Kunnallisvaalit, oikeusministerin vierailu Inarissa ja muuta ajankohtaista

Edellisestä blogistani on kulunut aikaa ja pahoittelen, etten ole ehtinyt sitä päivittää muilta työkiireiltäni. Syksy on ollut todella työntäyteistä aikaa. Käsittelen blogissani syksyn tärkeitä asioita.

Kunnallisvaalit on käyty. Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kannalta on hyvin myönteistä, että jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa on saamelaisia kunnanvaltuutettuja. Myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisia pääsi kunnallispoliitikoiksi. Koko maan äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, mikä on suuri huolenaihe. Saamelaisten kotiseutualueella äänestysprosentti ei kuitenkaan onneksi laskenut aivan valtakunnan tasolle - Utsjoella äänestysprosentti oli yli 80, Enontekiöllä ja Sodankylässä tätä vähemmän  ja  Inarissa äänestysprosentti jäi  lähelle valtakunnan tasoa, 62 prosenttiin.  

Uusilla kunnanvaltuustoilla on suuria haasteita edessään. Kuntakenttää kohtaa suuret haasteet. Kunnallishallinnon rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulevat työllistämään uusia valtuutettuja paljon. Toivon, että näissä uudistuksissa voimme tehdä kuntien kanssa hyvää yhteistyötä. Lähipalvelujen säilyminen, saamenkielisten palvelujen rahoituksen ja palvelutason turvaaminen ja kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen ovat isoja haasteita, joissa saamelaiskäräjät ja kunnat voisivat tiivistää yhteistyötään ja vaikuttaa yhdessä kuntakenttää koskeviin uudistuksiin.

Saamelaiskäräjillä oli ilo saada oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vieraaksi Inariin lokakuun lopulla. Saamelaiskäräjien hallitus piti yhteiskokouksen ministerin kanssa ajankohtaisista saamelaispoliittisista asioista. Lisäksi ministeri tutustui saamelaismuseo Siidaan, Metsähallituksen Akwé: Kon –ohjeiden soveltamiseen, Utsjoen erityistilanteeseen ja Utsjoen saamelaislukion tulevaisuuteen, saamelaisradion toimintaan ja kuuli kolttien kyläkokouksen edustajia kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä.

Meillä oli ministeri Henrikssonin kanssa hyvä ja rakentava keskustelu ajankohtaisista saamelaisasioista, kuten aina. Saamelaiskäräjien ja ministerin tapaamisen tärkein aihe oli hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen ja Ilo 169-sopimuksen ratifiointi.  Saamelaiskäräjät oli toivonut, että valtioneuvosto olisi ehtinyt käsitellä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnissa etenemistä ennen ministerin vierailua ja olisimme saaneet positiivisia uutisia valtioneuvostolta.  Valitettavasti valtioneuvosto ei ole ehtinyt asiaa käsitellä. On toki ymmärrettävää, että aihe ei ole mahtunut valtioneuvoston agendalle. Kunnallishallinnon rakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ovat työllistäneet valtioneuvostoa hyvin paljon viime aikoina. Luotan siihen, että kuntavaalien ja YK:n turvallisuusneuvostokampanjan jälkeen valtioneuvosto ehtii keskittyä hallitusohjelman saamelaiskirjausten toimeenpanoon ja käsittelee pikaisesti Ilo 169-sopimusta ja päättää siitä, miten ratifioinnissa edetään. Saamelaiskäräjien hallitus toi esille, että odotamme oikeusministeriön kiirehtivän asiaa ja ministeri lupasikin hallituksen iltakoulun käsittelevän saamelaisasioita vielä tämän syksyn aikana. Toimme toiveemme päästä hallituksen iltakoulun kuultavaksi saamelaisasioissa. Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valmistelun tulisi alkaa mahdollisimman pian, jotta eduskunta ehtii käsitellä ratifiointia tämän eduskuntakauden aikana.

Keskustelimme ministerin kanssa myös kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta ja esitimme  suuren huolenaiheen uudistuksen mahdollisista vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuteen ja palvelujen saatavuuteen. Toimme esille, että uudistuksessa tulee huomioida saamelaisten kielellisten perusoikeuksien lisäksi saamelaisten kulttuuriset oikeudet. Esitimme myös huolenaiheemme sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta rakenneuudistuksesta. Saamelaiskäräjät ei ole päässyt mukaan valmistelemaan uudistusta ja pelkona on, että uudistus heikentäisi niin lähipalveluja kuin saamenkielisiä palvelujakin. Saamelaiskäräjien hallituksen tarkoituksena on, että saamelaiskäräjien kokous antaisi lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta seuraavassa kokouksessaan. Valtioneuvosto ei ole vaan valitettavasti vielä saanut valmiiksi lausunnolle lähtevää esitystään. Toivottavasti esitys valmistuu pian, jotta yleiskokous pääsee sanomaan asiassa painavan sanansa.

Keskustelimme ministerin kanssa myös saamelaiskäräjien taloustilanteesta ja kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella. Ministeri tutustui myös Akwé: Kon -ohjeiden soveltamiseen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja tutustui kolttasaamelaisten erityiskysymyksiin ja kolttasaamelaisten kielipesään.

Tällä viikolla oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Hallitus päätti kokouksessaan hakea purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. Tiedote päätöksestä löytyy täältä. Kokouksessa tarkistettiin myös saamelaiskäräjien kuluvan vuoden talousarviota. Saamelaiskäräjät tulee pysymään budjetissa. Hallitus tarkisti budjettia muutamien budjettimomenttien osalta, koska joillakin momenteilla oli tapahtunut ylityksiä ja toisaalta myös alituksia. Hallitus päätti tarkistaa saamelaiskäräjien palkkiosääntöä ja tuoda säännön ensi vuoden ensimmäiseen yleiskokoukseen hyväksyttäväksi. Palkkiosäännön tarkistamisen yhteydessä esitetään saamelaiskäräjien varapuheenjohtajille palkkioiden myöntämistä. Tämä on erittäin perusteltua, koska varapuheenjoutuvat joutuvat hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä päätoimisen puheenjohtajan lomien aikana ja varapuheenjohtajilla on myös useita edustustehtäviä. On kohtuutonta, että varapuheenjohtajat joutuvat hoitamaan näitä tehtäviä käytännössä ilmaiseksi.

Hallitus hyväksyi myös lausunnon Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmasta, joka ohjaa saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä vuoteen 2020 asti. Osa Lapin paliskunnan alueesta kuuluu Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman piiriin. Hallitus esitti useita tarkennuksia suunnitelmaan. Suunnitelmassa asetetaan vuotuiseksi hakkutavoitteeksi 115 000 m3. Saamelaiskäräjät esittää hakkuutavoitetta pienettäväksi 110 000 kuutioon. Hakkuutavoitteen pienentäminen on perusteltua myös siksi, että uusia alueita on siirtynyt pois metsätalouden käytöstä paliskuntien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Alentaminen tukisi Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumista sekä metsien moni- ja virkistyskäyttöä. Lausunto löytyy lähipäivinä saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Muina asioina hyväksyimme yleiskokoukselle esitettäväksi esitykset vuoden 2014 budjettiin saamelaisesta kulttuurimäärärahasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin osoitetusta määrärahasta. Yleiskokouksen tulee myös valita edustaja saamelaiskäräjien hallitukseen ja kulttuurilautakuntaan Pirita Näkkäläjärven tilalle.

Saamelaiskäräjät on tehnyt valituksen  Rovaniemen hallinto-oikeudelle Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) myönnetystä varausluvasta Käsivarren alueelle, Karesuvannon kylän läheisyyteen. GTK:lle on myönnetty varaus malminetsintäluvan valmisteluun. Lupa kattaa 1439 km2, eli alue on todella laaja. GTK aikoo tutkia alueelta kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia ja platinaa. GTK:n oman kallioperäkartoituksen mukaan alueella on myös uraaniesiintymiä, vaikkakaan GTK:n varausilmoituksessa ei uraania mainitakaan.  Saamelaiskäräjien saamien GTK:n sisäisten raporttien mukaan  GTK:n tekemien kallioperämittausten perusteella Ruossakeron alueella davidiitti-mineraalin uraanipitoisuus on paikoitellen jopa  5 %. GTK:n oman raportin mukaan Suomessa on 15 Talvivaara-tyyppistä malmiota, joista yksi on Ruossakeron alue. Talvivaara on surullisenkuuluisa aikamme suurin ympäristökatastrofi, jonka seurauksista alueen ympäristö joutuu kärsimään pitkään. Uutta Talvivaaraa ei Käsivarteen eikä minnekään muualle Suomeen tarvita. Saamelaiskäräjät pitääkin todennäköisenä, että GTK jatkaa myönnetyn varausilmoituksen nojalla alueen uraanipitoisuuksien tarkempaa selvittämistä. On täten hyvin mahdollista, että varausilmoitushakemus perustuu tältä osin GTK:n virheelliseen ilmoitukseen.


