Sateisesta Berliinistä
Kevät on alkanut useilla kokouksilla. Saamelaiskäräjien yleiskokous saatiin pidettyä runsaslukuisena ja sovinnollisissa tunnelmissa maaliskuun alussa. Tärkeimpinä asioina yleiskokous asetti nuorisoneuvoston, joka on ensimmäistä laatuaan koko saamenmaassa. Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjillä on omat nuorisoelimensä, mutta niillä ei ole niin paljoa valtaa kuin Suomen saamelaiskäräjien elimellä. 

Yleiskokous antoi hyvin kriittisen lausunnon Inarijärven osayleiskaavasta. Saamelaiskäräjät vaati kaavoitusprosessin pysäyttämistä siihen asti kun saamelaiskäräjät on neuvotellut Metsähallituksen kanssa valtion hallinnassa olevien maa-alueiden käytöstä Inarijärven kaavoituksessa. Lisäksi hyväksyimme saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2010.
Yleiskokouksen jälkeisellä viikolla osallistuin vähemmistöasian neuvottelukunnan kokoukseen ja biodiversiteettityöryhmän kokoukseen Helsingissä. Vähemmistöasian neuvottelukunta hyväksyi kannanoton poliittisille puolueille. Neuvottelukunta vaati tulevaa hallitusta sitoutumaan ja resursoimaan saamen kielen elvytysohjelma. Neuvottelukunta pyysi poliittisia puolueita vähemmistöjä kunnioittavaan kampanjointiin eduskuntavaalien alla. Keskustelimme vilkkaasti myös vähemmistöjä koskevasta nettikeskustelusta ja uutisoinnista. Valtamedian kirjoittelu ja mielipidekirjoittelu vähemmistöistä on pääosin asiallista, mutta erityisesti nettikeskustelussa vähemmistöistä ja pienempien lehtien mielipidekirjoittelussa on ongelmia. 

Pääsin pitkästä aikaa osallistumaan biodiversiteettityöryhmän kokoukseen (bd-työryhmä). Biodiversiteettityöryhmän kokouksessa esiteltiin suostrategia, joka ei saanut varauksetonta kannatusta työryhmässä ja toin kokouksessa myös esille saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä näkökohtia. Toin katsauksen 8(j)-työryhmän työhön. Bd-työryhmällä on kuluvana vuonna tärkeitä tehtäviä. Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset viime syksynä Nagoyassa ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa Suomen biodiversiteettistrategiaa. Bd-työryhmä johtaa strategian valmistelua. Uudistettava strategia on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Saamelaiskäräjät valmistelee maaliskuun aikana omia esityksiään uudistettavaan bd-strategiaan. 

Tämä viikko on kulunut täysin ulkomailla. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut alkoivat vihdoinkin. Suomen saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustaa puheenjohtajisto. Suomen valtuuskunnassa on kolme edustajaa myös valtiolta. Lisäksi valtuuskunnan työhön osallistuu asiantuntijoita saamelaiskäräjiltä ja valtion taholta. Myös Ruotsissa on tasaedustus, saamelaiskäräjiltä kaksi edustajaa ja Ruotsin valtiolta kaksi. 

Norjan edustus on hieman erilainen ja poikkeava. Norjan saamelaiskäräjien edustajia on kaksi henkilöä, jotka ovat muiden saamelaiskäräjien edustajista poiketen virkamiehiä eikä politiikkoja. Valtiota Norjan valtuuskunnassa edustaa kolme henkilöä. Kuluvan vuoden Ruotsi on neuvottelujen puheenjohtajamaa, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomelle ja sitten Norjalle. Seuraava kokous pidetään ensi syksyllä. 

