Kesäpäivänseisauksena juhannuksen aikoihin

Kiireinen saamelaiskäräjien kevätkausi on saatu päätökseen. Jään juhannukselta lomille ja työtilanteen mukaan olen lomalla koko heinäkuun, mikäli mahdollista. Päivitän blogiani taas lomalta palattuani.

Paljon on ehtinyt taas tapahtua viime blogipäivityksestäni. Ennen juhannusta pidettiin kevään viimeinen saamelaiskäräjien kokous. Kokouksen asialistalla oli tärkeitä asioita. Saamelaiskäräjät antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta, hyväksyi edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä linjasi saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaa hyväksymällä saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelman.  

Lausunnossaan kalastuslain kokonaisuudistuksesta saamelaiskäräjät oli erityisen huolissaan kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksista koskien kotitarvekalastusta. Erimielinen työryhmä ehdotti, että kotitarvekalastus-termistä luovuttaisiin ja se sisällytettäisiin jollakin tavoin virkistyskalastus-käsitteen alaisuuteen. Saamelaiskäräjät piti ehdottoman välttämättömänä, että kotitarvekalastus säilyy omana käsitteenään kalastuslaissa ja laissa turvataan saamelaisten kalastusoikeuksien säilyminen ja kehittyminen. Työryhmä on myös esittänyt, että kolmen pohjoisimman kunnan asukkaiden vapaa kalastusoikeus kuntien alueella ulotettaisiin koskemaan vain asukkaiden kotikuntaa. Perustuslakivaliokunta on vuodesta 1978 asti linjannut, että vapaa kalastusoikeus turvaa osaltaan saamelaisten oikeutta ylimuistoiseen nautintaan. Saamelaiskäräjät pitikin välttämättömänä, että saamelaisten osalta vapaa kalastusoikeus tulisi ehdottomasti säilyä ennallaan ja ulottua koskemaan myös Lapin paliskunnan aluetta saamelaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi.

Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaohjelman koko vaalikaudelle. Toimintaohjelma antaa erinomaisen pohjan saamelaiskäräjien tulevalle toiminnalle ja suunnitelma käännetään ensimmäistä kertaa myös inarin-, koltan ja pohjoissaameksi. Saamelaiskäräjien kokouksen vaikutusvaltaa myös lisätään, koska toimintaohjelman toteutumista tullaan seuraamaan systemaattisesti saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Saamelaiskäräjien toimintaohjelma on muuttunut rakenteeltaan aikaisemmista ohjelmista merkittävästi. Saamelaiskäräjäkaudelle on asetettu 16 päätavoitetta, kaikkia toimialoja koskevia yhteisiä tavoitteita sekä sektorikohtaisia alatavoitteita, jotka koskevat erityisesti saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja. Kauden päätavoitteiksi yleiskokous määräsi mm. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisen, Ilo 169-sopimuksen ratifioimisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimisen, artikla 8(j)-loppuraportin toimenpiteiden toteuttamisen sekä saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamisen ja pysyvän mallin luomisen saamen kielten elvyttämiseksi. Toimintaohjelma tulee saamelaiskäräjien kotisivuille lähiaikoina.

Yleiskokous hyväksyi kannanoton Nellimin tien pikaisesta perusparantamisesta liikenne- ja viestintäministeriölle ja eduskunnan keskeisille valiokunnille. Vuoden kolmas yleiskokous sujui hyvin ja keskustelu kokouksessa oli monipuolista. Muutamista asioista kokous äänestikin, mutta se on luonnollinen osa demokratiaa. Saamelaispolitiikka ei myöskään kehity ilman monipuolista demokraattista keskustelua. Kokoukseen osallistui nuorisoneuvoston edustaja, joka osallistui aktiivisesti saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta käytyyn keskusteluun ja nuorisoneuvoston edustajan käyttämät puheenvuorot saivatkin tukea kokouksessa. Olen iloinen nuorisoneuvoston aktiivisuudesta.


Viime blogissani käsittelin malminetsintää ja kullanhuuhdontaa saamelaisten kotiseutualueella. Aihepiiri on työllistänyt ja työllistää lisää saamelaiskäräjiä, kuten tiedossa toki olikin. Kaivosviranomainen Tukes on myöntänyt kullanhuuhdontalupia järjestämättä saamelaiskäräjien kuulemista kaivoslain § 38 mukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 7.6., että saamelaiskäräjät valittaa kaikista uusille alueille myönnetyistä kullanhuuhdontaluvista, koska saamelaiskäräjiä ei ole kuultu kaivoslain §:ien 38 ja 50 mukaisesti. Hallitus linjasi kokouksessaan, että lähtökohtaisesti se ei vastusta vanhan kaivoslain nojalla myönnettyjen valtausten jatkamista kullanhuuhdontaluviksi. Saamelaiskäräjät päättikin hakea pikaisesti valmistelijaa tekemään valituksia ja muistutuksia kullanhuuhdontalupien myöntämisestä uusille alueille ja koneellisen kullankaivun ympäristöluvista. Toivottavasti saamme työntekijän palkattua ja aloittavan toiminnassaan jo juhannuksen jälkeen.

