#http://web.archive.org/web/20141009220731/http://klemetti.blogspot.fi/search?updated-min=2013-01-01T00:00:00%2B02:00&updated-max=2014-01-01T00:00:00%2B02:00&max-results=38

Jouluterveiset
Joulun alus on ollut harvinaisen kiireinen enkä ole ehtinyt päivittää blogiani vasta kuin nyt.
Saamelaiskäräjien yleiskokous on ohi ja siitä on uutisoitukin laajasti. Kerron kuitenkin lyhyesti omia tuntojani yleiskokouksesta. Kyseessä oli ehkä tämän vaalikauden tärkein kokous. Ihmetykseni olikin suuri kun kokoukseen olisi saapunut vain 15 edustajaa 21:stä jäsenestä. Myöskin edellisessä kokouksessa kato edustajista oli suurta. Siinähän käsiteltiin hallintopäällikön erottamista. Poisjääneet ovat jättäneet käyttämättä vaikutusmahdollisuutensa ja äänestäjien kannalta tilanne on ikävä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on puheoikeus saamelaiskäräjien kokouksissa. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja käytti puheen, jossa hän ilmoitti nuorisoneuvoston tukevan saamelaiskäräjälakityöryhmän esitystä. Nuorisoneuvosto esitti kuten saamelaiskäräjätkin, että saamelaiskäräjien tulisi olla viimeinen valitusviranomainen vaaliluettelon täydentämisessä. Muutoin nuorisoneuvosto totesi, että saamelaiskäräjälakityöryhmän esitys on ehdoton minimitaso, jota ei saa heikentää. Nuorisoneuvoston perusteellinen pohdinta ja rohkea asioittensa esittäminen lujittaa luottamustani edelleen siihen, että saamelaispolitiikalla on tulevaisuutta.

Saamelaiskäräjien lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksestä perustui lautakuntien ja neuvostojen valmisteluun. Yleiskokouksessa oli erikoista parlamentaarista äänestyskäyttäytymistä saamelaiskäräjälakiesityslausunnon käsittelyn yhteydessä. Veikko Porsanger oli hyväksymässä työryhmän esitystä saamelaismääritelmäksi elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouksessa, mutta vastusti esitettyä määritelmää kulttuurilautakunnassa ja yleiskokouksessa. Myös saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsen Tiina Sanila-Aikio äänesti hyväksymäänsä työryhmän esitystä vastaan yleiskokouksessa. Me saamelaiskäräjien edustajat teimme kovasti töitä yhdessä jotta työryhmän esitykset kehittäisivät saamelaisten oikeusasemaa ja toteuttaisivat saamelaiskäräjien vaalikauden tavoitteita. Nyt saamelaiskäräjien kokouksen jälkeen tuntuu siltä, että yhteinen työmme ja yhteishenkemme on valumassa hukkaan. Työryhmätyöskentelyn aikana Sanila-Aikio ei ilmoittanut että hänellä olisi vaikeuksia hyväksyä kyseisiä työryhmän esityksiä. On toki totta, että kuka tahansa saamelaiskäräjille valittu edustaja sää äänestää miten haluaa. Se on demokraattinen oikeus. Saamelaiskäräjien uskottavuuden ja äänestäjien oikeusturvan kannalta poukkoileva linja ei ole oikeudenmukainen. Saamelaiskäräjien edustajat saamelaiskäräjälakityöryhmässä olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että työryhmän esitys oli kompromissi. Tämän kompromissin voi vaarantaa saamelaiskäräjien  työryhmäedustajan irtisanoutuminen työryhmän esityksistä.

Saamelaiskäräjien kokous keskusteli ainoastaan työryhmän vaaleihin liittyvistä esityksistä ja aloitteesta. Vaalijärjestelmää koskevat ehdotukset vaikuttavatkin edustajiin ja heidän mahdollisuuksiin tulla valituksi saamelaiskäräjille seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa. Esitys saamelaismääritelmäksi hyväksyttiin äänin 11-3, kahden edustajan jättäessä eriävän mielipiteen. Keskustelun aikana eriävän mielipiteen jättäneiltä kuultiin monia eri esityksiä saamelaismääritelmäksi, mutta lopuksi he ehdottivat epäselvän nykytilanteen jatkamista eli saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää ei tulisi heidän mielestään muuttaa nykyisestä.

