Vuoden viimeinen yleiskokous
Saamelaiskäräjien tämän vuoden neljäs ja viimeinen yleiskokous pidettiin eilen Hetassa. Kokoukseen saapui juuri vaadittavat 11 saamelaiskäräjäjäsentä ja varajäsentä. Ilmeisesti joulukiireet ja muut menot estivät saamelaiskäräjäjäsenten täysmittaista osallistumista kokoukseen. Käräjien kokous on perinteisesti pidetty näihin aikoihin joulukuussa joka vuosi. 11 saamelaiskäräjäjäsentä, jotka vaativat kokouksen koolle kutsumista, eivät saapuneet paikalle. Yhteisiä asioita näytti olevan aikaa hoitaa ainakin mediassa joillakin saamelaiskäräjäjäsenillä, mutta itse kokoukseen ei ollut aikaa osallistua.

Kokous jouduttiin siirtämän Hettaan, koska pitkät etäisyydet ja matka-aika estivät muutaman saamelaiskäräjäjäsenen matkan Kilpisjärvelle, eikä kokouksesta olisi tullut laillista ja päätösvaltaista. Koska joka tapauksessa kaikki käräjäjäsenet olisivat menneet Kilpisjärvelle Hetan kautta, laillista estettä kokouspaikan siirtämiselle Hettaan ei ollut. 

Kokouksessa oli oikein hyvä keskusteleva henki ja keskityimme asiakysymyksiin. Olin hyvin iloinen kokouksen tunnelmasta ja paikalla olleiden edustajien halusta edistää yhdessä saamelaisten asemaa. Kokouksen alussa kerroin tapani mukaan lyhyen katsauksen ajankohtaisiin asioihin. Käsittelin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisen edistymistä, saamelaiskäräjien ja pääministeri Kiviniemen tapaamista ja maastoliikennelakia. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi maastoliikennelaiksi. Siinä on ensi kertaa pykälä saamelaisten oikeuksista. Pykälä noudattaa kaivoslain linjausta siten, että maastoliikenne ei saa yksin tai yhdessä muiden maankäyttömuotojen kanssa haitata saamelaisten olennaisia edellytyksiä harjoittaa saamelaiselinkeinoja. Saamelaiskäräjät oli esittänyt vesilain mukaista linjausta, jonka mukaan maastoliikenne ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille eli saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle. On ikävä, että vesilain käytäntöä ei ole otettu muihin lakeihin. Mutta, kaivoslain linjaus on toki sekin hyvä alku. 

Saamelaiskäräjien yleiskokous oli hyvin tärkeä pitää vielä tämän vuoden puolella. Näin saimme tärkeät rahoitushakemukset saamelaista kulttuuri- ja saamenkielistä oppimateriaalimäärärahaa varten ja määrärahaa saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Vuoden 2012 oppimateriaalimäärärahat, saamelaisen kulttuurin tuki ja saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vaarannu ja toivottavasti saamelaiskäräjät saa esittämänsä summat täysmääräisenä. 

Saamelaiskäräjien kokoukselle tuotiin professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto saamelaiskäräjien puheenjohtajan ja hallituksen erottamismahdollisuuksista sekä hallituksen toiminnan arvioinnista 7 saamelaiskäräjäjäsenen vaatimuksen perusteella. Tuori oli todennut lausunnossaan lainvastaiseksi puheenjohtajan ja hallituksen erottamiseksi. Kokoukselle tuotiin myös selvitys saamelaiskäräjien eri elinten, mm. hallituksen, toiminnasta 11 saamelaiskäräjäjäsen vaatimuksen mukaisesti. Selvitystaulukossa esiteltiin saamelaiskäräjien tämän vaalikauden 2008-2011 toimintaohjelman toteutumista saamelaiskäräjien eri elimissä. Taulukossa esiteltiin ohjelman eri poliittisia toimia yleiskokoukselle hyvin laajasti ja yleiskokous merkitsi selvityksen tiedoksi hyvässä hengessä. Saamelaiskäräjien toimintaohjelman täysmittaista toteutumista estää saamelaiskäräjien resurssien alhaisuus, mutta tyytyväisyydellä voi todeta, että melkein kaikkia tavoitteita on edistetty saamelaiskäräjien toiminnassa. Selvitys tulee löytymään lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta. 

Alkuviikosta olin Inarissa kielipesien rahoitusta käsittelevässä kokouksessa. Toin esille, että kielipesiä tulee olla kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa yhdenvertaisesti eri saamen kielten tarpeet huomioiden ja kielipesien kautta tulee siirtää aidosti saamen kieltä ja kulttuuria saamelaislapsille. 

Ensi viikolla ennen joululomaa on vielä muutama työmatka. Käyn Rovaniemellä Lapin yliopiston saamen kielen lehtorin Leif Rantalan jäähyväisseminaarissa. Seminaarissa on tarkoitus käsitellä saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetuksen tulevaisuutta Lapin yliopistossa. Tiistaina käyn Torniossa pitämässä ammattikorkeakoulusta valmistuville juhlapuheen. 


Vuontisjärvellä
Klemetti Näkkäläjärvi