#http://web.archive.org/web/20141005161400/http://klemetti.blogspot.fi/2014_02_23_archive.html

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin tunnelmia ja muuta ajankohtaista
Haluan kertoa blogini lukijoille, että olen hakenut Lapin yliopiston saamelaiskulttuurin apulaisprofessorin virkaa. Kun minut valittiin ensimmäisen kerran saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi ilmoitin, että toimisin puheenjohtajana korkeintaan kaksi kautta ja toistin saman kun minut valittiin uudelleen saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi. Mielestäni on välttämätöntä parlamentarismin ja saamelaiskäräjien toiminnan kehittämiseksi, että saamelaiskäräjät ei henkilöidy liikaa ja että saamelaiskäräjien johdossa tapahtuu vaihdoksia.  Tämä kausi on puolivälissä ja minunkin pitää alkaa pohtia mitä tekisin puheenjohtajuuden jälkeen. Olen koko työurani tehnyt töitä joko päätoimisen tutkijana tai olen tehnyt tutkijana töitä muun työn ohessa. Tutkimus on minun kutsumusammattini.  Se, että olen hakenut virkaa, ei tarkoita sitä, ettenkö olisi täysillä sitoutunut saamelaiskäräjien toimintaan. Sitoutumiseni on etnisestäänkin suurempaa Uumajan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin jälkeen. Viranhakutilaisuutta en voinut jättää käyttämättä, koska saamelaiskulttuurin tutkimustehtäviä ei ole juurikaan avoinna ja päätin testata omaa pätevyyttäni viranhaussa.

Enontekiön suunnalla on tapahtunut alkuvuoden aikana paljon. Käsivarren kansallispuistohanke kaatui. Kunta vastasi hankkeen kaatumiseen suurella ilolla ja alkoi heti suunnitella erämaahotellin perustamista Käsivarren erämaa-alueelle. Hotellin nimi on matkan varrella muutettu erämaatukikohdaksi. Päätös ei ollut yksimielinen. Lainsäädäntö ei tunne erämaatukikohta-käsitettä. Erämaalain § 4 mukaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitulla tavalla lupia voi myöntää tukikohtien rakentamiseen poronhoidon, kalastuksen tai metsästyksen tarpeisiin.  Matkailun tarpeisiin tukikohtia ei voi lain mukaan perustaa. En tiedä suunnittelevatko kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen häntä kannattavat jäsenet alkavansa poronhoitajaksi  Käsivarteen. Tukikohta- esitys vaikuttaa aivan hullunkuriselta.  

On selvää, että vaikka kunta puhuu erämaatukikohdasta, kyseessä olisi käytännössä hotellin rakentaminen. Kunnanjohtaja on markkinoinut hotellia pienenä, erämaisena erämaisuuteen sopivana hotellina. Markkinointi on kuitenkin eri asia kuin todellisuus. Suomessa hotellia ei voida perustaa ilman sähköä, jätehuoltoa ja tieyhteyttä. Kukaan  yksityinen yrittäjä ei lähtisi tällaista pyörittämään.  Hotellit eivät toimi kaasuliekillä, kuivamuonalla, kynttilänvalossa ja kuivakäymälöillä, eikä huoltoajoa voi tehdä kävellen, moottorikelkoin tai mönkijöin. Hotelli siis edellyttäisi tien rakentamista sekä mittavan infrastruktuurin rakentamista. Erämaalaki on tässä asiassa hyvin yksiselitteinen. Lain § 5 mukaan erämaa-alueille ei saa rakentaa pysyviä teitä. Valtioneuvosto voi kuitenkin antaa luvan sellaisen pysyvän tien rakentamiseen, jolla on yleisen edun tai luontaiselinkeinojen harjoittamisen kannalta huomattava merkitys.  Hallituksen esityksessä erämaalaiksi  tämän pykälän osalta todetaan, että tien rakentaminen olisi mahdollista käytännössä vain sellaisen tien osalta, millä on kansallista merkitystä koko Suomelle. Tällöinkin tulee pohtia tien merkitystä erämaalain tavoitteisiin. Lain § 4 mukaan aluetta ei myöskään saa luovuttaa eikä antaa vuokralle ilman valtioneuvoston lupaa. Hallituksen esityksessä erämaalaiksi nimenomaan tämän pykälän osalta todetaan, että sillä estetään yksityinen rakennustoiminta sekä esim. lomakeskusten rakentaminen erämaa-alueille (HE 42vp/1990). Hotellin rakentaminen, vaikka kuinka erämaisena hankkeena sen väitettäisiin rakennettavan, edellyttäisi erämaalain muuttamista.