Aiemmassa blogissa tarkastelin myös Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän työn tuloksia. Työryhmän raportti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Viime syyskuusta lähtien työskennellyt työryhmä on saanut työnsä puristettua 6-sivuiseen linjauspaperiin ja 12-sivuiseen taustapaperiin.  Saamelaisasiat olivat mahtuneet työryhmän esitykseen vain seuraavalla maininnalla: Myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asema (ml. kieli, kulttuuri, elinkeinot) tulee huomioida. Taustamuistioon saamelaiset eivät enää mahtuneet. Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi. Tuskinpa edes työryhmä on sitä pohtinut. En tiedä miten työryhmä käsittää Euroopan, mutta Grönlannin inuitit ovat myös alkuperäiskansa kuten myös Venäjän pohjoiset alkuperäiskansat. Ehkä työryhmällä meni Eurooppa ja EU sekaisin, Grönlantihan ei kuulu EU-alueeseen.

Raportti muistuttaa kovasti aiemman Lappi-työryhmän loppuraporttia, ollen toki sitä tiiviimpi. Kovasti ollaan kehittämässä, edistämässä, vahvistamassa ja tukemassa ilman konkretiaa ja resursointia. Joissakin asioissa työryhmä on jopa velvoittava. Työryhmä linjaa, että ympäristölupalainsäädäntöä selkeytetään ja viranomaisten lupakäsittelyn resursseja lisätään päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi.  Ympäristölupalainsäädännön muuttaminen kuuluu ympäristöministeriön, ei työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Toki on helppoa tehdä tällaisia esityksiä kun työryhmässä ei ollut ympäristöministeriön edustusta ja lupakäsittelyn resurssit ohjataan pääasiassa ympäristöministeriön kautta, ei TEM:in budjetista. Samoin työryhmä esittää, että rakennetaan toimivat ratayhteydet Jäämerelle. Työryhmälle ei taida riittää edes yksi ratayhteys Jäämerelle, vaan ilmeisesti yhteyksiä tulisi olla niin Inarin kuin Enontekiönkin kautta, miksei myös jopa Utsjoen. Työryhmässä ei ollut myöskään liikenne- ja viestintäministeriön edustajaa. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa infrastruktuurihankkeista Suomessa.

Tapasin kesäkuun puolivälissä Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari Nils Muiznieksin Helsingissä. Keskustelimme hänen kanssaan laajasti saamelaisten oikeusasemasta, hallitusohjelmasta, saamelaiselinkeinojen suojasta, saamen kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista. Komissaari tapasi vierailunsa yhteydessä valtionjohtoa ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja tekee raportin matkastaan. Komissaari kehotti tiedotteessaan Suomea ratifioimaan pikaisesti Ilo 169-sopimuksen ja ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeudet sekä muuttamaan poronhoitolainsäädäntöä siten, että se turvaa saamelaisen kulttuurisen tavan harjoittaa poronhoitoa. Tiedote vierailusta löytyy englanniksi täältä: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitys toimenpideohjelmaksi saamen kielten elvyttämiseksi on vihdoin lähetetty lausunnolle saamelaiskäräjien patistelun jälkeen. Ehdotushan luovutettiin jo maaliskuun alussa. Saamelaiskäräjien lautakunnat ja neuvostot valmistelevat kesän aikana saamelaiskäräjien näkemystä toimenpideohjelmasta ja syksyllä pääsemme antamaan asiassa vihdoin lausunnon. Olen erityisesti pyytänyt lautakuntia ja neuvostoja pohtimaan erityisesti sitä, miten toimenpideohjelman pohjalta luodaan Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukainen pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi.

Saamelaismedia sai eilen ilouutisen, Yle Sápmi johtajaksi on valittu Pirita Näkkäläjärvi. Radion kuuntelijana olen todella iloinen päätöksestä. Uskon hänen tuovan uusia tuulia Suomen saamelaisradion toimintaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana en voi tuntea samanlaista iloa, koska saamelaiskäräjät menettää asiantuntevan saamelaisten oikeuksien puolustajan ja ainoan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen edustajan saamelaiskäräjillä. Jäämme kaipaamaan hänen asiantuntemustaan saamelaiskäräjillä.

Toivon kaikille blogini lukijoille hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesälomaa!