Kokousterveiset Helsingistä
Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmän kokous oli helmikuun alussa. Saamelaiskäräjät esitti, että hankkeelle otetaan jatkoaikaa kesäkuulle asti. Ohjausryhmä oli tästä yksimielinen. Kunta valmistelee lausuntojen ja ohjausryhmän palautteen perusteella uuden esityksen kehittämissuunnitelmaksi ja odotamme suurella mielenkiinnolla mitä muutoksia kunta suunnitelmaan tekee. Kilpisjärven kehittämishankkeella on kotisivut, mutta niitä ei ole kyllä tämän vuoden puolella päivitetty. Osoite on: (http://www.kilpisjarvi2020.com/).

Eri ministeriöiden tulevaisuusselonteot tuleviin hallitusneuvotteluihin ovat valmistuneet. Saamelaiskäräjät on antanut kannanottonsa koskien hallitusohjelman valmistelua ja joitakin saamelaiskäräjien esittämiä asioita oli otettu ministeriöiden selontekoihin. Mutta valitettavasti ei riittävästi. Ministeriöiden tulevaisuusselonteot löytyy koottuna osoitteesta: (http://www.vnk.fi/toiminta/hallitusohjelman-seuranta/tulevaisuuskatsaukset/fi.jsp).

Oikeusministeriö on asettanut tulevaisuusselonteossaan tavoitteeksi laatia alkuperäiskansaoikeuksia vahvistava lainsäädäntö, jossa selkiytettäisiin maaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ratifioidaan ILO 169-sopimus. Toivottavasti tavoite kirjataan hallitusohjelmaan ilman minkäänlaisia heikennyksiä. Saamen kielen osalta oikeusministeriä sitoutuu saamen kielenelvytysohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen sekä varmistamaan riittävän kielikoulutuksen ja kansalaisten oikeuden saada palveluja omalla kielellään. Opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuu kehittämään ja tukemaan saamen kielten ja saamelaiskulttuurin asemaa tukirakenteita kehittämällä. Tavoite on tärkeä, saamelaiskulttuuri ja saamelaistaiteilijat tarvitsevat lisää tukea. 

Maa- ja metsätalousministeriön tulevaisuuskatsaus oli surullista luettavaa. Saamelaisista tai saamelaisporonhoidosta ei selonteossa sanota sanaakaan. Poroluvun alentaminen on selonteossa esillä, samoin teknisten menetelmien kehittäminen porolukujen seurantaan. Poronhoitajien ansiotason nostamisesta ei sanota sanakaan – kuten ei poronhoitolain ja poronhoidon tukijärjestelmän kehittämisestäkään. 

Toissa viikolla olin Helsingissä kulttuuri ja kestävä kehitys -seminaarissa puhujana. Puhe löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet). Osallistuin myös arktisen neuvottelukunnan kevään ensimmäiseen kokoukseen. Neuvottelukunnan tehtävänä on Suomen arktisen politiikan valmistelu. Politiikan valmistelu ei ole vielä alkanut. Esitin harkittavaksi, että alkuperäiskansa-asioita valmistelisi oma ohjelma-asiakirjatyöryhmä, jotta alkuperäiskansoja koskevat asiat tulevat horisontaalisesti huomioiduksi. 

Toissa viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon LuTU-toimintasuunnitelmasta (uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma). Toimintasuunnitelma löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta ja saamelaiskäräjien lausunto osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot). Toimintasuunnitelma on laadittu uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Toimintasuunnitelma pitää sisällään hyviä esityksiä saamelaiskulttuurin ja saamelaisporonhoidon huomioimiseksi maankäytön ohjauksessa ja lainsäädännössä. Saamelaiskäräjät tuki toimintasuunnitelman keskeisiä esityksiä. Toimintasuunnitelmassa on esitetty, että maa- ja metsätalousministeriö alkaa valmistelemaan poronhoidon tukijärjestelmän kehittämistä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisporonhoidon tuki- ja hallintajärjestelmää tulee valmistella biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n ja 10(c):n sekä Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti omassa työryhmässään, ei MMM-vetoisessa virkamiestyöryhmässä. Saamelaiskäräjät esittää ympäristöministeriölle, että sen edustajat tulisivat esittelemään LuTU-toimintasuunnitelmaa seuraavaan saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteistyökokoukseen ja samalla voisi pohtia toimintasuunnitelman toimeenpanoa saamelaisten kotiseutualueelle kohdistuvien esityksien osalta. 

Viime viikko on kulunut Helsingissä. Tiistaina osallistuin asiantuntijaseminaariin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifioimismahdollisuuksista Suomessa. Sopimusteksti löytyy englanniksi oheisesta osoitteesta: . Sopimus suojelee mm. saamelaisten perinteistä tietoa, käsityötaitoa, saamelaisten perinteistä musiikkia ja sopimus on saamelaisille hyvin tärkeä. Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen sopimuksen ratifioimiseksi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Asiantuntijaseminaari on järjestetty saamelaiskäräjien aloitteen perustalta. Norja ja Ruotsi ovat ratifioineet aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen. 

Asiantuntijaseminaari oli yksimielinen siitä, että sopimus tulisi ratifioida. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa ratifiointiprosessin valmistelun ja todennäköisesti asia viedään hallituksen käsittelyyn kesällä. Ratifioinnista päättää viime kädessä eduskunta. Sopimuksen ratifiointi helpottaa myös pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluita, koska sopimus pitää sisällään piirteitä aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksesta. Myös alkuperäiskansajulistuksen toimeenpano helpottuisi, koska julistuksen artikla 31 pitää sisällään samanlaisia velvoitteita kuin aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimus. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen ratifiointi edellyttää lisäksi toimintasuunnitelman laatimista ja tietenkin resursointia. 

Torstaina pidin saamelaiskäräjien puheenvuoron Metsähallituksen lakiuudistuksen aloitusseminaarissa. Metsähallituksen hallintomallia on valmisteltu nyt noin kaksi vuotta. Uudistustarve johtuu siitä, että valtioneuvosto ja ministeriöt tulkitsevat liiketalousmallin olevan EU-oikeuden vastaisia. Puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Toin esille puheessani niitä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteita, joita tulisi huomioida Metsähallituksen hallinnonuudistuksessa. 

Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy YK:n alkuperäiskansajulistuksen käännös suomeksi (www.samediggi.fi). Ulkoasianministeriö ei ole vielä käännättänyt julistusta saameksi. Alkuviikon olen Tromsassa arktisen parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa ja II pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisessa foorumissa. 

Tromssissa 21.2.2011

Klemetti Näkkäläjärvi