielet eivät olekaan edustettuina saamelaiskäräjien hallituksessa, kaikki saamelaiset kulttuuriryhmät eli pohjois-, inarin- ja koltansaamelaiset kulttuuriryhmät ovat edustettuina kattavasti saamelaiskäräjien hallituksessa. Siitä olen hyvin iloinen. 

Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden työ jatkuu kiireisenä. Maaliskuun lopussa - huhtikuun alussa pidetään jo seuraava saamelaiskäräjien kokous ja avajaiset. Kuntauudistus ja ILO 169-sopimuksen ratifiointitoimien aloittaminen ovat kiireellisimpiä lähitulevaisuuden haasteita. 

Oma ohjelmani jatkuu kiireisenä. Tällä viikolla järjestetään saamelaiskäräjien ja Lapin liiton kesken neuvottelut Lapin ilmastostrategiasta. Ensi viikolla luvassa on saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Koutokeinossa, josta suuntaan suoraan Helsinkiin Tasavallan presidentin virkaanastujaisseremoniaan ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen neuvotteluvaltuuskunnan kokoukseen. 

Vuontisjärvellä 20.2.2012

Klemetti Näkkäläjärvi