Myöhäiset uuden vuoden toivotukset
Blogi on jäänyt päivittämättä pitkäksi aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Minulla on hieman huono omatunto kun blogi on jäänyt näin pitkäksi aikaa päivittämättä. Olen monesti aloittanut blogin kirjoittamisen ja päässytkin pitkälle, mutta aina on tullut kiireellisempää työasiaa enkä ole päässyt loppuun asti blogissani. Tavallisesti laitan uuden vuoden aikoina katsauksen menneeseen ja tulevaan. Joulun ja uuden vuoden välinen aika meni minulta sairastellessa ja blogin päivitys on jäänyt yhä kauemmaksi.

Uusi vuosi, uudet haasteet

Viime vuosi oli näiden kahden puheenjohtajakauteni historian raskain ja kiireisin. Paljon on ehtinyt tapahtua. Alkuvuosi tulee olemaan myös hyvin, hyvin kiireinen, koska eduskuntakausi lähenee loppuaan ja eduskunnassa on useita saamelaisille tärkeitä lakiesityksiä käsiteltävänä, jotka ratkaisevat millainen tulevaisuus saamelaisilla on Suomessa.

Minulle henkilökohtaisestikin vuosi on mielenkiintoinen ja ehkä haikeakin. Nyt on viimeinen kauteni ja kauden viimeinen vuosi puheenjohtajana. Olen myös päättänyt, etten lähde ehdolle seuraaviin saamelaiskäräjävaaleihin. Halusin kertoa asiasta hyvissä ajoin ja myös lopettaa spekulaatiot siitä, että pyrkisinkin seuraavissa vaaleissa taas puheenjohtajaksi. Saamelaispolitiikka ja saamelaisten oikeuksien edistäminen ovat minulle todella tärkeitä asioita ja luopuminen on henkilökohtaisestikin vaikeaa. Mutta minun on aika etsiä uusia haasteita ja palata tutkijan kentälle ja osallistua sieltä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Saamelaispolitiikan on myös aika uudistua ja mikäli eduskunnassa olevat saamelaisia koskettavat lakihankkeet hyväksytään sellaisenaan, saamelaiskäräjien toimintaympäristö tulee olemaan täysin erilainen kuin nyt ja saamelaiskäräjillä tulee olemaan todellista vaikutusvaltaa. On ehdottoman tärkeää, että saamelaiskäräjien politiikka ei henkilöidy, ja että uudella saamelaiskäräjien johdolla on mahdollisuus aidosti tehdä uudenlaista politiikkaa ja tuoda uusia ajatuksia ja visioita. Tämä on myös viimeinen vuosi kun pidän blogiani, koska blogin pitäminen päättyy puheenjohtajuuden myötä.  Annankin tässä myöhästyneen uudenvuodenlupauksen että päivitän blogiani viime vuotta aktiivisemmin.

Saamelaiskäräjillä on vähän nuoria ja naisia edustajina. Saamelaiskäräjillä ei ole puolueita eikä yhteislistoja, jotka voisivat huolehtia nuorten ja naisten edustuksesta, eri elinkeinojen ja eri alueiden  ehdokasasettelussa. Yksilöillä on täten suuri vastuu huolehtia osaltaan siitä, että saamelaiskäräjät edustaa monipuolisesti saamelaisyhteisöä, sukupuolia ja eri ikäpolvia. Seuraavat saamelaiskäräjien vaalit tulevat olemaan todella tärkeät  ja ratkaisevat saamelaispolitiikan suunnan. Uudelta saamelaiskäräjiltä odotetaan todella paljon ja sen vastuulle tulee niin saamelaiskäräjälain kuin ILO 169-sopimuksen toimeenpano. On hyvin tärkeää, että paikalliset saamelaisyhteisöt pohtisivat yhdessä ehdokasasettelua siten, että ehdokkaina olisi monipuolisesti saamelaisyhteisön edustajia.


