Perinteisestä tiedosta ja Islannin kokouksesta
Viime viikolla melkein kahden vuoden urakka saatiin päätökseen ainakin vähäksi aikaa - artikla 8(j)-työryhmän työ, jossa minulla oli kunnia olla puheenjohtajana, saatiin päätökseen. Työ ei kuitenkaan tähän lopu. Esitimme raportissa 28 toimenpide-esitystä ja 11 suositusta. Saamelaiskäräjillä on vahva rooli toimenpide-esitysten toteuttamisessa. Raportti luovutettiin ympäristöministeriölle 7.6.2011 Helsingissä pidetyssä seminaarissa. Seminaarissa kuulimme Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumfin esityksen saamen käsityön perinteisestä tiedosta, tutkija Elina Helander-Renvallin puheen perinteisen tiedon tutkimustarpeista, puistonjohtaja Pirjo Seurujärven esityksen siitä miten Metsähallitus ottaa huomioon saamelaisen perinteisen tiedon ja ympäristöministeriön tervehdyksen sekä allekirjoittaneen loppuraportin esittelyn. 

Raportti sai kiitosta ympäristöministeriön ylijohtaja Tanniselta perusteellisuudellaan ja realistisuudellaan, myös toimenpide-esitykset todettiin toteuttamiskelpoisiksi. Raportti menee nyt biodiversiteettityöryhmän käsittelyyn. Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta. 8(j)-työryhmän loppuraporttiin on sitoutuneet keskeiset viranomaiset ja ministeriöt ja uskon, että toimenpide-esityksillä on mahdollisuus toteutua. Raportti liitteineen, joita on useampi sata sivua, löytyy sekä ympäristöministeriön että saamelaiskäräjien sivuilta (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j). Tiedotteet saameksi ja suomeksi löytyvät saamelaiskäräjien etusivulta ja ympäristöministeriön sivuilta. 

Työryhmän työ on saanut jonkin verran julkisuutta. Olin hyvin iloinen, että Helsingin Sanomat oli ottanut asian käsiteltäväkseen maanantain pääkirjoituksessaan. Asiakokonaisuus on ehkä hankalasti hahmottuva – saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja kansainväliset sopimukset. Työryhmällä menikin paljon aikaa asiakokonaisuuden hahmottamiseen, mitä saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on ja mihin se liittyy. Työryhmän raportti on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin merkittävä saavutus. Tulemme käsittelemään raporttia saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksessa, ja toki omassa edunvalvonnassamme ja toiminnassamme. Raportti tuo esityksiä koskin mm. saamen käsityön opetusta, maankäytön ohjausta, saamelaisporonhoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä, saamelaisen perinteisen tiedon tutkimus- ja elvytyshankkeiden rahoitusta ja saamen kielen elvyttämisohjelmaa. Esitykset löytyvät kootusti loppuraportin liitteestä 1. 

Helsingistä lähdin kohti Islantia arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen. Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää. Arktisessa neuvostossa on aloitettu toisen arktisen alueen inhimillisen raportin tekeminen. Edellisestä on aikaa jo kahdeksan vuotta, joten raportin uudistamiselle olikin jo tarvetta. Kiinnitin huomiota siihen, että raportin tulee tarjota tietoa poliittisille päättäjille ja raportin teossa tulee olla mukana alkuperäiskansatutkijoita ja perinteisen tiedon haltijoita. Jotta raportin toteutumista olisi helppo seurata, esitin raportissa käyttöön otettavaksi indikaattoreita. Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä. 

Kokouksessa käsiteltiin myös alustavasti arktisten parlamentaarikkojen 10. konferenssin teemoja. Konferenssi pidetään syksyllä 2012 Reykjavikissa. Yhtenä teemana konferenssissa on arktisen alueen hallinto. Toin esille näkemyksiä arktisen alueen hallinnoksi komitealle alkuperäiskansa-näkökulmasta. Esitin huolenaiheeni siitä, että jos suuret valtiot, kuten Japani ja Kiina, tulevat arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi, niin ne voivat tuoda omat vaatimuksensa arktiseen politiikkaan. Keskustelin muutaman tutkijan kanssa kokouksen yhteydessä ja he totesivat, että aikaisemmin tarkkailijamaat ovat voineet vaikuttaa arktisen neuvoston päätöksiin, jos ne ovat olleet kielteisiä kyseisille maille. Tällainen toiminta tulisi varmasti lisääntymään, erityisesti koska tällaisilla mailla mukaan lukien Kiinalla ja Japanilla on merkittäviä resursseja. Kiinnitin huomiota myös siihen, että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean asema tulisi selkiyttää arktisen neuvoston hallinnossa ja että arktisen neuvoston hallintoa tulisi ohjata laillisesti sidotulla sopimuksella jäsenvaltioiden välillä. Pysyvien tarkkailijoiden roolia tulee myös vahvistaa arktisen alueen hallinnossa. Kokouksessa pitämäni alustus löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet). 

Komitea jatkaa arktisen alueen hallintomallin käsittelyä vielä syksyllä ja asia viedään seuraavan arktisten parlamentaarikkojen konferenssin käsittelyyn. Käsittelemme asiaa myös saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa. 

Tällä viikolla on saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka valmistelee saamelaiskäräjien yleiskokousta. Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään kesäkuun lopussa.

Vuontisjärvi 14.06.2011

Klemetti Näkkäläjärvi