Kolonialismin haamuja 8j-kokouksessa

Montrealin kansainvälinen 8j-kokous oli hyvin erikoinen ja ristiriitainen. Kokouksissa tehtiin hyviä päätöksiä, mutta joidenkin valtioiden toiminta jätti ikävän kolonialistisen varjon kokouksen ylle. Kokouksen yksi tärkeimpiä asioita, joka alkuperäiskansojen näkökulmasta oli mitä helpoin ja yksiselitteisin asia, osoittautui yhdeksi vaikeimmista. Alkuperäiskansat ovat pitkään esittäneet, että biodiversiteettisopimuksen kontekstissa siirryttäisiin käyttämään terminologia, joka vastaa YK:n alkuperäiskansajulistusta ja Rio +20 –julistusta. Esityksen mukaan terminologia alkuperäiskansat ja paikallisyhteistö (indigenous people and local comminities) korvaisi nykyisen muotoilun alkuperäis- ja paikallisyhteisöt sijaista (indigenous and local communities). Alkuperäiskansat eivät ole vaatineet sopimuksen muuttamista, vain terminologian muuttamista kaikissa tulevissa päätöksissä.

COP 11 eli biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous oli edellyttänyt, että kansainvälinen artikla 8j-työryhmäkokous Montrealissa valmistelisi esityksen uudistetaanko terminologiaa vai ei. 8j-kokous ei tähän kuitenkaan pystynyt. Suurimmat syylliset tähän olivat Kanada, Ranska ja Englanti. Pohjoismaista Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi tukivat vahvasti terminologian muuttamista alkuperäiskansoiksi ja paikallisyhteisöiksi mainittujen alkuperäiskansojen julistuksen ja Rio +20 julistuksen mukaisesti. EU:n sisällä asiasta ei ollut yksimielisyyttä. EU:n käytännön  mukaisesti kansainvälisissä 8j-työryhmän kokouksissa EU-puheenjohtajamaa käyttää EU-maiden puolesta yhteiset puheenvuorot. Tässä tapauksessa Liettua, käytti EU-maiden puolesta puheenvuorot. Koska EU-maat eivät poikkeuksellisesti löytäneet yksimielisyyttä terminologia-asiassa, niin jokainen EU-jäsenvaltio sai käyttää  asiassa oman puheenvuoronsa.

Iso-Britannia ja Kanada vetosivat omissa puheenvuoroissaan mm. siihen, että laillisia vaikutuksia terminologian muuttamiselle ei ole selvitetty. Yksikään valtio ei myöskään halua avata biodiversiteettisopimusta terminologian muuttamiseksi. En minäkään kannata biodiversiteettisopimuksen muuttamista, koska vaarana on, että se avaisi mahdollisuuden heikentää biodiversiteettisopimuksen velvoitteita nykyisessä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.



Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto ja allekirjoittanut 8(j)-kokouksessa. Kuva: Inga-Briitta Magga

Asiakokonaisuus oli esillä jo kaksi vuotta sitten edellisessä kansainvälisessä 8j-työrymän kokouksessa. Jo silloin nostettiin esille tarve tehdä laillinen analyysi terminologian muuttamisen vaikutuksesta. Olen pettynyt, kun sitä ei oltu tehty ja jotkut valtiot voivat viivyttää ja viivyttää päätöksentekoa asiassa. Seuraava COP on ensi syksynä Etelä-Koreassa.

Ranska vastusti terminologian muuttamista vedoten mm. siihen, että Ranskan perustuslaki tunnustaa vain ranskalaiset. Ranskassa on vain ranskalaisia, ei muita kansoja. Myöskään Kanada lainsäädäntöön vedoten ei halunnut muuttaa terminologiaa. Tämä oli hyvin ristiriitaista sen vuoksi, että Kanadan perustuslain mukaan Kanadassa on alkuperäiskansoja eikä alkuperäiskansayhteisöjä. Kanadan kantaa kritisoivatkin vahvasti Cree-intiaanien neuvosto ja muut  alkuperäiskansajärjestöt Kanadassa.

Kanada, Ranska ja Iso-Britannia pyrkivätkin hyvin aktiivisesti lieventämään kokouksen päätöksiä. Ranska ja Iso-Britannia pelkäävät päätöksien vaikutuksia alusmaihinsa. Kolonialismilla on pitkät jäljet. Vaikka kansainvälinen lainsäädäntö ja ihmisoikeudet ovat kehittyneet, kolonialismin varjo edistyksen pimentäjä ja kolonialistinen politiikka on vieläkin voimissaan.

Montrealissa oli edustajia kaikilta saamelaiskäräjiltä. Pidimmekin yhteiskokouksen, jossa käsittelimme saamelaiskäräjien tekemää työtä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi ja missä asioissa tulisi tehdä yhteistyötä. Kussakin saamelaiskäräjillä työskentelee 8(j)-asioista vastaava virkamies, joten lähtökohdat ovat hyvät. Kuten oheistapahtumassa pitämässä puheessani totesin, artikla 8(j):tä on toimeenpantu eri tavoin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sovimmekin, että laadimme yhteisesityksen saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle sekä kunkin maan 8(j)-asioista vastaavalle ministeriölle miten artikla 8(j):n velvoitteita tulisi toimeenpanna.

Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyvät tiedotteet kansainvälisen 8(j)-kokouksen päätöksistä Montrealissa ja siellä Suomen saamelaiskäräjien pitämästä oheistapahtumasta. Seuraavassa blogissani kerron saamelaiskäräjien valtuuskunnan vierailusta kanien:keha'ka-kansan luona. Valtakulttuurien antama nimitys kansalle on mohawk.

Tällä viikolla osallistun Norjan saamelaiskäräjien avajaisiin Kaarasjoella.

Vuontisjärvellä 14.10.2013

Klemetti Näkkäläjärvi