Saamelaiskäräjien kokous esitti äänestyksen jälkeen, että aloitteen saamelaiskäräjille voisi tehdä 50 saamelaista äänioikeutettua. Työryhmän esitys oli 150. Eduskunnalle, kunnalle ja EU:lle voi nykyisin tehdä myös aloitteen. Aloitteen takana on oltava eri laeissa riittävä määrä ihmisiä, jotta voidaan sanoa aloitteen edustavan kansan tahtoa ja että aloitteen käsittelylle tulee painoarvoa. Nimiä aloitteeseen voi kerätä myös sähköisesti.  Nyt yleiskokouksen esittämä 50 saamelaisen määrä ei tuo mielestäni riittävästi saamelaisten tahtoa esille. Aloitteen tarkoitus vesittyy. Työryhmän esitys aloitteesta tarkoittaa sitä, että yleiskokouksen on käsiteltävä aloite ja päätettävä mihin toimenpiteisiin saamelaiskäräjien on ryhdyttävä asiassa. Aiemminkin kuten jatkossakin yksittäiset saamelaiset ovat voineet ja voivat edelleen tehdä saamelaiskäräjille aloitteita mutta saamelaiskäräjille ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta niihin vastata. Joitakin hyviä  aloitteita on jo nykyisinkin otettu huomioon mm. saamelaiskäräjien lausunnoissa.

Hyvin erikoista oli yleiskokouksen äänestyspäätös (7-6 ja yksi tyhjä ääni]siitä, että jatkossa vaaleissa edustajan voisi asettaa nykyisellä tavalla kolmen saamelaisen muodostama valitsijayhdistys. Työryhmä oli esittänyt, että valitsijayhdistyksen tulisi olla 10 saamelaisen perustama. Jos ehdokas ei saa 10 saamelaisen tukea taakseen, ei ehdokkaaksi ole mielestäni järkevää lähteä. Toinkin esille työryhmässä, että nykyinen kolmen henkilön muodostama valitsijayhdistys on helppo, ja nimet saa alle vaikka vain omilta sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan. Työryhmän esitys parantaisi ehdokkaan uskottavuutta ja poliittisia toimintaedellytyksiä ja ehkä innostaisi suuremman joukon saamelaisia myös vaalityöhön.

Esitys siitä, että ehdokkaat voivat muodostaa yhteislistoja meni puheenjohtajan äänellä niukasti läpi. Moni rinnasti yhteislistat puolueisiin. Työryhmän esitys ei mahdollista saamelaispuolueiden perustamista. Esitystä vastustettiin mm. siksi, että yhteislistat eivät kuuluisi saamelaiskulttuuriin, inarin- ja koltansaamelaisten mahdollisuudet päästä saamelaiskäräjille heikkenisivät ja edustajien itsenäisyys heikkenisi. On totta että yhteislistat eivät kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin. Ei saamelaiskäräjätkään kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin. Saamelaiskäräjät on luotu muiden itsehallintomallien pohjalta saamelaisten yhteiselimeksi. Aiemmin päätäntävalta on ollut siidoissa suvuilla. Tällainen päätäntävalta ei ole mahdollista saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjien koon johdosta. Nykyisessä mallissa saamelaiskäräjille valitut edustajat edustavat käytännössä vain itseään ja kolmea valitsijaansa. Mielestäni tällainen malli - vaikka työryhmäesityksessä valitsijoita esitetäänkin olevan 10 - ei turvaa riittävästi saamelaiskäräjien poliittisia toimintamahdollisuuksia.

Yhteislistat ovat ensimmäinen askel siihen suuntaan, että saamelaiskäräjistä tulee aito, parlamentaarinen ja läpinäkyvä elin. On kiistattoman selvää, että saamelaiskäräjille muodostuu yhteenliittymiä, joita yhdistävät poliittiset tai muut tavoitteet. Ne näkyvät ennen kaikkea henkilövalinnoissa.  Näin on ollut koko saamelaiskäräjien lyhyen toimintahistorian ajan. Yhteislistat tuovat nämä yhteenliittymät avoimesti näkyviin ja saamelaisten arvioitavaksi vaaleissa. Yhteislistat voisivat tuoda ehdokkaille myös turvaa ja johdonmukaisuutta äänestyspäätöksissä ja uskallusta tulla kokouksiin myös silloin, kun vaikeista asioista päätetään. Mitään ryhmäkuria yhteislistat eivät mahdollista. Ne  parantavat poliittista työtä ja parlamentarismia saamelaiskäräjillä nykyisestä. Todennäköisesti ne lisäisivät myös äänestysintoa, koska poliittiset tavoitteet olisivat selvästi esillä.

