Luonnonsuojelukäräjien tunnelmia
Viime viikolla oli sekä artikla 8(j)-työryhmän kokous että luonnonsuojelukäräjät Utsjoella. 8(j)-työryhmän vieraana oli uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnittelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja tunturit- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Yrjö Norokorpi. Lisätietoa Lutu-toimintasuunnitelmasta löytyy ympäristö-ministeriön kotisivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus 

Vuonna 2008 valmistui selvitys Suomen luontotyyppien tilanteesta. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan toimintasuunnitelman uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Työryhmän tulee olla selvillä alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän, artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän työskentelystä ja ottaa huomioon työryhmän tekemät ehdotukset. 8(j)-työryhmä käsitteli kokouksessaan tämänhetkistä toimintasuunnitelmaluonnosta ja asiasta käytiin vilkas keskustelu. Keskustelu käytiin erityisesti poronhoitoa koskevien esityksien osalta. Sovimme, että LuTu-toimintasuunnitelmaa käsitellään syksyllä saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen poroisäntien yhteiskokouksessa. 

Kokouksen muina asioina oli 8(j)-työryhmän työn toteutumisen seuranta. Työryhmän yhtenä tehtävänä on käydä läpi biodiversiteettisopimuksen suhdetta alkuperäiskansajulistukseen ja muihin Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin. Koska ulkoasianministeriö on jättäytynyt työryhmätyöskentelyn ulkopuolelle, tehtävän toteutuminen on vaikeutunut. Sovimme, että saamelaiskäräjät käy läpi muut kansainväliset velvoitteet ja lähestymme ulkoasianministeriötä pikaisesti uudelleen ja vaadimme heitä täyttämään velvoitteensa ja käymään läpi alkuperäiskansajulistusta suhteessa biodiversiteettisopimukseen. 
Torstaina oli luonnonsuojelukäräjien ja 8(j)-työryhmän yhteinen maastopäivä, johon en valitettavasti voinut osallistua saamelaiskulttuurikeskuksen peruskiven muuraustilaisuuden johdosta. Perjantaina oli luonnonsuojelukäräjien varsinainen kokouspäivä. Asialistalla oli ympäristöministeriön, Lapin Ely-keskuksen ja metsähallituksen ajankohtaisia asioita. Inarijärven osayleiskaavan valmistelu nousi vahvasti keskusteluun ja nykyistä kaavaehdotusta pidettiin ylimitoitettuna. 
Keskustelimme myös Suomen ympäristökeskuksen valmisteltavana olevasta arvioinnista luonnonsuojelulain ja erämaalain toteutumisesta ja toivoimme, että SYKE kuulisi työssään artikla 8(j)-työryhmää. Keskustelimme laajasti myös maastoliikennelain osauudistuksesta, ja uudistus koettiin hyvin ongelmalliseksi. Toivoimmekin, että lain osauudistus menisi uudelleen valmisteluun ja että valmistelussa ympäristöministeriö kuulisi paremmin Lapin viranomaisia ja saamelaiskäräjiä, koska tunnemme olosuhteet. 

Luonnonsuojelukäräjät ovat tärkeitä tiedonvaihdolle. Mitään päätöksiä käräjillä ei tehdä, vaan tarkoitus on keskustella ajankohtaisista asioista. Ainoa päätös, joka luonnonsuojelukäräjillä tehdään, on sen seuraava kokoontumispaikka. Seuraavan kerran tapaamme Sevettijärven Opukasjärvellä. 

Metsähallitus on työssään alkanut soveltamaan uutta metsäsertifiointikriteeristöä (PEFC), josta oli paljon keskustelua viime vuonna myös blogissani. Jotkut poliitikot ja poromiehet toivoivat, että saamelaiskäräjät ei olisi lähtenyt metsäsertifiointikriteeriin mukaan. Uusi metsäsertifiointikriteeristö odottaa vielä kansainvälisen PEFC-järjestön hyväksyntää, asia on viivästynyt ilmeisesti käännösongelmista johtuen. On kuitenkin hyvä, että metsähallitus on alkanut toimeenpanna jo kriteeristöään. Olen kuullut, että metsäsertifiointikriteeri on antanut hyvän pohjan ja on hyvä työkalu neuvotellessa saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa. Metsähallitus on jo päässyt sopimuksiin muutamien paliskuntien kanssa metsänhakkuista uuden metsäsertifiointikriteerin nojalla. On hyvä, että paliskunnat pääsevät metsähallituksen kanssa sopimuksiin ja tämä helpottaa myös saamelaiskäräjien työtä. 

Kuluva viikko on onneksi rauhallisempi kuin edelliset viikot ja pääsen keskittymään välillä muihin töihin. Loppuviikosta kylläkin käyn Helsingissä saamelaisten kannalta hyvin mielenkiintoisessa seminaarissa, kyse on Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta, ns. Rose-Roth-seminaarissa. Puhun seminaarissa mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja Naton toiminnasta arktisella alueella. Seminaarissa pitämäni puhe löytyy lauantaista lähtien saamelaiskäräjien kotisivuilta, valitettavasti vain englanniksi. Yritämme säästää saamelaiskäräjien resursseja ja kirjoittaa puheet tällaisiin tilaisuuksiin suoraan englanniksi.

Vuontisjärvellä 17.6.2010
Klemetti Näkkäläjärvi