Muutama sana viime vuodesta

Viime vuodesta päällimmäisenä jää valitettavasti mieleen saamelaisvastaisen liikkeen nousu sekä ihmisyyden ja sivistyksen taantuminen. Saamelaisten oikeuksista on tullut eduskunnassakin kyse valtaväestön oikeuksista. Se todellisuus missä saamelaiset elävät ja monien päätöksentekijöiden maailma ja käsitys saamelaisuudesta eivät tunnu kohtaavan. Valiokuntakuulemisissa ja eduskunnan lähetekeskustelussa saamelaiskäräjälaista ja Ilo 169-sopimuksesta tämä on käynyt hyvin selkeästi ilmi. Valiokuntakuulemiset ovat olleet hyvin raskaita ja olen hyvin surullinen siitä, että saamelaisten oikeuksia vastustavien yksittäisten yhdistysten mielipiteet on nostettu samanarvoiseksi  tai jopa merkittävämmäksi saamelaiskäräjien näkemyksen kanssa.  Tämä käy valitettavan hyvin ilmi maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnoista saamelaiskäräjälaiksi. Sekä saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä että Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valiokuntakuulemisissa on tuotu esille Näkkälän paliskunnan jako, millä ei ole mitään tekemistä kummankaan lakihankkeen kanssa, ja kuulemani mukaan valiokunnille on esitetty myös minun sukuyhteyksiäni sukukaavioilla.

Olen hyvin huolestunut yhteiskunnan jäsenenä siitä, millaisia tietoja ja ns. asiantuntijoita valiokunnat käyttävät valiokuntien päätöksenteossa. On puhuttu pitkään, että valiokuntien kokouksien tulisi olla avoimia. Olen siirtynyt kannattamaan tätä ajatusta  lainvalmistelua koskevien kuulemisten osalta. Luonnollisesti kaikissa ulko- ja turvallispoliittisissa asioissa kokoukset ja kuulemiset eivät voi olla avoimia.   Mielestäni on hyvin tärkeää, että suuri yleisö saa tietää mitä tahoja eduskunnan valiokunnan kuulevat ja millaisiin faktoihin kuultavien tahojen esitykset pohjautuvat. Kuultavat tahot kertovat myös siitä arvomaailmasta, mikä valiokunnan jäsenillä on.

Kuten edellisestäkin voidaan päätellä viime vuonna saatiin eduskuntaan kaksi saamelaisille tärkeää hallituksen lakiesitystä, saamelaiskäräjälaki ja ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Näiden valmisteltu vaati paljon töitä. Saamelaiskäräjät sai myös päättää, viedäänkö kyseiset lakihankkeet eduskuntaan vai ei. Saamelaiskäräjillä oli ensimmäistä kertaa aito mahdollisuus päättää saamelaisten oikeusaseman kehittymisestä.

Kaivoslain toimeenpanon osalta tilanne on myös muuttunut. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella. KHO hyväksyi saamelaiskäräjien tekemät valitukset hallinto-oikeuteen ja totesi, että kaivosviranomainen, Tukes, ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Saamelaiskäräjät on neuvotellut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa miten KHO:n päätös tulee huomioida kaivosviranomaisen  tulosohjauksessa.

Kansainvälisellä tasolla saamelaisten oikeudet olivat myös esillä. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) asioita koskeva komitea antoi Suomelle suositukset parantaa saamelaisten asemaa. Myös naisten syrjintää käsittelevä komitea antoi Suomelle suosituksia mm. saamelaisnaisten aseman parantamiseksi. Euroopan neuvosto järjesti ensimmäisen yhtä kansaa käsittelevän seminaarin, joka koski siis saamelaisia. Seminaari oli aivan uudenlainen tapa tuoda Euroopan neuvostoa lähemmäs ruohonjuuritasoa. Seminaari toi Euroopan neuvostolle tietoa saamelaisista, saamelaisille tietoa Euroopan neuvostosta ja uskoakseni myös kansainvälisesti ja sisäpoliittisestikin.

Merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli luonnollisesti YK:n alkuperäiskansakonferenssi alkusyksyllä. Konferenssissa valtiot sitoutuivat alkuperäiskansajulistuksen tavoitteiden toimeenpanoon. Myös biodiversiteettisopimus kehittyi. Syksyllä pidetyssä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa päätettiin jatkossa käyttää osapuolikokouksen päätöksissä alkuperäis- ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisön sijasta alkuperäiskansa ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisö – termiä. Päätös oli tärkeä ja korostaa sopimuksen kehittyvää luonnetta ja ottaa huomioon myös YK:n alkuperäiskansajulistuksen.


Muutama sana kuluvan vuoden haasteista

Saamelaiskäräjien kokous päätti kuluvan vuoden tärkeimmät tavoitteet ja miten nämä tavoitteet rahoitetaan. Tärkein tavoite koskee luonnollisesti vaaleja ja niiden järjestämistä. Tarvitsisimme eduskunnasta päätöksen saamelaiskäräjälaista mahdollisimman pian, jotta saamelaiskäräjien vaalilautakunta voi valmistautua uuden lain mukaisesti vaaleihin samoin kuin äänestäjät ja mahdolliset ehdokkaatkin.

Saamelaiskäräjien työjärjestys on myös uudistettavana. Työ on jo aloitettu, mutta koska työjärjestyksen uudistus on sidoksissa saamelaiskäräjälakiin, odotamme eduskunnalta ensin päätöstä saamelaiskäräjälain kohtalosta ennen kuin etenemme uudistuksessa. Saamelaiskäräjälain uudistus tuo saamelaiskäräjille mahdollisuuden päättää nykyistä paremmin omasta organisaatiostaan ja kehittää sitä. Työjärjestyksen uudistamisen yhteydessä selvitetään myös miten käytännössä saamelaiskäräjälain uudistuksen tuoma saamelaisten aloitemahdollisuus saamelaisille käytännössä järjestetään. Saamelaiskäräjien lakisääteinen velvollisuus on myös aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön kanssa työjärjestyksen uudistamisesta.

Eduskunta käsittelee alkuvuodesta hallituksen esitystä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Perustuslakivaliokunta kuulee saamelaiskäräjiä tammikuun lopussa muiden tahojen ohella. Eduskunnan odotetaan antavan ratkaisunsa niin saamelaiskäräjälaista kuin Ilo 169-sopimuksen ratifioimisestakin heti alkuvuodesta. Sen jälkeen on saamelaiskäräjillä päätöksien tai toimeenpanon aika, riippuen päätetäänkö kyseisistä lakiesityksistä hallituksen esityksen mukaisesti.

Tärkein tavoite keväällä näiden lakihankkeiden lisäksi on eduskuntavaalien jälkeinen hallitusohjelma ja sen laatimiseen osallistuminen. Lehtitietojen mukaan hallitusohjelman muotoa muutettaisiin nykyisestä, mutta tilanne selviää vasta silloin, kun neuvottelut aloitetaan. Valionhallinnon työryhmä on esittänyt, että hallitusohjelma olisi lyhyt ja sen tueksi laadittaisiin laajempi toimintaohjelma hallituksen aloitettua toimintansa seuraavan kolmen kuukauden ajan. Ajatus siitä, että hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmaa valmisteltaisiin usean kuukauden ajan voi olla hyvin raskas menettely ja vaarana on, että toimeenpano-ohjelma paisuisi hyvin laajaksi ja käytännössä hallitusohjelmaneuvottelut venyisivät todella pitkäksi. Mutta oli malli mikä tahansa, saamelaiskäräjät tekee parhaansa että saamelaisten oikeusasema huomioidaan missä hallitusohjelmamuodossa tahansa.

Saamelaiskäräjille siirtyy saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus tämän vuoden alkukuukausina Ruotsin saamelaiskäräjiltä. Puheenjohtajuus edellyttää resursseja ja mahdollisuuksia myös valmistella SPN:n päätöksiä. SPN:n toimintaa on tehostettava. Kuluvana vuonna tulisi saada myös vauhtia pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä käytännössä kaksi vuotta.

Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän toimikausi päättyy ja työryhmän tulee antaa esityksensä saamelaisen perinteisen tiedon suojan parantamiseksi. Kuluvana vuonna myös biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa tulee tehostaa saamelaisten osalta ottaen huomioon viime syksyn osapuolikokouksen päätökset. Vuodesta on tulossa hyvin kiireinen, tiivis ja monipuolinen.


Viime aikojen tapahtumista ja tulevista toimista

Tällä viikolla saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on ollut Helsingissä valiokuntakuulemisissa ILO  169-sopimuksen ratifioimisesta. Saamelaiskäräjien lausunnot ja puheenvuorot löytyvät kotisivuiltamme.

Julkisuuteen on nostettu esille POSKE:n saamelaisyksikön rahoitustilanne ja asia nousi esille jopa valiokuntien Ilo 169-kuulemisessa. Koska asiasta liikkuu paljon huhuja ja asia tuntuu kiinnostavan monia, kerron asiasta ja sen taustoista, jotta väärinkäsityksiltä vältytään. Saamelaiskäräjien rahoitustilanne on hyvin tiukka ja se on tehnyt viime vuosina alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Eri budjettimomentit ovat toistuvasti ylittyneet ja erityisesti edunvalvontaa ja poliittista toimintaa käsittelevät budjettimomentit ovat ylittyneet. Kuluvakin vuosi viime vuoden tapaan tulee edellyttämään useita saamelaiskerääjien kokouksia sekä edunvalvontaa. Saamelaiskäräjien tulee pohtia tarkasti, mihin se rahoituksensa osoittaa siten, että lakisääteiset tehtävä tulevat hoidetuksi ja saamelaiskäräjien talous on kestävällä tasolla. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan budjetista vain noin 12 % kuluu poliittiseen työhön ja edunvalvontaan. Edunvalvonta ja edustuksellinen saamelaisdemokratia ovat saamelaiskäräjien päätehtäviä.

Sosiaalialan osaamiskeskuksia ohjataan lailla. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) toimii Pohjois-Suomessa ja sen on käytettävä tietty prosenttiosuus rahoituksestaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen sosiaalialan kehittämistyöhön. Osaamiskeskus ostaa saamelaiskäräjiltä ostopalveluna saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ostopalveluja tuottaa yksi suunnittelija. Saamelaiskäräjillä on yksi suunnittelija. Sosiaali- ja terveysministeriö (SDM) on leikannut tänä vuonna POSKE:n rahoitusta.

Saamelaiskäräjät on lähettänyt viime syksynä asiasta kirjeen (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) STM:lle ja POSKE:lle ja todennut, että mikäli rahoitusosuuden leikkaus toteutuu, saamelaiskäräjien suunnittelijan virka tulee muuttaa osa-aikaiseksi.  Saamelaiskäräjien esitys löytyy SaKän kotisivuilta. Lisärahoitusta POSKE:s eikä STM:ltä ei hakemuksestamme huolimatta tullut. Saamenkielisten ja saamelaiskulttuurinmukaisten sosiaalialan osaamiskeskuspalvelujen tuottaminen ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä. Toivon, että lisärahoitusta POSKEN saamelaisyksikölle löydetään pikaisesti, että tehtävä voi jatkua täyspäiväisenä. Vastuu rahoituksen löytymisessä on POSKE:lla ja luonnollisesti myös saamelaiskäräjät voi auttaa rahoituksen etsimisessä. POSKE:n saamelaisyksikkö ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä, mikä tulee muistaa. Valtion rahoitustilanne on hyvin tiukka, samoin kuin saamelaiskäräjienkin. Kaikkialla joudutaan säästämään, eikä saamelaiskäräjät ole siitä poikkeus.

Ensi viikolla osallistun Levillä kaivosteollisuutta käsittelevään seminaariin, jossa pidän myös puheen. Ensi viikolla on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Kiirunassa.

Vuontisjärvellä 18.1.2015

Klemetti Näkkäläjärvi