Työryhmän esityksen mukaan vaaleissa noudatettaisiin d’Hondtin menetelmää mikäli ehdokkaat muodostavat yhteislistoja. Menetelmää käytetään  Suomessa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. d´Hondtin menetelmän tarkoitus on varmistaa yhteislistan suhteellinen osuus edustajapaikkojen määräytymisessä. Menetelmä toimii sitä oikeudenmukaisemmin, mitä suurempia vaalipiirit ovat eli käytännössä mitä vähempiin vaalipiireihin vaalin kohdealue on jaettu.  Saamelaiskäräjävaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Eduskuntavaaleissa d´Hondtin menetelmä ja vaalipiirijako on johtanut korkeaan äänikynnykseen ja menetelmää on kritisoitu. Menetelmä ei ole toki täydellinen, mutta saamelaiskäräjävaaleissa, jossa on vain yksi vaalipiiri, äänikynnys ei nouse korkeaksi.

Maailmalla on toki erilaisia vaalimenetelmiä kuten Norjassa ja Ruotsissa käytetty Sainte-Laguën menetelmä. Menetelmässä yhteislistan saamien paikkojen osuus on mahdollisimman lähellä yhteislistan osuutta annetuista äänistä. Vaaliviranomaiset eivät kuitenkaan ole suopeita sille, että Suomessa olisi erilaisia vaalimenetelmiä käytössä eri vaaleissa. Kiinnostuksen vuoksi ja selvittääkseni menetelmän vaikutuksia laskin europarlamentin vaalilaskurilla kuinka paljon viime saamelaiskäräjien vaaleissa d´Hondtin menetelmällä olisi saamelaiskäräjille muodostunut kuntakohtaisia paikkoja. En ottanut huomioon kiintiöitä ja laskin yhteislistat siten että kaikki saman kunnan ehdokkaat olisivat olleet yhteislistassa ja kotiseutualueen ulkopuolelta tulevat ehdokkaat olisivat olleet myös yhteisessä listassaan. On toki epätodennäköistä että vaaleissa olisi vain kuntakohtaisia yhteislistoja. Menetelmän mukaan Enontekiöllä olisi kaksi paikkaa (nyt 3), Inarilla 10 (nyt 8), Utsjoella 6 (nyt 6), Sodankylällä 2 (nyt 3) ja muulla Suomella 1 (nyt vaaleissa 1, mutta hän jätti sittemmin tehtävänsä). Kun ottaa kiintiöt huomioon, niin saamelaiskäräjien kuntakohtainen edustus olisi samanlainen kuin nytkin d´Hondtin menetelmällä laskettuna.

Viime saamelaiskäräjävaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen - alle 50 %. Ehdokkailta yhteislistat vaativat lisää työtä  ja omien poliittisten tavoitteiden kirkastamista. d´Hondtin laskukaavan mukaan  myös yksittäiset ehdokkaat pääsisivät ilman yhteislistaa saamelaiskäräjille. Esimerkiksi viime vaalien ääniharava pääsisi omilla äänillään saamelaiskäräjille jos äänestysprosentti pysyisi samana. Koska saamelaiskäräjäjäsenten määrää esitetään kasvatettavaksi, niin tulevaisuudessa myös pienemmällä äänimäärällä pääsee saamelaiskäräjille ellei äänestyskelpoisten äänestäjien määrä tai äänestysprosentti nouse nykyisestä merkittävästi. Vaaleihin sisältyy aina riskejä, mutta se tekee niistä jännittävät. Hyvällä vaalityöllä ja listoilla esimerkiksi kolttasaamelaisilla on mahdollisuus saada enemmän edustajia saamelaiskäräjille, koska yhteislistoissa ääniä menee vähemmän hukkaan kuin henkilövaaleissa. Nähtäväksi jää kehittyykö parlamentarismi ja äänestäjien oikeusturva saamelaiskäräjillä kun saamelaiskäräjien kanta oli näin tiukka vai säilyykö nykyinen henkilökeskeinen ja suljettu vaalijärjestelmä.

Yleiskokous hyväksyi vihdoin saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisen ohjelman ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Niitä on valmisteltu viime vaalikauden alusta lähtien. Ohjelmien tarkoituksena on luonnollisesti toteuttaa lainsäädännön velvoitteita, parantaa henkilöstön työssä viihtyvyyttä ja jaksamista työaikajärjestelyjen avulla, keventää hallintoamme sähköisen arkistointijärjestelmän ja intranetin myötä sekä selkiyttää pelisääntöjä. Tarkoituksena on kohdella henkilöstöä tasa-arvoisesti ja avoimesti. Erityisen tärkeää minulle on se, että saamelaiskäräjät tukee selkeästi henkilöstön kulttuuritaustaa ja mahdollistaa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja kulttuurimuotojen harjoittamisen sekä tukee saamelaisuuden esille tuomista työssä. Asiakirjojen soveltaminen käytäntöön edellyttää kaikilta luottamushenkilöiltä, esimiehiltä ja työntekijöiltä toimenpiteitä.

