Arktisten parlamentaarikkojen kokoustunnelmia
Terveiset Washingtonista. Osallistuin täällä arktisten parlamentaarikkojen (SCPAR) kokoukseen. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on pysyvä osallistuja yhteistyössä. SPN:n edustus siirtyi Ruotsin saamelaiskäräjiltä Suomen saamelaiskäräjille viime vuonna. Tähän kokoukseen osallistui kaikkien arktisten maiden edustajat paitsi Kanadan, jonka edustaja ei päässyt kokoukseen sisäpoliittisen tilanteen johdosta. 

Kokouksessa kuulimme senaattori Lisa Murkowskin katsauksen Alaskan alueen öljy- ja kaasuvaroista ja niiden hyödyntämisestä. USA odottaa Alaskan alueella olevan laajoja löytämättömiä öljy- ja kaasuvaroja. Murkowskin mukaan uusien varantojen hyödyntämisessä huomioidaan alkuperäiskansojen oikeudet ja ympäristölliset näkökulmat. Toivon, että näin tapahtuu.

Kokoukselle esiteltiin USA:n arktista politiikkaa. Arktinen politiikka on valmisteltu Bushin kaudella ja sen on otettu osaksi Obaman hallintoa. Arktista politiikkaa vahvistamaan USA:ssa on keskusteltu arktisen suurlähettilään tehtävän perustamisesta. Suomellahan arktinen suurlähettiläs (Hannu Halinen) jo on. USA:n arktisen politiikan painopisteitä ovat arktisen alueen turvallisuus, arktisen alueen luonnon suojelu, alueen ympäristöllisesti kestävän taloudellisen kehityksen turvaaminen, arktisen neuvoston toiminnan vahvistaminen, alkuperäiskansayhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja ympäristöön liittyvän tutkimuksen vahvistaminen. Arktisen politiikan tavoitteet ovat hyviä ja toivon, että niitä toimeenpannaan. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat vaan usein jääneet taloudellisten intressien jalkoihin. 

USA on ainoa arktinen maa, joka ei ole ratifioinut YK:n merioikeussopimusta (Law of the Sea Convention). Muut maat, jotka eivät ole sopimusta ratifioineet ovat mm. Pohjois-Korea ja Irak. Useat USA:n senaattoreista totesivat tarpeen sopimuksen ratifioinnille ja kuluvan vuoden aikana kongressissa aloitetaan keskustelut asiassa. Arktisten maiden yhteistyön kannalta erityisesti taloudellisten intressien lisääntyessä ja uusien merireittien avautuessa sopimuksen ratifioimattomuus on ongelma. 
Kokous kuuli kongressin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaa, senaattori John Kerryä. Kerry kertoi, että arktisen alueen merkitys kasvaa USA:n ulkopolitiikassa ja että lähiaikoina kongressiin tuodaan uusi esitys USA:n ilmastolaiksi. Kerryn mukaan uusi ilmastolakiesitys on tärkeä USA:n turvallisuuden ja talouden kannalta. Tarkoituksena on vähentää riippuvuutta Lähi-idän öljyvaroista ja lisätä energian omavaraisuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Kerry oli hyvin toiveikas esityksen läpimenoon, ja näki, että esityksellä vastataan Kööpenhaminan ilmastokokouksen vaatimukseen USA:n johtajuudesta ilmastoasioista. Toivon todellakin, että esitys etenee kongressissa, jotta Meksikon ilmastokokouksella on mahdollisuuksia onnistumiseen. 

Seuraava SCPAR:in kokous pidetään Oslossa kesäkuussa kansainvälisen polaarivuoden tiedekonferenssin yhteydessä. Syyskuussa Euroopan parlamentti isännöi yhdeksättä arktista konferenssia. Konferenssin teemoja ovat arktisen alueen resurssien hyödyntäminen, yhteistyö opetuksessa ja tutkimuksessa sekä jäätiköiden sulaminen. Kokouksen jälkeen USA:n sisäministeri Ken Salazar tarjosi arktisille parlamentaarikoille lounaan ja kuuli parlamentaarikkojen toiveita USA:n arktiselle politiikalle. Oli mielenkiintoista kuulla USA:n sisäasianministeriön tehtävistä, koska ne poikkeavat merkittävästi esimerkiksi Suomen sisäasianministeriön tehtävistä. Ministeriön tehtäviin kuuluvat mm. intiaaniasiat, kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden hallinta, vesialueiden hallinta, riistanhoito ja alueiden virkistyskäyttö. 

Illalla Suomen suurlähetystössä oli suurlähettiläs Pekka Linnun isännöimä vastaanotto. Lähetystössä oli juuri avattu Kalevala-aiheinen näyttely. Arktisten parlamentaarikkojen lisäksi vastaanotolla oli mm. sisäasianministeri Anne Holmlund. Keskustelin ministerin kanssa mm. ajankohtaisesta hätäkeskusuudistuksesta, josta liikkunut paljon huhuja ja huolta. Ministeri kertoi, että hätäkeskusuudistus yhdistää hätäkeskusalueita ja niiden hallintoa. Lapin hätäkeskuspalvelut tulevat säilymään Rovaniemellä ja vain hallintopalvelut siirtyvät Ouluun. Lappilaisten hätäkeskuspalveluihin ei uudistus vaikuta vaan palvelutaso säilyy entisellään. Sovimme ministerin kanssa, että seuraavan kerran kun hän vierailee Lapissa tapaamme ja keskustelemme tarkemmin mm. saamenkielisistä palveluista ja viranomaisyhteistyöstä saamenkielisten palvelujen turvaamiseksi. Tähän asti hätäkeskus ei ole palvellut saameksi asiakkaita ja toivon, että tilanne parantuisi hätäkeskusuudistuksen kautta jos resursseja vapautuisi asiakaspalvelutyöhön. 

Washingtonissa 

Klemetti Näkkäläjärvi