Positiivisia uutisia
Tässä blogissa pääsen pitkästä aikaa kertomaan positiivisia uutisia, ne ovat viime aikoina olleet vähissä. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto aloittaa toimintansa vielä toivottavasti kesän aikana. Saamelaiskäräjät on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä 100 000 euroa kuluvalla vuodelle ja ensi vuoden alkuun nuorisoneuvoston toimintaa varten. Olen hyvin iloinen että nuorisoneuvoston työ käynnistyy. Meillä on edessä ensin nuorisosihteerin tehtävän täyttäminen ja neuvoston jäsenten valinta. Toivottavasti saamme tehtyä ne vielä ennen kesälomia. Odotan ainakin itse suurella mielenkiinnolla saamelaisnuorten toiminnan käynnistymistä ja uskon heidän tuovan uusia tuulia saamelaiskäräjien toimintaan. 
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saimme muitakin hyviä uutisia viime viikolla. Saamelaiskäräjät on tehnyt ministeriölle aloitteen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimiseksi. Sopimus suojelee mm. perinteistä tietoa, kulttuuri-ilmauksia ja perinteistä käsityötaitoa. Saimme ministeri Wallinilta positiivisen vastauksen aloitteeseemme. Ministeri totesi aineettoman kulttuuriperinnön suojelun olevan ministeriön tavoite. Ministeri lupasi aloittaa asiassa selvitystyön ministeriössä virkamiestyönä ja selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana. Ministeriö selvittää miten sopimus on ratifioitu eri maissa ja kutsuu kuluvana vuonna koolle asiantuntijapalaveri, jonne myös saamelaiskäräjät kutsutaan arvioimaan sopimuksen ratifiointia. Tämän jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ratifioidaanko sopimus. 

Olen hyvin iloinen siitä, että aloitteemme on johtanut ministeriössä selkeään toimintaan ja asiaa selvitetään vielä kuluvan vuoden aikana. Tähän asti Suomi on ollut sopimuksen ratifioinnissa odottavalla kannalla, ja saamelaiskäräjien aloite on johtanut ratifioinnin alkusysäykseen. Kulttuuriministeri osoitti vastauksessaan ymmärtäväistä suhdetta sopimuksen merkitykseen. Uskon, että sopimuksen ratifiointi etenee ja se nähdään opetus- ja kulttuuriministeriössä tarpeelliseksi. Saamelaisten oikeusasema paranee pienin askelin. Tällaisia positiivisia viestejä tarvitsemme eri ministeriöistä lisää. Sopimuksen ratifiointi on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä, koska olen laittanut asian saamelaiskäräjillä valmisteluun ja se liittyy myös biodiversiteettisopimuksen artiklaan 8(j) ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiin. Saamelaiskäräjien tulee tietenkin seurata selvitystyön etenemistä läheisesti. 

Kevät on edennyt hyvin kiireisesti. Viime viikolla meillä oli artikla 8(j)-työryhmän kokous, ja työ tuntuu nyt vihdoinkin etenevän alkukankeuksien jälkeen. Työryhmä järjestää Rovaniemellä 28.5.2010 maankäyttöseminaarin, jossa käsitellään biodiversiteettisopimuksen Akwe Kon ohjeita ja niiden suhdetta Suomen lainsäädäntöön. Seminaarin järjestää ympäristöministeriö, saamelaiskäräjät ja artikla 8(j)-työryhmä. Seminaari kuuluu luonnon monimuotoisuusvuoden tapahtumiin. Tapahtumasta tulee tiedote nettiin kun käännökset valmistuu. Seminaarista järjestetään jatkoseminaari syksyllä. 
Kokous päätti alkaa selvittää hyvin monia eri asioita, mm. miten saamelaisten biodiversiteettiin liittyvää tapaoikeutta tulisi tutkia ja miten sitä tulisi suojella, saamelaisten paikannimien koordinoinnin aloittamista saamelaiskäräjien, metsähallituksen ja saamelaismuseo Siidan kesken sekä millaisin ohjein saamelaisten perinteistä tietoa tulisi tallentaa ja tutkia. Työryhmä on tilannut asiassa selvityksiä yhteistyötahoilta ja saamme niiltä esitykset syksyllä. Niiden perusteella teemme esitykset emotyöryhmällemme, biodiversiteettityöryhmälle, joka vastaa 8(j)-työryhmän esityksien eteenpäin viemisestä. 8(j)-työryhmätyöskentely tuo saamelaiskäräjille lisätyötä, mutta artikla 8(j):n toimeenpano on saamelaisille hyvin tärkeä. Meidän tulee priorisoida 8(j)-työryhmätoimintaamme koska uskon, että artikla 8(j)-artiklan toimeenpanolla saamelaisten oikeusasema kohentuu hyvin tehokkaasti. 

Valitettavasti kuulimme myös ikäviä uutisia 8(j)-työryhmän osalta. Ulkoasianministeriö aikoo jättäytyä työryhmän ulkopuolelle. Tämä on hyvin ikävää, koska ministeriön vastuualueella on alkuperäiskansajulistuksen läpikäyminen suhteessa biodiversiteettisopimukseen. Kaikilla on nykyään resurssipula, mutta se edellyttää priorisointeja. Luulisi alkuperäiskansakysymysten olevan ulkoasianministeriön prioriteettina erityiseksi koska Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. 

Saamelaiskäräjien hallitus antoi lausunnon yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta kokouksessaan 26.4. Lausunto löytyy netistä lausunnot 2010-osioista. Tiivistetysti voin todeta, että vastustamme vähemmistövaltuutetun tehtävien muuttamista yhdenvertaisuus-valtuutetuksi ja syrjintä- ja tasa-arvolautakuntien yhdistämistä. Saamelaiskäräjät antoi ympäristöministeriöille muistion koskien luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toimenpide-esitysluonnoksia. Se löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot 2010 -osioista. Muistio käsittelee erityisesti poronhoitokysymyksiä, koska niitä käsitellään kaikista elinkeinoista eniten pohjoisilla alueilla kyseisessä arvioinnissa. 
Tänään osallistuin pohjoinen kulttuuri-instituutti-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen Torniossa ja huomenna suuntaan Helsinkiin arktisen neuvottelukunnan kokoukseen. 

Kevätterveisin, 
Klemetti Näkkäläjärvi