Jäämeren radasta ja Pohjois-Suomen kehittämisestä
Lapin radio kertoi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työstä. Hyvä että asiasta uutisoidaan, koska työryhmän työ on ollut melko salaista. Uutisen perusteella minua ainakin huolettaa työryhmän työskentely – onneksi kyseessä on vain työryhmätyöskentely eikä Pohjois- ja Itä-Suomen tulevaisuus ole aidosti tämän työryhmän käsissä. Viime hallituskaudella asetettiin Lappi-työryhmä ja nyt tällä vaalikaudella sitä laajempi Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä. Lappi-työryhmän ehdotukset jäivät käytännössä toteutumatta ja saa nyt nähdä mitä Itä- ja Pohjois-Lappi työryhmän ehdotuksille käy.

Kyseisen työryhmän on asettanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se ei kelpuuttanut saamelaiskäräjien edustajaa mukaan työryhmään, vaikka saamelaiskäräjät vaati Kataisen hallitusohjelman nojalla että saamelaiskäräjillä on oltava edustus työryhmässä. Ministeriö sivuutti saamelaiskäräjien vaatimuksen, mutta lupasi, että sitä kuullaan työryhmän työssä. Lupaus näyttää jääneen tyhjäksi. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu työryhmän työn aikana ja Lapinradion mukaan työryhmän työ valmistunee kuukaudessa. Hallitusohjelman kirjaukset saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta ja alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisestä näyttävät ainakin tämän työryhmän työssä jäävän toteutumatta, mikä on todella ikävää. Työryhmässä Lappia edustavat matkailuteollisuuden, teollisuuden, Lapin liiton ja Lapin yliopiston edustajat. Luonnonsuojelijoita, poronhoidon edustajia, saamelaiskäräjiä tai ympäristöalan virkamiehiä ei työryhmään ole kelpuutettu. Työryhmän kokoonpanolla voidaan saada hyvin helposti haluttu lopputulos aikaan. Ja tilattu lopputulos on ainakin Lapinradion uutisen mukaan tulossakin. Pohjois-Suomen kehitys näyttää olevan työryhmän puheenjohtajan ilmoituksen mukaan Jäämeren radan, arktisen alueen luonnonresurssien ja uusien arktisten kuljetusreittien varassa. Kuinka innovatiivista ja uutta ajattelua!

Lappi-työryhmässä ja Lapin liiton eri asiakirjoissa on samat asiat esillä ja tavoitteena. On hyvin surullista, että Lappi ja arktinen alue nähdään edelleen vain ja ainoastaan taloudellisena resurssina, jota voidaan riistää länsimaisen elämäntyylin ylläpitämiseksi luontoarvoista välittämättä. Suomella ei ole Jäämeren rataan rahaa. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi ei pysty pitämään edes olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa kunnossa. Jäämeren rata olisi tuhoisa saamelaiselle poronhoidolle kuten Ruotsin esimerkit osoittaa. Rautatie on Ruotsissa yhtä suuri porojen tappaja kuin pedotkin. Samanaikaisesti kun taloudellista toimeliaisuutta aiotaan lisätä, niin Suomi yrittää saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet, Rion vuoden 1992 kestävän kehityksen julistuksen tavoitteet ja EU:n ilmastovelvoitteet. Jatkuvalla rakentamisella, uusiutumattomien luonnonresurssien hyödyntämisellä haavoittuvalla arktisella alueella ja uusien rautatieverkostojen rakentamisella ei näitä tavoitteita saavuteta, vaan jäädään yhä kauemmas kansainvälisten velvoitteiden toteuttamisesta.

Miksi Lappia ei kehitetä siellä asuvien ihmisten tarpeita ajatellen kestävän kehityksen mukaisesti luoden uusia koulutusmahdollisuuksia, parantaen olemassa olevia tie- ja liikenneverkostoja ja kehittäen uutta ekologista liiketoimintaa? Arktinen alue on monien alkuperäiskansojen koti ja se tulisi ottaa huomioon. Arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuus on riippuvainen ympäristön puhtaudesta ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä hyödyntämistä. Arktisen alueen hauras ja helposti haavoittuva luonto ei kestä laajakantoista uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä eikä kvartaaliajatteluun perustuvaa taloudellista toimintaa. Pienikin öljykatastrofi voi tuhota tämän herkän luonnon tasapainon ja alkuperäiskansojen elämän perustan.

 Viime viikko kului taas työmatkoilla. Saamelaiskäräjät neuvotteli Rovaniemellä Metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista, Kilpisjärven yleiskaavoituksesta, Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanosta ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta. Olin myös viime viikolla biodiversiteettityöryhmän kokouksessa Helsingissä. Asialistalla oli mm. bd-strategian ja –toimintaohjelman käsittely, joka ei vieläkään hyväksytty lopullisesti. Tämän jälkeen ennen kesälomia on kesäkuun alussa vielä yksi bd-työryhmän kokous ja toivon, että silloin hyväksytään vihdoinkin ehdotus kansalliseksi biodoversiteettistrategiaksi ja –toimintaohjelmaksi.

 Tämän viikon saan onneksi olla kotipuolessa, mutta ensi viikolla on luvassa taas kokouksia Helsingissä. Osallistun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kansallisen neuvotteluvaltuuskunnan kokoukseen ja ihmisoikeusvaltuuskunnan työvaliokunnan ensimmäiseen kokoukseen. Minut nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi ihmisoikeusvaltuuskuntaan ja valtuuskunta nimesi minut ensimmäisessä kokouksessaan valtuuskunnan työvaliokuntaan. Valtuuskunnan ensimmäisissä kokouksissa käsitellään ihmisoikeuskeskuksen toimintaohjelmaa.

 Vuontisjärvellä 22.05.2012
 Klemetti Näkkäläjärvi