Varaaja GTK on tehnyt alueella jo kalliokartoitusta, moreeninäytteenottoa ja maanomistajan luvalla kalliokairausta.  GTK:n toiminnalla on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana huomattavia vaikutuksia Käsivarren paliskunnan poronhoitoon. Paliskunnan perinteistä laidunkiertojärjestelmää on jouduttu muuttamaan, koska tutkimustoiminta on tehnyt perinteisistä laidunalueista käyttökelvottomia. Vaadimme hallinto-oikeutta kumoamaan turvallisuus- ja kemikaliovirasto, Tukesin, myöntämän GTK:n varausluvan. Myös Käsivarren paliskunta on saamelaiskäräjien tietojen mukaan valittanut Tukesin varausluvasta.

GTK on valtiollinen tutkimuslaitos, mutta myös kaupallinen toimija. GTK myy tutkimus- ja etsintäpalveluja yksityisille kaivosyhtiöille. GTK mm. myy Dragon Mining oy:lle tutkimuspalveluja Kuusamon alueella. Dragon Miningillä on malminetsintälupa Ruossakeron välittömässä läheisyydessä. Dragon Mining on australialainen suuri kaivosyhtiö, jolla on Suomessa ja Ruotsissa kaivoksia. Dragon Miningin tytäryhtiö Polar Mining myös etsii mineraaleja ja mm. suunnittelee Kuusamoon kaivosta. GTK kirjoittaa omassa raportissaan roolistaan seuraavasti: ”Vaikka GTK:n päärooli kaivosympäristötutkimuksissa on viranomaistoimintaa tukeva, teemme myös tilaustöitä kaivosyrityksille. Pyrimme saamaan pitempiaikaisia toimeksiantosopimuksia, koska pienistä tilauksista on vaikea saada taloudellista katetta. Tarjouksiin sisällytetään vain ne tutkimusmenetelmät, jotka suoranaisesti palvelevat tilaajan päämääriä. Esimerkiksi kemiallisia analyysejä ei pidä tarjota tarkalla ja kalliilla menetelmällä, mikäli kunnostustarve voidaan määritellä halvemmallakin. Ylitutkimus lisää kustannuksia ja vaikeuttaa menestystä tarjouskilpailussa. Tutkimuslaitoksien uskottavuus on parempi yleisön ja viranomaisten silmissä kuin pienten yrityksistä taloudellisesti riippuvaisten konsulttitoimistojen, mikä voi antaa lisäarvoa GTK:n asiantuntijapalveluille asiakkaan kannalta. Tätä on syytä korostaa eri yhteyksissä.”

Olisikin mielenkiintoista selvittää Kilpailuviraston kanta GTK:n toimintaan palvelujen myynnissä. GTK tietoisesti hyödyntää viranomaisasemaansa ja omien raporttiensa mukaan hinnoittelee palvelunsa sellaiseksi, että pienemmillä yksityisillä toimijoilla ei  ole mahdollisuutta vastata kilpailuun. Minusta oheinen kirjoitus osoittaa sen, että GTK:n toiminnassa viranomaistoiminta ja kaupallinen toiminta on mennyt pahasti sekaisin.  GTK voi nykyisen lain mukaan etsiä malmia, mutta ei voi hyödyntää sitä. Mikäli malmia löytyy, GTK:n oikeudet huutokaupataan Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.

Mielenkiintoista on myös se, että GTK on vastauksessaan saamelaiskäräjien kirjeeseen GTK:n tutkimustoiminnasta edellyttänyt, että saamelaiskäräjien olisi tullut olla GTK:hon yhteydessä ja neuvotella GTK:n kanssa. Saatuamme selkeän vaatimuksen neuvotteluille, yritimme järjestää tapaamista GTK:n edustajien kanssa lokakuun lopulle - marraskuun alkuun. Jostakin kumman syystä GTK:lle tapaaminen ei käynyt ennen 7.11, jolloin valitusaika Käsivarren alueelle myönnetystä GTK:n varauksesta päättyi.

Ensi viikolla lähden loppuviikosta Helsinkiin saamelaiskäräjälain uudistamisŧyöryhmän kokoukseen.