Suomen biodiversiteettipolitiikka on uudistettu - perinteisen tiedon suoja kehittyi


Vaikka olen ollut muutaman päivän lomalla ei työasioista ihan pääsekään irrottautumaan kovin helposti. On kuitenkin kyse niin tärkeästä asiasta että en malta olla kommentoimasta asiaa lomallani.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään periaatepäätöksen Suomen  luonnon monimuotoisuuden ja  kestävän käytön strategiaksi 2012-2020(biodiversiteettistrategia). Strategia ohjaa biodiversiteettisopimuksen ja biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten päätösten toimeenpanoa, ministeriöiden ja muiden viranomaisten toimintaa ja resurssien jakoa. Strategia pitää sisällään hyvin merkittäviä ja tärkeitä päätöksiä Suomen saamelaisille. Periaatepäätös on hyvin merkittävä ja tulee ohjaamaan myös tulevien eduskuntien toimintaa vuoteen 2020 asti.  

Suomi teki aimo harppauksen eteenpäin saamelaisten perinteisen tiedon suojan parantamisessa. Strategian keskeisistä tavoitteista on sovittu hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelmaan kirjattiin saamelaiskäräjien esityksestä että saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa turvataan biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Biodiversteettistrategiaa on uudistettu noin kaksi vuotta biodiversiteettityöryhmän johdolla; kuulun myös itse työryhmään. Strategiaa on muotoiltu melkeinpä joka kokouksessa viimeisen  vuoden aikana, eli työtä on ollut - ja paljon. Saamelaiskäräjät on antanut strategiasta parikin lausuntoa ja olemme neuvotelleet strategian linjauksista erillisneuvotteluissa eri ministeriöiden kesken. Strategiaa on valmisteltu myös kansallisessa artikla 8j- asiantuntijatyöryhmässä.  Bd-työryhmä on valmistellut samanaikaisesti strategian toimeenpanoa ohjaavaa toimintaohjelmaa Se on ollut strategiaakin suurempi työ - toimintaohjelma on noin 100-sivuinen opus. Sekin julkistettaneen aivan pian.

Olo on helpottunut kun strategia on vihdoin valmistunut ja panostin siihen henkilökohtaisesti paljon työ- ja vapaa-aikaani. Strategia on saamelaiskäräjille hyvin tärkeä  ja yksi koko vaalikauden päätavoitteista. Voi sanoa, että olen hyvin tyytyväinen strategiaan. Saamelaiskäräjien yksi kärkitavoite on kansallisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotusten ja suositusten toteuttaminen. Lisäksi tavoitteena on, että saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteuttamista.

No se siitä taustasta - ja menen itse tärkeimpään eli siihen, mihin Suomen valtio on sitoutunut. Koko strategian päätavoite on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää strategian mukaan mm. sitä, että strategiaa koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa kunnioittaen. Periaatepäätöksessä valtioneuvosto myös toteaa yksiselitteisesti ja tosiasiat todeten, että Suomessa artikla 8(j) ja sen velvoitteet koskevat vain saamelaisia. Tämä lopettanee myös Enontekiön ja Inarin kuntien pohdiskelut asian tiimoilta.

Strategiassa on oma luku, jossa käsitellään ansiokkaasti alkuperäiskansa saamelaisten perinteistä tietoa ja sen tilaa. Se pohjautuu kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraporttiin, jonka puheenjohtajana minulla oli ilo ja kunnia työskennellä. Perinteisen tiedon osalta valtioneuvosto katsoo strategiassa, että luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä toteutetaan yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa. Linjaus on todella tärkeä ja merkittävä ja se velvoittaa Suomea toimeenpanemaan bd-sopimuksen osapuolikokousten keskeisiä päätöksiä - kuten Akwé: Kon -ohjeita ja uudempaa nk. bd-sopimuksen eettistä menettelytapasäännöstä.

