Yleiskokouksen tunnelmia
Saamelaiskäräjien tämän vuoden ensimmäinen yleiskokous on ohi. Olen hyvin iloinen, että yleiskokous hyväksyi saamelaiskäräjien hallituksen esityksen nuorisoneuvoston perustamisesta. Pidän tätä henkilökohtaisesti hyvin tärkeänä, koska olen ollut saamelaiskäräjäpoliitikkona esittämässä nuorisoelimen perustamista saamelaiskäräjien yhteyteen 2000-luvun alussa. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin sekä hallituksessa että käräjien yleiskokouksessa. Nuorisoneuvosto järjestää myös tarvittaessa saamelaisnuorten konferenssin, joka linjaa saamelaista nuorisopolitiikkaa. Uskon, että saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toimii sekä pohjoismaisena että kansainvälisenä esimerkkinä siitä miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia voidaan turvata ja uskon nuorisoneuvoston työn tuovan uutta virtaa saamelaiskäräjien toimintaan.

Yleiskokous hyväksyi kertomuksen saamelaiskäräjien toiminnasta annettavaksi eduskunnalle vuodelta 2009. Yleiskokous hyväksyi myös budjetin kuluvalle vuodelle. Budjetissa painotetaan saamen kielen edistämiseksi tehtävää työtä, saamelaisten perinteisen tiedon tukemista ja saamen kielilain toteutumista perustettavalla saamen kieliteko-palkinnolla. Saamelaiskäräjät asetti myös vaalilautakunnan. Olin hyvin iloinen siitä, että yleiskokous valitsi yksimielisesti saamelaiskäräjien tilintarkastajaksi KHT Risto Hyvösen. Hän on keskuskauppakarin hyväksymä tilintarkastaja. Yksimielinen valinta ja tilintarkastajan asiantuntemus antavat hyvän pohjan saamelaiskäräjien tilintarkastukselle ja toiminnan kehittämiselle. Tiedotteet saamelaiskäräjien kokouksesta löytyvät saamelaiskäräjien kotisivujen etusivulta (www.samediggi.fi). Päätökset tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä. 

Oli surullista havaita, että osa saamelaiskäräjäjäsenistä jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja hallituksen toiminnan vastustamista. He tekivät asiasta aloitteen/vaatimuksen yleiskokouksessa. Saamelaiskäräjäjäsen Jan Saijets kokouksessa vielä erityisesti toivoi, että vaatimus/aloite allekirjoittajien nimineen tulee toimittajille selväksi. Kunnioitan hänen toivettaan ja totean aloitteen allekirjoittajat myös blogissani. Anne Nuorgam, Maria Sofia Aikio, Ristenrauna Magga, Liisa Holmberg, Pekka Aikio, Jan Saijets ja Jouni-Ilmari Jomppanen olivat tehneet vaatimuksen/aloitteen, jossa he vaativat ylimääräistä kokousta. Siinä tulisi arvioida saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja hallituksen asemaa ja toimintaa. Ylimääräiselle kokoukselle annettiin jopa päivämäärä, jolloin kokous tulisi pitää. Vaatimus tuntui hyvin kummalliselta, koska hallituksen toimintaa arvioidaan aina kun yleiskokous käsittelee hallituksen esityksiä kokouksessaan. Positiivista oli havaita, että aloitteella oli loppujen lopuksi aika vähän allekirjoittajia. 

Tuntuu siltä, että allekirjoittajien toiveena olisi vaihtaa saamelaiskäräjien hallitus. Saamelaiskäräjälaki eikä saamelaiskäräjien työjärjestyskään tunne mahdollisuutta vaihtaa hallitusta puheenjohtajineen kesken vaalikauden, vaan se valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaatimus vaikuttaa hyvin kummalliselta, koska yleiskokous on hyväksynyt hallituksen tekemät esitykset nuorisoneuvostosta, budjetista, toimintakertomuksesta eikä erimielisyyksiä hallituksen tekemästä poliittisesta linjauksesta ole ollut viime vuonnakaan. Saamelaiskäräjien hallitus on toiminut myös aktiivisemmin kuin aikaisemmat hallitukset, koska nykyinen hallitus on antanut eniten esityksiä, aloitteita ja lausuntoja kuin aikaisemmat saamelaiskäräjien hallitukset. Yhtäkään saamelaiskäräjien hallituksen kokousta ei ole jouduttu perumaan siksi, että kokouksessa ei olisi tarpeeksi edustajia läsnä. Vaatimuksen allekirjoittajat hyväksyvät saamelaiskäräjien hallituksen tekemän poliittisen työn, mutta silti vaativat hallituksen ja puheenjohtajiston aseman uudelleenarviointia. Ilmeisesti aloitteen allekirjoittajat eivät pidä nykyisen hallituksen ja puheenjohtajiston kokoonpanosta. 

Tilanne on ainakin minun katsontakannastani skitsofreeninen, hallituksen tekemä poliittinen työ hyväksytään, mutta ilmeisesti henkilöistä ei pidetä. On valitettavaa, että saamelaiskäräjien toiminnasta jää ulkopuolisille taas hyvin ristiriitainen ja riitaisa kuva, vaikka keskeisissä poliittisissa kysymyksissä saamelaiskäräjillä vallitsee ainakin yleiskokouksen päätösten perusteella suuri yksimielisyys. Saamelaiskäräjien seitsemän jäsenen tekemä vaatimus menee normaalilla tavalla saamelaiskäräjien hallintoon diarisoitavaksi, valmisteltavaksi ja asiaa käsitellään saamelaiskäräjien työjärjestyksen ja saamelaiskäräjälain mukaisesti ja tietenkin, asiaa valmistellaan huolella. Ylimääräinen kokous on järjestettävä saamelaiskäräjälain mukaan ja se järjestetään kun asiaa on valmisteltu saamelaiskäräjien elimissä. Hallituksen on myös seurattava budjetin toteutumista ja huolehdittava siitä, että kaikissa yleiskokouksen tälle vuodelle budjetoimille neljälle kokoukselle on päätettävää ja että ylimääräinen kokous ei heilauta saamelaiskäräjien budjettia eikä estä saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon toteutumista. On hyvin selvää, että saamelaiskäräjien hallitus ei voi tuoda yleiskokouksen asialistalle sellaisia asioita, jotka ovat saamelaiskäräjälain ja työjärjestyksen vastaisia. 

Olen joka tapauksessa hyvin iloinen, että kokous sai päätettyä suurella yksimielisyydellä kaikki keskeiset ja saamelaiselle kulttuuri-itsehallinnolle tärkeät asiat. Toivon, että nuorisoneuvoston perustamisen tärkeys ei jää saamelaisten mielissä ja mediassa vaatimuksen tekijöiden toiminnan jalkoihin. Nuorisoneuvoston perustaminen on saamelaiskäräjien tärkein päätös tällä vaalikaudella ja on ikävää, että jotkut saamelaiskäräjäjäsenet haluavat siirtää mediahuomiota nuorten aseman parantamiselta omalla poliittiselle toiminalleen. Mutta, tällaista tämä saamelaiskäräjäpolitiikka tällä vaalikaudella on. 

Vuontisjärvellä 11.3.2010
Klemetti Näkkäläjärvi