Saamelaiskäräjien pikayleiskokouksesta
Tänään pidettiin varmasti saamelaiskäräjien historian lyhin yleiskokous, jossa päätettiin ruhtinaalliset neljä asiaa: 1) kokouksen avaus, 2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 3) pöytäkirjantarkastajien valinta ja 4) kokouksen esityslista. Näiden asioiden käsittelyn jälkeen 11 saamelaiskäräjäjäsentä jätti kokouksen, vaikka oli hyväksynyt kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä esityslistan. Kokoukseen jäivät yhteisiä saamelaisasioita hoitamaan allekirjoittaneen lisäksi, käräjäjäsenet Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger sekä varajäsen Tauno Haltta. Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto olivat etukäteen ilmoittaneet estyvänsä osallistumasta kokoukseen hyväksyttävien syiden vuoksi. Saamelaiskäräjien yleiskokous, mukaan lukien 11 kokouksen jättänyttä käräjäjäsentä, on hyväksynyt saamelaiskäräjien budjetin ja määrännyt saamelaiskäräjien kokouksien määräksi neljä. Nyt kokouksella ei ollut päätösvaltaa päättää yhdestäkään varsinaisesta asiasta. 

Saamelaiskäräjien on silti maksettava kokouskulut, virkamiesten työpanoksen ja matkakulut. Kokouskulut matkakuluineen, tulkkauksineen ja kokousvuokrineen ovat 5000 eurosta ylöspäin aina 10 000 euroon asti, tarkkoja tietoja ei saa ennen kuin kaikki laskut kokouksesta tulevat. Saamelaiskäräjien pienessä budjetissa tämä on iso raha, joka on nyt valunut hukkaan 11 saamelaiskäräjäjäsenen lähdettyä kokouksesta ilman laillista estettä. Mielestäni kyseessä oli äänestäjien pettäminen. Uskomatonta oli, että jopa kulttuurilautakunnan puheenjohtaja lähti kokouksesta, vaikka kokouksen asialistalla oli esitys vuoden 2012 kulttuurimäärärahoiksi. Esityksen antaminen nyt viivästyy ja olen huolissani siitä, millaisen viestin saamelaiskäräjien yleiskokous antaa tällä tavoin saamelaisille taiteilijoille, järjestöille, käsityöntekijöille ja nuorille. Heidän tarpeensa ovat ilmeisesti uhrattavissa 11 saamelaiskäräjäjäsenen vallanhalulle. 

Asialistalla oli myös selvitys saamenkielisten sosiaali- ja terveysmäärärahojen käytöstä vuodelta 2009. Asiasta vastaavan lautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja jätti myös kokouksen. Jos selvitystä ei anneta ajoissa, se voi vaikeuttaa vuoden 2011 määrärahan saantia. Lisäksi yleiskokouksella oli kolmesta edellisestä yleiskokouksesta siirretyt tiedoksi merkittävät asiat tiedoksi merkittävänä, joita on jouduttu siirtämään kun kokous ei ole ollut päätösvaltainen. Lisäksi saamelaiskäräjien kokouksen 4/2009 kokouspöytäkirja on vielä hyväksymättä koska pöytäkirjanpitäjät ovat asiasta erimielisiä. 

Pidän tilannetta hyvin surullisena. Erityisesti ajattelen saamelaisia äänestäjiä, joiden edustajat eivät ole kantaneet vastuutaan saamelaiskäräjäjäseninä. Toinen asia mistä olen hyvin huolissani on toiminnan vaikutuksesta saamelaisten äänestysintoon ja saamelaisnuoriin. Saamelaiskäräjät on perustanut nuorisoneuvoston. Millaisen viestin vanhat saamelaispoliitikot antavat saamelaisnuorille yhteisten asioiden hoitamisesta: jos kokouksen jättäneet eivät saa omaa tahtoaan läpi, he jättävät kokoukset ja sabotoivat näin saamelaiskäräjien toimintaa kun asioita ei saada käsiteltyä. Toivoisin saamelaiskäräjien edustajien tuntevan vastuunsa ja arvostavansa tehtäväänsä saamen kansan edustajina. Nyt 11 jäsentä on pettänyt saamelaiset. Saamelaiskäräjäjäsenet toimivat tehtävässään myös virkavastuulla. Saamen kansa on antanut heille vastuun hoitaa yhteisiä asioita: nyt he ovat tästä vastuusta luopuneet. 

11 saamelaiskäräjäjäsenen ulosmarssi johtui siitä, että he eivät saaneet asialistalle vaatimustaan arvioida saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa ja erottaa saamelaiskäräjien hallitus. Saamelaiskäräjien hallitus on selvittänyt ulkopuolisella lakiasiantuntijalla, että päätoimisen puheenjohtajan erottaminen olisi vastoin perustuslakia ja saamelaiskäräjien hallituksen erottaminen vastoin saamelaiskäräjälakia ja saamelaiskäräjien työjärjestystä. 11 saamelaiskäräjäjäsenelle eivät näytä riittävän Suomen lainsäädännön määräykset, vaan he haluavat edelleen erottaa puheenjohtajan ja hallituksen ja uudistivat vaatimuksensa ennen kokouksesta lähtöään. Jan Saijets vielä kysyi erikseen olenko valmis eroamaan tehtävästäni. Minä en petä äänestäjiäni ja kannattajiani jättämällä puheenjohtajan tehtävät laittomien vaatimusten ja epämääräisten vihjailujen perusteella.

Olen kovasti yrittänyt pohtia miksi eräät saamelaiskäräjäjäsenet haluavat erottaa hallituksen. Ryhmittymän edustajat ovat esittäneet ylimalkaisia syitä eri medioissa, mutta missään vaiheessa ei ole yksilöity, että mitä hallitus on tehnyt niin väärin, ettei se nauti heidän luottamustaan. Kokouksessakaan se ei tullut ilmi. Yleiskokous arvioi viimeksi kesäkuun kokouksessa saamelaiskäräjien hallituksen toimintaa hyväksyessään hyvin yksityiskohtaisen toimintakertomuksen vuodelta 2009. Tällöin saamelaiskäräjien hallitus sai jopa kehuja saamelaiskäräjien hallituksen eroa vaatineelta ryhmittymältä. Tuntuu hyvin uskomattomalta, että samalla hyväksytään hallituksen toiminta mutta silti sitä vastustetaan ja halutaan erottaa hallitus. 

Saamelaiskäräjien poliittinen kulttuuri on hyvin nuorta, mutta jonkinasteista kehittynyttä näkemystä yhteisten asioiden hoitamiselle voisi odottaa. En ole päässyt muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei yksinkertaisesti pidä saamelaiskäräjien nykyisestä hallituksesta. 11 saamelaiskäräjäjäsentä ei ilmeisesti nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ulosmarssin, koska professori Kaarlo Tuorin lausunto oli niin yksiselitteinen. Se ei mahdollista asiasta valittamista, eivätkä saamelaiskäräjäjäsenet uskaltaneet yksilöidä mistä hallitusta syytetään. Lakien mukaan hallitus on mahdollista erottaa, jos hallituksen jäsenet tuomitaan vaalien jälkeen törkeästä rikoksesta vankeuteen. Nämä 11 saamelaiskäräjäjäsentä ovat jo nähneet, että valittaminen hallituksen päätöksistä ei kannata, valitukset ovat tulleet aina bumerangina takaisin valittajille.

Toivoisin medialtakin hieman tutkivaa journalismia. Yle Sámiradiota ja Lapinradiota olen seurannut ahkerasti ja siellä on hyvin usein haastateltu, varmaan tänäänkin, saamelaiskäräjien hallitusta vastustavia saamelaiskäräjäjäseniä ilman kritiikkiä ja ilman konkreettisia näkemyksiä siitä, missä hallitus on toiminut väärin. Keskustelu on ollut pitkälti yksipuolista ja toiminut mielikuvien kautta. Mutta tällaista tämä mediapeli joskus on. Monet ryhmittymän edustajat soittelevat viikoittain uutistoimituksiin, josko pääsisivät kritisoimaan hallitusta. Itse näen, että median tulisi toimia itsenäisesti ja riippumattomasti ja hankkia uutisointiensa pohjaksi puolueetonta ja asiaan pohjautuvaa tietoa eikä perustaa uutisia vain pikahaastatteluihin. Media on vallan vahtikoira, mutta ketä saamelaismedia oikein vahtii ja miten? 

Kokouspäätökset ja kokouksissa käyty keskustelu on alkanut elää jo omaa elämäänsä median palstoilla ja varmaan jatkaa edelleenkin. Minua on syytetty uhkailusta kun viittasin lakeihin kokouksessa; hallitusta on syytelty salailusta ja siitä, että emme vie asioita yleiskokouksen käsittelyyn. Kuntalait ja saamelaiskäräjälaitkin menivät monelta käräjäjäseneltä iloisesti sekaisin. Mielellään hallitus veisi yleiskokoukselle enemmän asioita käsiteltäväksi, mutta tämänpäiväinen kokous osoitti jälleen kerran, että se tulee olemaan vaikeaa – ja kallista. 