Tuntuu hyvin ikävältä että Enontekiön kunnalle  ei mikään riitä. Se sai tahtonsa läpi ja esti Käsivarren kansallispuiston perustamisen, joka olisi turvannut alueen luonnon, saamelaiskulttuurin, poronhoidon sekä myös ekologisen matkailun kehittymisen. Tuntuu että vanha Kilpisjärven kehittämissuunnitelma, jossa ehdotettiin Kilpisjärvelle aivan kaikkea kylpylöistä lentokenttiin, on nostettu esille taas naftaliinista. Kunnan tarkoituksena tuntuu olevan saada pikkuhiljaa kaikki luonnonsuojelualueet matkailun ja rakentamisen piiriin. Hotellista ei olisi pitkä matka lomakylän rakentamiseen erämaa-alueelle. Asia nousee esille varmasti myös Käsivarren erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, mikä on parhaillaan valmisteltavana.  Toivoisin todellakin, että kunta ei lähtisi ajamaan vain yhden elinkeinon etua, vaan ajattelisi kokonaisvaltaisemmin koko Enontekiön kuntaa, sen imagoa, lainsäädäntöä ja tulevaisuuttakin.  Enontekiö houkuttaa ennen kaikkea ekologisesta matkailusta kiinnostuneita turisteja ja ympäristönsuojeluvastaisuus voi kostautua kunnalle ja kunta voi menettää ympäristötietoisia matkailijoita muille alueille. Ekologista matkailurakentamista ja sen  mahdollista lisäämistä tulisi käsitellä Kilpisjärven yleiskaavassa ja sijoittaa rakentaminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi pidettiin Uumajassa. Konferenssin aiheena oli erityisesti saamelaisten kotiseutualueen hyödyntäminen ja sen yhteydessä erityisesti kaivostoiminta ja pohjoismainen saamelaissopimus. Kokouspäätösten ja poliittisen keskustelun lisäksi oli hyvin tärkeää, että saatoimme tavata epävirallisissa merkeissä ja keskustella, vaihtaa ajatuksia ja saada uusia ideoita. Olemme yksi kansa neljän valtion alueella, mutta pääsemme tapaamaan yhdessä harvoin.  On tärkeää, että saamelaiskäräjät tiivistäisivät yhteistyötään. Suomen saamelaiskäräjät on itse asiassa hyväksynyt vastikään henkilöstöpoliittisen asiakirjan, joka mahdollistaa työntekijöiden henkilöstövaihdon Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa. Toivon, että hallintomme aloittavat asiasta keskustelut pian, ja halukkaille annettaisiin mahdollisuus henkilöstövaihtoon. Uskoisin, että tämä lisäisi saamelaiskäräjien vuorovaikutusta, toisi uusia ideoita ja yhdistäisi meitä saamelaiskäräjiä entistä tiiviimmin toisiimme.