Valtioneuvosto sitoutuu turvaamaan saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana ekosysteemipalveluissa. Ekosysteemillä tarkoitetaan tietyn alueen elollista ja elotonta ympäristöä.
Saamelaisten perinteistä tietoa käsittelee oma strateginen tavoite 18, jonka kirjoitan tähän sanasta sanaan, koska se on niin tärkeä : Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä. Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten mukaisesti.

Strategiassa on tuotu esille myös kyseisen strategien tavoitteen tausta ja taloudelliset vaikutukset. Tavoitteen 18. saavuttamisen kannalta keskeiset ehdotukset sisältyvät  8j-asiantuntijaryhmän raporttiin vuodelta 2011. Työryhmän ehdottamat toimenpiteet edellyttävät resurssien kohdennusta ympäristöhallinnon ja saamelaiskäräjien määrärahoihin, minkä lisäksi työryhmä ehdotti kertaluonteisia selvitys- ja kehittämishankkeita. Toimiessani kyseisen 8j- työryhmän puheenjohtajan, niin olen todella iloinen, että monta vuotta työstetty raportti ja perustyö artikla 8j:n toimeenpanemiseksi on tuottanut tulosta ja työryhmän loppuraportin toimenpiteiden toteuttamiselle on valtioneuvoston täysi tuki.

Valtioneuvoston periaatepäätös on todella tärkeä. On erityisen tärkeää nykyisten vähäisten resurssien aikana, että valtioneuvosto toteaa strategian saamelaisia koskevien tavoitteiden edellyttävän käytännössä lisäresursseja. Kuluvalla hallituskaudella uudistetaan koko keskeinen maankäyttöä koskeva lainsäädäntö. Valtioneuvoston periaatepäätös tarkoittaa sitä, että kaikissa näissä lainsäädännön uudistamishankkeissa tulee arvioida lainsäädännön vaikutuksia saamelaisten perinteisen tiedon suojellulle ja Suomen kansainvälisille velvoitteille suojella saamelaisten perinteistä tietoa. Kuluvalla hallituskaudella uudistetaan myös Metsähallituksen hallintomalli ja kenties myös ympäristöhallintoa - ja valtioneuvoston linjaus edellyttää myöskin, että näissä uudistushankkeissa tulee arvioida vaikutukset saamelaisten perinteisen tietoon ja sen suojeluun.  Ehkä kuitenkin kaikkein merkittävin ja kauaskantoisin päätös strategiassa on se, että valtioneuvosto sitoutuu elvyttämään saamelaisten perinteistä tietoa. Kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on loppuraportissaan todennut, että perinteisen tiedon säilyminen edellyttää konkreettisia elvytyshankkeita - ja niille on nyt valtioneuvoston tuki.

Strategian toteutuminen edellyttää saamelaiskäräjien vahvaa panosta - eli työnsarkaa tuleville vuosille on - ja paljon. Strategian toteutumista seurataan jatkossakin bd-työryhmässä, jonka jäsenenä jatkan.

Edellinen, vuonna 2007 julkaistu bd-strategia olisi alun perin ollut voimassa vuoteen 2016 asti, mutta biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten päätökset edellyttivät strategian päivittämistä. Saamelaisten kannalta strategian pikainen päivittäminen oli todella tärkeää, koska vanha strategia oli melko vaatimaton saamelaisten perinteistä tietoa koskevien tavoitteiden osalta. Strategiassa oli itse asiassa vain yksi maininta, joka koski saamelaisia. Strategiassa todettiin vain, että  on erityisen tärkeää toteuttaa biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet. Voidaan perustellusti sanoa, että uusi strategia on todella huomattava edistysaskel.

Lopuksi toivotan edelleen hyvää joulua ja biodiversiteettirikasta uutta vuotta kaikille blogini lukijoille ja kiitokset kuluneesta vuodesta!  Näissä tunnelmissa lähden iloisena joululomalle. Palaan kuluneen vuoden asioihin vielä uuden vuoden tienoilla.

20.12.12

Klemetti Näkkäläjärvi