Yleiskokous hyväksyi talousarvion vuodelle 2014. Tämä on erinomainen asia ja korostaa yleiskokouksen ohjausvaltaa. Kuluvana vuonna talousarvio hyväksyttiin vasta kesäkuussa kun puolet budjettivuodesta oli jo kulunut. Ensi vuoden talousarvio on 78 000 euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Talousarvion rakennetta on uudistettu ja modernisoitu siten, että tulot, menot ja poliittiset tavoitteet on kirjattu selkeästi esille.  Epävarmuustekijöinä on Sajoksen palvelumyynnin tulevaisuus. Budjetissa sen on arveltu tuottavan voittoa 9000 euroa. Kokousmatkailun kehittyminen tuo kuitenkin epävarmuustekijöitä. Joulun alla saimme ikävän uutisen kun Sajoksen ravintoloitsija oli irtisanonut vuokrasopimuksensa, koska toiminta ei ole kannattavaa. Saamelaiskäräjien on päävuokralaisena etsittävä uusi ravintoloitsija puolen vuoden sisällä. Kokousmyynti ja Sajoksen  palvelumyynnin toiminta vaarantuu jos emme saa uutta ravintoloitsijaa tilalle, koska kokous- ja seminaariväki tarvitsee kahvi- ja lounaspalveluja. Saamelaiskäräjät myy ravintolalle mm. siivous- ja muita palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ravintoloitsijaa ei löydetä, sillä tulee tuomaan taloudellisia vaikutuksia saamelaiskäräjille monella tapaa.

Yleiskokous perusti pysyvän ympäristösihteerin viran. Virka laitetaan hakuun ensi vuoden alussa. Saimme kuluvalle vuodelle ja pysyvästi määrärahan korotuksen ympäristöasioiden edistämiseen. Ympäristösihteerin tehtävänä on mm. kaavoitusasiat, kaivoslain toimeenpano ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpano. Tehtävää on hoidettu tämän vuoden määräaikaisena. Jo nyt uusi virka on osoittautunut korvaamattoman tärkeäksi ja töitä viran määräaikaisella hoitajalla on ollut todella paljon.

Olin pyytänyt eroa pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista koska aikani ei yksinkertaisesti riitä enkä ole pystynyt osallistumaan kaikkiin neuvotteluvaltuuskunnan kokouksiin. Työ on tuntunut hyvin turhauttavalta, koska mikään asia ei ole neuvotteluissa edennyt. Jatkuva matkustaminen on myös hyvin väsyttävää ja vie paljon vapaa-aikaa. Pääsen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kautta osallistumaan saamelaisten yhteisen kannan muodostamiseen, koska SPN:n hallitus muodostaa saamelaisten yhteisen kannan neuvotteluihin. Mielestäni on myös hyvä, että luottamustehtäviä jaetaan laajalle joukolle eikä keskitetä muutamille henkilöille. Olen syksyllä jättäytynyt pois mm. Suomen arktisesta neuvottelukunnasta. Yleiskokous ei kuitenkaan myöntänyt minulle eroa saamelaissopimuksen jatkoneuvottelukunnasta. Aiemmin yleiskokouksessa on tuotu esille, että neuvotteluvaltuuskunta ei edustaisi kaikkia saamelaisryhmiä. En oikein tiedä miten yleiskokouksen päätöstä tulisi tulkita. Sitä voi pitää saamelaiskäräjien kokouksen luottamuksen osoituksena minua kohtaan sikäli ettei se halua minua pois neuvotteluvaltuuskunnasta. Yleiskokous ei kuitenkaan ole halunnut jakaa vastuuta muille käräjäjäsenille. Tietysti teen kokonaisvaltaisen arvioin ja omat johtopäätökseni kokouspäätöksen merkityksestä.

Kirjoitan vielä joululomien aikana pari blogia.  Vuoden viimeisessä blogissani käsittelen kuluvan vuoden tapahtumia aikaisempien vuosien tapaan.

Toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua!

Vuontisjärvellä 22.12.2013

Klemetti Näkkäläjärvi