Pidin konferenssissa puheen arktisen alueen hyödyntämisestä. Puhe löytyy suomeksi ja saameksi kotisivuiltamme. II varapuheenjohtaja Heikki Paltto, joka on myös saamelaiskäräjien edustaja pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluvaltuuskunnassa, piti puheen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen tilanteesta.  Kokous antoi lausunnon pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, julistukset Uumajan kulttuuripääkaupungista ja arktisen alueen hyödyntämisestä, jossa erityinen paino oli kaivostoiminnassa. Nämä tulevat mahdollisimman pian saamelaiskäräjien kotisivuille.

Konferenssi oli siitä erikoinen, että yksimielisyyttä ei haluttu saavuttaa ja minä saamelaiskäräjien enemmistön, kuuden muun käräjäjäsenen kanssa jouduin äänestämään julistuksen neljännen artiklan muotoilun vuoksi koko julistusta vastaan, koska konferenssin loppuasiakirjan käsittelyn ajan puheenjohtajana toiminut SPN:n presidentti Håkan Jonsson ei voinut suostua äänestyttämään erikseen neljännen artiklan muotoilusta. Kolme Suomen saamelaiskäräjäjäsentä äänesti tyhjää. Julistuksen neljäs artikla oli muuttunut alkuperäisestä Suomen saamelaiskäräjien hyväksymästä muotoilusta työryhmätyöskentelyn aikana. Kursiivilla Suomen saamelaiskäräjien yhdeksän jäsenen pöytäkirjaan jättämä lauselma neljänteen artiklaan liittyen:

Pidämme saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin toiminnan, tavoitteiden ja hengen kannalta hyvin valitettavana, että kokous teki päätöksen, jota  suuri enemmistö Suomen saamelaiskäräjäjäseniä vastustaa. Toiminta heikentää konferenssin uskottavuutta.  Konferenssin tekemä päätös on Suomen lainsäädännön vastainen koska se ei huomioi kolttien kyläkokouksen asemaa kolttasaamelaisten edustuksellisena elimenä. Suomen saamelaiskäräjälain  § 6  mukaan saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kokouksen tekemä päätös ei kunnioita Suomen saamelaiskäräjälakia ja heikentää saamelaista kulttuuri-itsehallintoa rinnastaen muut toimijat saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon tasolle. Julistuksen epäselvä muotoilu mahdollistaa sen, että saamelaisyhteisöiksi voidaan lukea myös sellaisia tahoja, jotka eivät ole saamelaisia oikeudenomistajia.

Me allekirjoittaneet: Suomen saamelaiskäräjät pitää hyvin tärkeänä saamelaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamista ja kuulee alueen saamelaisia ennen kuin tekee heitä koskevia päätöksiä. 

Muilta osin me allekirjoittaneet Suomen saamelaiskäräjäjäsenet kannatamme julistuksen tavoitteita ja pidämme julistusta hyvin tärkeänä.

Allekirjoittajina: Klemetti Näkkäläjärvi, Petra Biret Magga-Vars, Heikki Paltto, Jouko Hetta, Ulla Magga, Janne Näkkäläjärvi, Tauno Haltta, Pertti Heikkuri ja Pentti Valle.


Helmikuun lopussa on viimeinen Metsähallitustyöryhmän kokous. Tässä vaiheessa näyttää selvältä, että työryhmä ei saa yksimielistä esitystä aikaan, eikä merkittäviä edistysaskelia tapahdu Metsähallituslain uudistuksen yhteydessä.  Koko metsähallituslain valmistelu on ollut pitkä ja ikäväkin prosessi. Sitä on valmisteltu jo viitisen vuotta, ensin valtiovarainministeriön, sitten maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Metsähallituksen pääjohtaja ilmoitti eroavansa protestina lainvalmistelulle ja esitykselle yhtiöittää metsähallituksen liiketoiminta. Pidän hänen päätöstään ymmärrettävänä – olen hänen kanssaan samaa mieltä – mutta valitettavana saamelaisten kannalta. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa on toiminut hyvin hänen pääjohtajakaudellaan ja pääjohtaja Kangas on edistänyt ja pitänyt saamelaisasioita hyvin esillä.