Saamelaiskäräjien vaalikausi ja kulttuurikeskus Sajos avattu
Saamelaiskäräjien vaalikauden ja kulttuurikeskus Sajoksen avajaiset sekä saamelaiskäräjien vaalikauden toinen kokous on saatu pidettyä. Avajaisissa pidetyt puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi sekä Suomessa puhuttavilla saamen kielillä. 

Saamelaiskäräjät antoi yksimielisen kielteisen lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksesta. Yleiskokous esitti, että saamelaisten kotiseutualueen kuntarakenne pysyisi entisellään. Saamelaiskäräjät totesi myös, että kunnallishallinnon rakennetyöryhmässä ei ole huomioitu saamelaisten perusoikeuksia eikä arvioitu työryhmän esityksen vaikutuksia saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin. Saamenkielisten palvelujen saamisen näkökulmasta suunnitellussa uudistuksessa Enontekiön ja Utsjoen kunnan saamelaisten kielelliset oikeudet heikkenisivät. Esitetyllä kunnallishallinnon rakenneuudistuksella ei kyetä luomaan nykyistä oleellisesti paremmin palveluja turvaavia kuntia. Valtion tulee jatkossakin tukea taloudellisesti saamelaisten kotiseutualueen kuntia. Saamelaiskäräjät myös vaati, että sen aidot ja tehokkaat vaikutusmahdollisuudet tulee turvata asian jatkovalmistelussa. Viime viikolla osallistuin Utsjoen kunnan edustajien kanssa kuntaministeri Henna Virkkusen tapaamiseen. Toin tapaamisessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeisen sisällön. 

Saamelaiskäräjät hyväksyi alijäämäisen budjetin kuluvalle vuodelle. Yleiskokous painotti budjetin hyväksymisen yhteydessä, että poliittiseen toimintaan ja edunvalvontaan tulee olla riittäviä resursseja. Tosiasia on, että määräaikaisia työntekijöitä voidaan palkata kuluvana vuonna entistä vähemmän ja on todennäköistä, että saamelaiskäräjien antamien lausuntojen vastausaika pitenee ja toimintaa joudutaan priorisoimaan. 

Yleiskokous hyväksyi myös lausunnon ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä. Yleiskokous linjasi, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet ratifioida Ilo-sopimus. Lausunnot tulevat saamelaiskäräjien kotisivuille lähiaikoina. Valitettavasti yleiskokous ei ollut sopimuksen ratifioinnissa yksimielinen, 14 jäsenen enemmistön hyväksyessä lausunnon kun taas viiden saamelaiskäräjäjäsenen äänestäessä, että Suomen ei tulisi olla valmis ratifioimaan Ilo-sopimusta. Tämä vähemmistön kanta oli erikoinen ja ristiriitainen, koska samassa kokouksessa saamelaiskäräjät oli hyväksynyt lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta yksimielisesti. Lausunnossa saamelaiskäräjät edellytti, että kunnallishallinnon rakenneuudistuksessa tulee luoda osaltaan edellytykset Ilo-sopimuksen ratifioinnille. 

Osa Ilo-sopimuksen ratifiointia vastustavista saamelaiskäräjäjäsentä oli uusia. Täytyy kuitenkin ihmetellä saamelaiskäräjäjäsen Anu Avaskarin muuttuneita mielipiteitä. Viime vaalikaudella Avaskari oli saamelaiskäräjien hallituksessa ja yleiskokouksessa hyväksymässä useita lausuntoja ja kannanottoja, joissa saamelaiskäräjät vaati Ilo-sopimuksen pikaista ratifiointia ja hyväksyi jopa reunaehdot Ilo-sopimuksen ratifioinnillekin viime kaudella. Näin politiikassa voi mieli muuttua vaalien jälkeen mitä ihmeellisemmällä tavalla. Kommentoin laajemmin Ilo-asiaa myöhemmissä blogeissani. 

