Arktisten parlamentaarikkojen kokouksesta
Oslossa oli tämän kevään viimeinen arktisten parlamentaarikkojen kokous 7.6.2010. Kokous oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Tanskan ulkoministeri Lene Espersen kertoi kokouksen aluksi Tanskan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tavoitteista. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on tällä kertaa siitä harvinainen, että puheenjohtajuus on kuusi vuotta peräkkäin pohjoismaiden halussa. Puheenjohtajuus siirtyi Norjalta Tanskalle, jolta se siirtyy Ruotsille vuoden päästä. Tanska toivoo löytävänsä puheenjohtajuutensa aikana ratkaisun uusien pysyvien tarkkailijoiden ottamiseen arktiseen neuvostoon. Maat kuten Kiina, Etelä-Korea ja Japani ja organisaatiot kuten Euroopan unioni ovat pyrkimässä arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi. 

Esitin kokouksessa hyvin suuren huolenaiheen erityisesti Kiinan hakemuksen osalta. Tiedustelin, että miten arktiseen neuvostoon voidaan ottaa tarkkailijoita, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia ja miten arktisen neuvoston valtasuhteiden, politiikan ja ihmisoikeuslinjan kävisi tällaisten uusien tarkkailijoiden myötä. Esitinkin, että uusia tarkkailijoita ei tulisi ottaa muuten kuin sellaisten organisaatioiden osalta, joilla on suhde arktiseen alueeseen kuten EU ja Unesco. Tanskan ulkoministeri totesi tähän, että he pitävät ihmisoikeuskysymystä yllä jatkuvasti, viitaten myös Norjan ulkoministeri Støreen. Uusia jäseniä tulisi ottaa siksi, että keskustelu arktisista alueista ei siirtyisi muille foorumeille vaan pysyisi arktisen neuvoston kontekstissa. Tanskan ulkoministeri korosti myös vastauksessaan arktisen alueen mahdollisuutta Aasian markkinoille. 

Tanskan ulkoministerin vastaus ei häivyttänyt huoltani arktisen neuvoston tulevaisuudesta mahdollisten uusien tarkkailijoiden vaikutuksen myötä. Meillähän on jo YK, jossa keskustellaan myös arktisista kysymyksistä ja erilaisia G-kokouksia. On surullista, jos kauppaedut Aasian markkinoille ylittävät ympäristö- ja ihmisoikeuksien tarpeet. Kokouksessa tuli myös esille huoli mannerjalustamaiden yhteiskokouksista ja kokousten vaikutuksista arktisen neuvoston toimintaan. Ymmärsin hyvin huolenaiheen, mutta toisaalta mannerjalustakiistat eivät kosketa Suomea. Kokouksessa käsiteltiin myös arktisen alueen pelastustoiminnan organisoimista. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä lähivuoden arktisen neuvoston toiminnan tavoitteista, koska lisääntyvä meriliikenne, öljynkujetus ja offshore-poraus tuovat hyvin suuria ympäristöriskejä, joihin on varauduttava. Olisi tärkeää saada arktiselle alueelle meriliikennettä ohjaava sopimus, jotta onnettomuuksia ei tapahtuisi puutteellisesta teknologiasta johtuen. 

Tanskan ulkoministerin puheen jälkeen Norjan ulkoministeri Støre kertoi Norjan arktisesta politiikasta ja Norjan rajavesisopimuksesta Venäjän kanssa. Tiedustelin ulkoministeriltä, että kuuluuko pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi Norjan arktiseen politiikkaan ja miten saamelaisten vaikutusmahdollisuudet on turvattu. Ulkoministeri totesi, että hän ei vastaa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Ymmärtääkseni myös Norjassa valtiosopimukset kuuluvat ulkoasianministeriön toimialaan. Ulkoministeri myös totesi, että hän kuulee saamelaiskäräjiä ennen osallistumista Barentsin ja arktisen neuvoston kokouksiin ja näin hän edustaa myös saamelaisten näkökulmia kokouksissa. En tiedä jakaako Norjan saamelaiskäräjät yhtä positiivisen kuvan Norjan ulkopolitiikasta. Norjan saamelaiskäräjälaki on tässä suhteessa heikompi kuin Suomen saamelaiskäräjälaki, koska Suomessa vain saamelaiskäräjät edustaa virallisesti saamelaisia sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteyksissä.

Kuulimme kokouksessa myös kansainvälisen projektin väliraportista, joka käsittelee arktisen alueen hallintoa. Projektista löytyy lisää tietoa oheisesta osoitteesta: http://www.arcticgovernance.org/ . Projektin johtaja, tohtori Robert Corell kertoi projektin taustasta ja merkityksestä. Hän näytti kokousosanottajille uusia, hälyyttäviä arvioita merenpinnan noususta ja sen vaikutuksista globaalilla tasolla. Projektin tarkoituksena on löytää keinoja miten arktisen alueen hallintoa voidaan kehittää vastaamaan juuri ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Sovimme tohtori Corellin kanssa että hän tulee saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen vieraaksi syksyllä ja kuulee saamelaiskäräjien näkemyksiä arktisen alueen hallinnosta.

Esittelin kokouksen lopuksi lyhyesti pysyvälle komitealle saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittista strategiaa, joka liitettiin myös kokouspöytäkirjan liitteeksi. Siitä on muuten valmistunut nyt käännökset kaikille Suomessa puhuttaville saamen kielille, venäjäksi, englanniksi, ruotsiksi ja espanjaksi. Ne löytyvät kotisivuiltamme. Arktisten parlamentaarikkojen pysyvällä komitealla on tänä vuonna vielä kaksi kokousta. Suomen valtioneuvosto oli antanut arktisen strategian eduskunnalle juuri saman päivänä pysyvän komitean kokouksen kanssa. En ole ehtinyt strategiaan vielä tutustua, mutta se löytyy osoitteesta: http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2010/arktinen_strategia-0706/arktinen_strategia_070610.pdf 

Olen osallistunut nyt muutamaan arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen ja nähnyt ne hyvin tärkeäksi tiedonvaihdolle ja ylipäätään arktiselle yhteistyölle. Arktisen neuvoston työ on nousemassa yhä tärkeämpään asemaan ja saamelaisille on elintärkeää, että voimme vaikuttaa kansanväliseen saamelaisia koskevaan päätöksentekoon. Olen kuitenkin hieman huolissani Suomen saamelaiskäräjien mahdollisuudesta osallistua työhön täyspainoisesti resurssipulamme johdosta. Pysyvä komitea kokoontuu neljä kertaa vuodessa ympäri arktista aluetta, ja matkustuskulut ovat suuret, ja ne jäävät Suomen saamelaiskäräjien maksettavaksi. 

Blogini laahaa nyt hieman jäljessä työmatkojen johdosta, mutta palaan myöhemmin muihin viime viikon kokouksiin. Lähdin Oslosta suoraan Utsjoelle saamelaiskäräjien, ympäristöministeriön, kolttaneuvoston, metsähallituksen ja Lapin Ely:n luonnonsuojelukäräjille ja artikla 8(j)-työryhmän kokoukseen, joista kerron seuraavassa blogissani. 

Vuontisjärvellä 14.6.2010
Klemetti Näkkäläjärvi