Saamelaiskäräjien yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi tuntuu hyvin absurdilta. Kerroin kokouksen aluksi tuttuun tapaan mitä saamelaiskäräjien hallitus on tehnyt edellisen yleiskokouksen jälkeen. Minulla oli hyviä uutisia kerrottavana, neuvottelumme oikeusministeriö kanssa on tuottanut tulosta ja olemme saamassa hieman lisärahoitusta saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettiin saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoitoa varten ja palkkakuluihin. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt saamelaisten oikeuksia lausunnoissaan ja aloitteissaan saamelaiskäräjien hyväksytyn toimintaohjelman mukaisesti.

Katselin eilen miten hallitus on toteuttanut saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden toiminta-ohjelmaa 2008-2011 ja miten yleiskokouksen määräämät toiminnan painopisteet ovat toteutuneet saamelaiskäräjien hallituksen, puheenjohtajan ja lautakuntien työssä. Saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet ovat lausunnot, aloitteet, esitykset, edunvalvonta ja saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut. Saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa on toimeenpantu tehokkaasti saamelaiskäräjien resurssien puitteissa lausunnoissa, aloitteissa ja edunvalvonnassa. Ehkäpä seuraavaan yleiskokoukseen voisi viedä katsauksen yleiskokoukselle hallituksen toiminnasta saamelaiskäräjien toimintaohjelman edistämiseksi. Hallitus on toiminut täysin toiminta-ohjelman mukaisesti, sen voi jokainen itse päätellä vertaamalla saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmaa, antamiamme lausuntojamme, saamelaiskäräjien toimintaa 8(j)-työryhmässä ja kielenelvytysohjelmassa sekä edunvalvontaamme. 

Yleiskokouksen 11 jäsenen ulosmarssi hidastaa hieman saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamista, mutta ei hallituksen toimintaa. Jatkamme edelleen lakisääteisten tehtävien hoitoa. Olemme sen omille äänestäjillemme velkaa, kuten myös ne saamelaiskäräjäjäsenet, jotka jäivät kokouspaikalle. 

Loppuviikosta osallistun kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, Lapin korkeakoulukonsernin kokoukseen ja saamelaiskäräjät käy saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut maastoliikennelaista ympäristöministeriön kanssa. Perjantaina jään vajaan viikon syyslomalle. Syysloman jälkeen hallitus pääsee taas pähkäilemään ja pohtimaan milloin saamelaiskäräjien seuraava yleiskokous pidetään, mitkä ovat budjettimahdollisuudet kokousten pidolle ja miten ylityöllistetty sihteeristömme ehtii kaikki asiat valmistella. 

Seuraavassa yleiskokouksessa on ollut tarkoitus asettaa saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Meillä alkaa olla neuvoston asettamiselle kiire, koska olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä siihen rahoitusta ja pohjoismainen saamelaisnuorten konferenssin järjestelyt pitäisi aloittaa pian, järjestäminen on Suomen saamelaiskäräjien vastuulla. Tulevan nuorisoneuvoston tehtäviksi siirtyvät todennäköisesti myös saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtuman järjestäminen. 

Mediassa on ollut esillä koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan päätös olla järjestämättä saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtumaa. Tulen käyttämään asiassa työjärjestyksen mukaista otto-oikeutta ja pyytää hallintoa aloittamaan asian valmistelu ja rahoituksen hakeminen ja vien asian saamelaiskäräjien hallituksen käsittelyyn. Päätöksellä on kiire, jotta ehdimme hakea rahoitusta tapahtumalle. Saamelaislasten ja –nuorten taidetapahtuma on hyvin tärkeä tapahtuma saamelaislasten ja nuorten identiteetille ja yhteenkuuluvuudelle. Jos tapahtumaa ei järjestettäisi, rikkoisimme mielestäni saamelaiskäräjien yleiskokouksen toiminta-ohjelmaa, jossa saamelaiskäräjät on sitoutunut mm. järjestämään kulttuuritapahtumia ja parantamaan lasten ja nuorten elinoloja sekä saamelaiskulttuurin asemaa. 

Terveisin Vuontisjärveltä, 
Klemetti Näkkäläjärvi