Enontekiön kunta on aloittanut Kilpisjärven yleiskaavan laatimisen Kilpisjärven kehittämissuunnitelman ehdotusten pohjalta. Toissa viikolla pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu kaavoituksen lähtökohdista. Yleiskaava-alue on laaja, ulottuen Kilpisjärven kylältä aina Jehkakselle ja Peeralle. Kaavoitettava alue on yli 120 km2! Kunta suunnittelee että yleiskaavaehdotus olisi kunnanvaltuuston hyväksyttävissä jo ensi vuonna. Aikataulu on todella kiireinen. Osallistuin saamelaiskäräjien puolesta viranomaisneuvotteluun. 
Toin esille saamelaiskäräjien edustajan Kilpisjärven kehittämissuunnitelman ohjausryhmässä, Per-Antti Labban neljän eriävän mielipiteen keskeisen sisällön ja esitin niiden huomioimista yleiskaavoituksessa. Kehittämissuunnitelman esitykset eivät ole sellaisenaan hyödynnettävissä yleiskaavoituksessa, koska kehittämissuunnitelman valmistelussa ei selvitetty riittävästi hankkeen vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle. Viranomaisneuvottelun pöytäkirjan liitteeksi sovittiin otettavaksi saamelaiskäräjien muistio. Muistio löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta kirjeet ja muistiot. 

Kilpisjärven yleiskaavassa osallisina ovat viranomaisten lisäksi mm. luonnonsuojelujärjestöt, saamelaisyhdistykset ja Käsivarren paliskunta. Erillistä ohjausryhmää kaavoitukselle ei kunta aio perustaa, vaikka esitinkin ohjausryhmän perustamista. Yleiskaavan kiireellinen aikataulu on ongelmallinen Kilpisjärven asukkaiden osallisuuden turvaamiseksi. Toivonkin, että alueen asukkaat olisivat aktiivisesti ottamassa kantaa kaavoitukseen. Ennen kaikkea toivon, että alueen saamelaiset olisivat yhteydessä myös saamelaiskäräjiin kaavoituksesta, jotta voimme huomioida mahdollisimman hyvin saamelaisten tarpeet kaavoitusprosessissa. 

Marianpäivänä saamelaiskäräjillä oli kunnia saada Monacon ruhtinas Albert II ja ruhtinatar Charlene vieraaksi. Vierailusta löytyy tiedote ja valokuvia saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi). Ohessa on kuva vierailusta. Kuvassa ovat allekirjoittanut, ruhtinas Albert II, ruhtinatar Charlene ja Juha Magga. Kuvan on ottanut Aslak Paltto.



Toissa viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli tuulivoimarakentamisen ohjeistuksesta ympäristöministeriön kanssa. Tuulivoimarakentaminen todennäköisesti lisääntyy Suomessa hyvinkin merkittävästi lähitulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta johtuen ja kansainvälisistä velvoitteista lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Ympäristöministeriö viimeistelee parhaillaan kaavoittajille tuulivoimarakentamisen ohjeistusta. Saamelaiskäräjät on antanut luonnoksesta keväällä lausunnon, ja se löytyy myös kotisivuiltamme. Neuvotteluissa kävi ilmi, että huomattava osa saamelaiskäräjien esityksistä oli otettu tuulivoimarakentamisen ohjeistukseen mukaan. Ohjeistus valmistunee nyt kevään aikana. 

Toissa viikolla osallistuin biodiversiteettityöryhmän kokoukseen ja tällä viikolla osallistuin bd-työryhmän pienryhmäkokoukseen. Kokouksen asialistalla oli biodiversiteettitoimintaohjelman luonnos ja pienryhmäkokouksessa erityisesti toimintaohjelman poronhoitoa ja saamelaisia koskevat asiat. Täytyy sanoa että viimeisen vuoden aikana kansallisen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman valmistelu on ollut todella työllistävää, mutta samalla antoisaa ja saamelaisten kannalta nämä dokumentit ovat mitä tärkeimpiä. Kaikki biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelman materiaalit, työryhmän pöytäkirjat ja luonnokset löytyvät asiasta kiinnostuneille netistä suluissa olevasta osoitteesta: (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7349&lan=fi). Sekä strategia että toimintaohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän kevään aikana. 
Heti pääsiäisen jälkeen keskiviikkona tällä viikolla toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Tarinoita pohjoisesta-seminaariin Inariin sekä torstaina kielellisiä oikeuksia käsittelevään seminaariin Helsinkiin. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta linkistä (www.samediggi.fi/puheet). Toivottavasti blogini lukijoilla oli rentouttava pääsiäinen. Minulla oli tarkoitus pitää pidempi pääsiäisloma, mutta valitettavasti se kutistui pyhien lisäksi yhteen arkipäivään, koska työtilanne ei antanut pitempään lomaan mahdollisuutta. 

Vuontisjärvellä 15.4.2012

Klemetti Näkkäläjärvi