Rotusyrjintäkomitean uusi saamelaismyönteinen linja

YK:n alainen rotusyrjintäkomitea on kokouksessaan 31.8 2012 antanut Suomelle suosituksia rotusyrjintäsopimuksen toimeenpanemiseksi. Rotusyrjintäkomitea suosittaa Suomea vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen saamelaismääritelmässä ja saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisessä. Komitea on käsitellyt Suomen määräaikaisraporttia (määräaikaisraportit 20-22).  Komitea koostuu valtioiden nimittämistä riippumattomista asiantuntijoista, jotka valvovat nk. rotusyrjintäsopimuksen toteutumista. Sopimus kieltää ketään syrjimästä etnisen alkuperän mukaan ja sopimus edellyttää positiivisia erityistoimia vähemmistöjen ja etnisten ryhmien tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi.

Rotusyrjintäkomitea on antanut edellisen kerran suosituksia Suomelle vuonna 2009. Silloin komitea toisti aikaisemman käsityksensä, jonka mukaan Suomen katsantokanta on liian rajoittava sen määrittämiseen, ketä voidaan pitää saamelaisena. Komitea toisti myös suosituksensa siitä, että Suomen tulisi antaa nykyistä enemmän asiaankuuluvaa merkitystä kyseisten henkilöiden itseidentifikaatiolle, kuten komitean yleisessä suosituksessa nro 8 (v. 1990) esitetään. Saamelaiskäräjät on antanut lausunnon vuonna 2011 Suomen määräaikaisraporttia varten, jossa kritisoimme komitean silloista kannanottoa.

Korkein hallinto-oikeus viittasi tähän suositukseen tehdessään päätöksen täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa saamelaiskäräjien kannan vastaisesti ja KHO:n päätöksen perusteella rotusyrjintäkomitean kannanotto oli päätöksessä ratkaiseva.

Nyt rotusyrjintäkomitea on käsitellyt asiaa uudelleen  ja saamelaismääritelmää käsitellessään ottanut  suosituksessaan huomioon hyvin merkittävällä tavalla YK:n alkuperäiskansajulistuksen  Suomen valtiota velvoittavana dokumenttina. Tämä on hyvin mielenkiintoista siksi, että antaessaan edellistä suositustaan saamelaismääritelmästä, komitea ei huomioinut lainkaan YK:n alkuperäiskansajulistusta, joka oli tuolloin jo toki hyväksytty (v.2007).

Nyt komitea on todennut, että KHO ei ole päätöksessään pannut riittävää painoarvoa YK:n alkuperäiskansajulistuksen artikloille 3, 8 ja 33. Alkuperäiskansajulistuksen artiklan 3 mukaan alkuperäiskansoilla on itsemäärämisoikeus. Artikla 8:n mukaan alkuperäiskansoilla ja niihin kuuluvilla henkilöillä on oikeus siihen, että niitä ei pakkosulauteta eikä niiden kulttuuria tuhota. Artiklan 33 mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti. Rotusyrjintäkomitea suosittaa 31.8.2012 Suomelle, että määritettäessä kuka voi äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, Suomen  tulee taata saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen määritettäessä heidän statustaan, määritettäessä ketkä kuuluvat saamelaisiin ja taattava, että heitä ei pakoteta assimilaatioon.   

Rotusyrjintäkomitean muuttunut linja on totta kai hyvä uutinen, mutta toisaalta komitea ei ole kumonnut vuonna 1990 antamaansa yleistä kommenttia nro 8, jonka mukaan kuulumisen etniseen ryhmään tulisi perustua itseidentifikaatioon. Yleiskommentit ovat yleisiä suosituksia ihmisoikeuksien parantamiseksi. Odotankin komitean antavan uuden yleiskommentin suhteessa komitean uuteen linjaan ja YK:n alkuperäiskansajulistukseen. Mikäli yleiskommenttia ei kumota, epäselvä tilanne miten rotusyrjintäkomitean ratkaisuja pitäisi tulkita ja toimeenpanna voi jatkua.

On  tärkeää ja merkittävää, että komitea on ottanut suosituksissaan huomioon YK:n alkuperäiskansajulistuksen näin vahvana dokumenttina. Se on selkeä viesti myös Suomen valtiolle alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseksi.  On sinänsä erikoista, että komitea ei ole arvioinut eikä huomioinut päätöksessään kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, vaikka sen artikla 1 takaa saamelaisille itsemäärämisoikeuden kansana.

Asia ja rotusyrjintäkomitean suositukset tulevat käsiteltäväksi saamelaiskäräjälakia uudistavassa työryhmässä. Työryhmä pitää ensimmäisen kokouksensa ensi viikolla, 25.9 ja työryhmällä on työaikaa ensi vuoden toukokuuhun asti. Saamelaiskäräjiä työryhmässä edustaa lisäkseni Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola. Toki tämä tarkoittaa myös sitä, että KHO:lla on asiassa itsetutkiskelun paikka, koska se on päätöksessään huomioinut rotusyrjintäkomitean aiemmat suositukset sellaisenaan analysoimatta niiden mahdollisia virhearvioita.

Muilta osin komitea on suosittanut, kuten aiemminkin, että Suomen tulisi ratifioida Ilo 169-sopimus ja uutena kohtanaan on suosittanut Suomea panostamaan saamelaisten oikeuksien toteutumiseen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella sekä kiirehtimään kielenelvytysohjelman toteuttamista ja saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamista kotiseutualueella.

Rotusyrjintäkomitea on käsitellyt raportissaan myös saamelaisporonhoitoa ja erityisesti huolenaiheena ovat olleet nykyisen Suomen poronhoitolain puutteet. Komitea on huolissaan siitä, että poronhoitolaki mahdollistaa paliskuntien enemmistöpäätökset, jotka voivat uhata saamelaisporonhoitajien mahdollisuuksia harjoittaa perinteistä elinkeinoaan. Komitea on erityisen huolissaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksestä sallia koko Nellimin siidan porojen teurastus.

Nellimin siidan poromiehet ovat valittaneet päätöksestä YK:n ihmisoikeuskomiteaan ja niin saamelainen parlamentaarinen neuvosto kuin Suomen saamelaiskäräjät ovat tukeneet heidän valitustaan.  Ihmisoikeuskomitea on edellyttänyt, että KHO:n päätöstä ei saa panna toimeen ennen kuin ihmisoikeuskomitea on ratkaissut asian. Ratkaisua valitukseen odotetaan tänä syksynä tai ensi keväänä. Rotusyrjintäkomitea suosittaa, että Suomi ryhtyy riittäviin toimenpiteisiin suojellakseen saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin kuuluvaa poronhoitoa.

Olen pyytänyt saamelaiskäräjien hallintoa valmistelemaan seuraavaan saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen alustavan esityksen, mihin toimiin rotusyrjintäkomitean uusi linjaus johtaa. Olen pyytänyt hallintoa valmistelemaan purkuesityksen KHO:n viime vuoden päätöksistä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa väärin perustein. Hallitus arvioi kokouksessaan antaako rotusyrjintäkomitean suositus aihetta purkuun vai tyydymmekö KHO:n ratkaisuun.

Vuontisjärvellä 18.9.2012

Klemetti Näkkäläjärvi