#http://web.archive.org/web/20141006195138/http://klemetti.blogspot.fi/2010_09_19_archive.html

Arktisten parlamentaarikkojen IX konferenssista
Arktisten parlamentaarikkojen konferenssi pidettiin kuluneella viikolla ensimmäistä kertaa arktisen alueen ulkopuolella. Konferenssi on arktisten alueen parlamentaarikkojen ja EU-parlamentin edustajien muodostama yhteistyöelin. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) osallistuu sekä konferenssiin että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön pysyvänä osallistujana. Minä toimin nykyisin SPN:n edustajana arktisten parlamentaarikkojen pysyvässä komiteassa. Lisäksi konferenssilla on lukuisia tarkkailijoita eri tutkimusinstituutioista ja järjestöistä.

Yhteistyön tarkoituksena on tiivistää arktista yhteistyötä eri parlamenttien välillä. Konferenssi kokoontuu kahden vuoden välein keskustelemaan eri teemoista. Tällä kertaa aiheina olivat kestävät luonnonresurssit ja elinmahdollisuudet arktisella alueella sekä korkeakoulutus- ja ilmastonmuutoskysymykset. Konferenssi antoi loppujulistuksen, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta: dokumentit - saamelainen parlamentaarinen neuvosto. Samasta osiosta alaotsikon: SPN hallitus 9.9.2010 alta löytyy myös SPn:n hallituksen hyväksymät kannanotot koskien EU:n arktista informaatiokeskusta ja biodiversiteettitavoitetta 2020 pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi. 

SPN:ää edusti tällä kertaa vain Suomen saamelaiskäräjien valtuuskunta. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät voineet lähettää edustajiaan konferenssiin muiden kiireidensä johdosta. SPR osallistui vahvasti konferenssin julistuksen muotoiluun. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että konferenssi kannustaa arktisia valtioita ja EU komissiota tehokkaaseen dialogiin alkuperäiskansojen kanssa asioissa, jotka koskettavat heitä. Julistus viedään tiedoksi Arktiselle Neuvostolle ja yhteistyön jäsenorganisaatioille ja tarkoituksena on, että parlamentit ja Arktinen Neuvosto edistäisivät konferenssin julistuksen toteutumista. 

Lisäksi konferenssi tuki EU:n arktista informaatiokeskusta. Konferenssista löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://www.arcticparl.org/. Konferenssin aikana arktisten parlamentaarikkojen pysyvä komitea kokoontui kaksi kertaa. Aluksi kuulimme erikseen konferenssin tarkkailijoiden näkemyksiä arktisesta yhteistyöstä. Komitea myös käsitteli esitystä perustaa komitealle varapuheenjohtaja ja muuttaa puheenjohtajuus rotaation kautta määräytyväksi. Tähän asti puheenjohtaja on valittu aina konferenssin jälkeen ja puheenjohtajana on toiminut pääasiassa pohjoismaiden edustajat. Arktiselle yhteistyölle olisi hyödyllistä, jos puheenjohtajamaana olisi myös Kanadan, USA:n tai Venäjän parlamentaarikkoja. Asiaan palataan pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa marraskuussa. 

Konferenssissa ja sen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa keskeiseksi keskustelunaiheiksi nousivat Suomen pyrkimys saada arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle ja uusien tarkkailijoiden ottaminen Arktiseen Neuvostoon. Suomi järjesti tiedotustilaisuuden arktisesta informaatiokeskuksesta konferenssin yhteydessä. Lapin radio on tiedottanut arktisen informaatiokeskuksen perustamisen Rovaniemelle saaneen varauksetonta tukea, mutta näin ei ollut, koska esitys sai myös kritiikkiä. Suomen esitys on ollut saada informaatiokeskus Arktiseen keskukseen Rovaniemelle, mutta keskuksen tehtävät ovat vielä hyvin epäselvät. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on asettunut tukemaan arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle, mutta olemme esittäneet, että sen tehtäviin tulisi kuulua dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa. 

Konferenssin jälkeen SPN:n valtuuskunta vieraili EU:n komissiossa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille Suomen esityksen ongelmallisuus komission kannalta. EU-komissiota velvoittavat EU:n yhteistyösopimukset, joiden edellytyksenä on se että keskukset perustetaan kilpailun kautta. Nyt Rovaniemellä ei ole vastaehdokasta. Jos Rovaniemelle halutaan arktinen informaatiokeskus, Suomen tulisi lobata hyvin vahvasti EU-parlamenttia ja komissaareja. Suomella pitäisi olla hyvin vahvat erityisperusteet sille, miksi informaatiokeskus perustettaisiin juuri Rovaniemelle. Totesin keskusteluissa, että Suomella on vahva erityisperuste keskuksen perustamiselle jos Ruotsi tukee Suomen esitystä: EU:n ainoa alkuperäiskansa elää sen jäsenvaltioiden rajojen sisäpuolella, Ruotsissa ja Suomessa. 

Keskustelimme komissiossa myös EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, aluepolitiikasta, arktisesta politiikasta ja ennen kaikkea siitä, miten dialogi arktisten alkuperäiskansojen ja komission kanssa tulisi hoitaa komission arktisen strategian mukaisesti. Keskustelut olivat mitä hyödyllisempiä ja keskustelujen myötä korostui tarve siihen että SPN tiivistää yhteistyötä Brysseliin nähden ja jatkaa aktiivista keskustelua komission kanssa saamelaisia koskevista asioista. Olen jo määrännyt saamelaiskäräjien virkamiehiä valmistelemaan asiasta esityksen seuraavan SPN:n hallituksen kokouksen päätettäväksi. 

Brysselistä suuntasin suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen. Kokouksen asialista oli laaja ja hallitus ei saanut käsiteltyä kaikkia asioita ja sitä jatketaan edelleen tiistaina. Hallituksella oli tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä virantäytöistä asialistalla. Saamelaiskäräjien hallitus valitsi nuorisosihteerin tehtävään inarinsaamelaisen Niina Siltalan. Olen hyvin iloinen, että virka saatiin täytettyä ja että nuorisotyö käynnistyy konkreettisesti saamelaiskäräjillä. Olen itsekin panostanut nuorisotyön käynnistämiseksi. Olen myös tyytyväinen siihen, että saamme lisää virkamiehiä vähemmistösaamenkieliryhmistä saamelaiskäräjille. 

Ensi viikko kuluu Inarin suunnalla eri kokouksissa. Tiistaina saamelaiskäräjät neuvottelee metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista ja torstaina on saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien tämän syksyn ensimmäinen kokous. 

Vuontisjärvellä 19.9.2010

Klemetti Näkkäläjärvi