Toin kokouksessa esille saamelaiskäräjien yleiskokouksen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) asettamat raamit neuvottelulle. SPN:n on edellyttänyt, että saamelaiskäräjät neuvottelevat yhteisen näkemyksen SPN:ssä neuvotteluja varten. SPN:n tulee kokoontua tulevaisuudessa useammin ja valmistelutyötä on tehtävä hyvissä ajoin. Neuvotteluissa kävi ilmi, että neuvotteluista on tulossa vaikeat ja paljon työtä on edessä. Toivoin, että työn alkuvaiheessa käsiteltäisiin SPN:n roolia, koska meillä on parhaillaan menossa oma SPN:n toiminnan kehittämistyö. Ilmeisesti saamelaissopimustyö alkaa kielen ja kulttuurin suojaa koskevien artiklojen käsittelyllä, joita pidetään helpoimpina osioina sopimuksessa. 

Suomen saamelaisradio on myös yllättäen innostunut tekemään laajempaa reportaasia, joka koskee Yle saamelaisradiota. Toimittajat ovat innostuneet lausunnostamme eduskunnan oikeusasiamiehelle koskemaamme saamenkielisten uutisten lähetysaikaa ja muuta ohjelmatoimintaa. Lausuntomme pääpaino oli saamenkielisen ohjelmatarjonnan ja uutisoinnin kehittäminen, mutta julkisuuteen nousi esityksemme kehittää saamelaisradion hallintomallia. Uutisointi on sinällään vanhaa, kuten usein Ylen saamelaisradiossa. Alun perin saamelaiskäräjät antoi samasta asiasta lausunnon jo vuoden 2009 kesäkuussa, mutta ilmeisesti silloinen lausuntomme on mennyt toimituksilta ohi, vaikka lausuntomme ovat tarkistettavissa saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Myös julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen on innostunut keskustelemaan Yle saamelaisradion asemasta. On toki hyvä, että JNS on kiinnostunut saamelaisradiosta, joka kuuluu sen valvottaviin medioihin, mutta olisi tärkeää tutustua ensin faktoihin, Yle saamelaisradion nykytilanteeseen ja saamelaiskäräjien esityksiin ennen kuin lähtee kommentoimaan asiaa. Kun Uimonen oli Kalevan päätoimittajana hän kirjoitti pääkirjoituksen, jossa epäili sitä saako allekirjoittanut mitään aikaan aloittaessani ja toimiessani saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Samaa voi toki tiedustella JNS:n puheenjohtaja Uimoselta. Minun tekemiseni löytyvät blogistani ja saamelaiskäräjien päätöksissä, jotka ovat löydettävissä myös saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Uimonen puolustaa kovasti median asemaa vallan vahtikoirana. Jos media haluaa olla aito vallan vahtikoira, sen tulee huolehtia että perustelee näkemyksiään ja uutisointiaan asiapohjalta, eikä lonkalta heitellen. Julkisen sanan neuvosto voisi ylipäätään kiinnittää huomiota saamenkieliseen uutisointiin. Nythän JNS ei voi käytännössä omaehtoisesti valvoa saamenkielistä uutisointia, eikä se voi edes ottaa kantaa saamenkieliseen uutisointiin koska JNS:ssä ei ole saamenkielen asiantuntemusta puhumattakaan sen kielitaidosta. JNS:n sivut ovat vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eikä ilmeisesti kantelu saameksi ole mahdollista. JNS voisi kääntää journalistien eettiset ohjeet myös saameksi, jos se todella haluaa olla osana saamenkielisen median itsesäätelyjärjestelmää. 

Tukholmasta lähdin kohti Berliiniä Suomen ja Saksan ulkoasianministeriöiden järjestämään seminaariin arktisesta alueesta. Pidän seminaarissa puheen alkuperäiskansoista, ilmastonmuutoksesta ja perinteisestä tiedosta. Lauantain palaan Suomeen. Ensi viikolla jatkan matkaani Kautokeinoon Norjan saamelaiskäräjien järjestämään seminaariin perinteisestä tiedosta ja pidän siellä myös puheenvuoron. Ensi viikon lopulla olen Helsingissä neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ne koskevat maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä perinteisestä tiedosta ja kansanperinteestä. Saamelaiskäräjien valtuuskunnassa neuvotteluissa on mukana Sámi Duodji-järjestön edustus. 

Berliini 17.03.2011
Klemetti Näkkäläjärvi