Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin vierailusta
Viime viikolla Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) piti puhelinkokouksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen tilanteesta. Tällä viikolla pohjoismainen virkamiestyötyhmä kokoontuu Osloon pohtimaan, miten pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa edetään Norjan valtion vetäytymisen jälkeen. SPN:n päätöksien mukaisesti SPN kokoontui muodostamaan yhteisen kannan ennen virkamiestyöryhmän neuvotteluja. SPN päätti yksimielisesti pitäytyä SPN:n julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta viitoittamalla tiellä. Päätimme, että saamelaiskäräjät vaativat aiemmin sovitun mukaisesti. Toisin sanoen neuvottelut järjestetään siten, että saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin valtioiden delegaatioissa 2 + 2 kokoonpanolla ja että saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeus turvataan neuvotteluissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että delegaatiossa kaksi edustajaa olisi valtion ja kaksi saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa.

Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitesopimuksen toimeenpanoa valvova neuvoa antava komitea kuuli viime viikolla saamelaiskäräjiä. Valitettavasti en itse päässyt kuulemiseen Bolivian presidentti Evo Moralesin vierailun johdosta, mutta hyväksymäni muistio vierailua varten löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta.
Minulla oli kunnia tavata Evo Morales kahteen otteeseen sekä Kaarasjoella että Helsingissä. Norjan saamelaiskäräjät oli järjestänyt perjantaina seminaarin presidentti Moralesin vierailun kunniaksi. Pidin tilaisuudessa lyhyen tervehdyksen, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta pohjoissaameksi, suomeksi ja espanjaksi. Oli todella hienoa tavata ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava valtion presidentti. Evo Morales korosti puheessaan alkuperäiskansojen oikeuksia ja vaati merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän puhui ilmastonmuutoksesta ilmastokatastrofina ja vaati, että maapallon keskilämpötilan nousu ei saa nousta yli yhden asteen. 

Tasavallan Presidentti Tarja Halonen oli ystävällisesti kutsunut minut Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin kunniaksi järjestetylle lounaalle presidentinlinnaan. Presidentti Morales oli kiinnostunut kuulemaan saamenpuvusta ja sen merkityksestä. Kerroin saamen käsityöstä ja sen merkityksestä saamelaiskulttuurille ja korostin, että saamenpuvun tekee perinteisesti läheinen ihminen, kuten minun pukuni ovat tehneet äitini ja sisareni. Presidentti Morales totesi, että heidän kulttuurissaan on aivan samoin, hänen asunsa ovat tehneet myös hänelle läheiset ihmiset. Presidentti Morales sanoi valtakulttuurien käyttämän solmion erottavan järjen ja tunteet ja tämän johdosta hän itse ei käytä sitä. Minulle tarjoutui myös tilaisuus keskustella Moralesin kanssa espanjankielisen tulkin välityksellä myös kahden kesken. Morales lupasi tehdä yhteistyötä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa. Toimitan hänelle SPN:n ilmastopoliittisen strategian kunhan espanjankielinen käännös valmistuu. 
Lounaan jälkeen osallistuin Helsingin yliopistolla pääjuhlasalissa järjestettyyn seminaariin Evo Moralesin vierailun kunniaksi. Morales piti yliopistolla täpötäydelle yleisölle luennon, joka oli kuulijoiden mieleen. Luento käsitteli hänen omaa henkilöhistoriaansa taustana poliittiselle toiminnalleen Boliviassa, kapitalismin kukistumista Boliviassa, suhdettaan Äiti Maahan ja ilmastonmuutosta.

Viime viikolla tietooni tuli eduskunnan apulaisoikeusmies antama päätös Anne Nuorgamin, Liisa Holmbergin, Jan Saijetsin, Maria Sofia Aikion ja Ristenrauna Maggan tekemästä valitukseen allekirjoittaneesta ja lakimiessihteeri Aimo Guttormista. Valittajat syyttivät allekirjoittaneen kohtelevan vihamielisesti Pekka Aikiota ja lakimiessihteerin ja allekirjoittaneen toimineen virheellisesti Oulun ja Lapin yliopiston saamelaisopintojen selvitysprosessissa. Apulaisoikeusmies on päättänyt, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, johon oikeusasiamiehen tulisi puuttua ja että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin. Nämä samat viisi saamelaiskäräjäjäsentä vähän eri kokoonpanossa ovat valittaneet jo useampaan otteeseen saamelaiskäräjien poliittisen johdon toiminnasta. Toivottavasti valituskierre nyt loppuisi, koska tyhjänpäiväisiin valituksiin vastaaminen vie saamelaiskäräjien vähäisiä resursseja aivan liikaa ja vie resursseja meidän tärkeiden, lakisääteisten tehtävien hoitamiselta. 

Valtioneuvosto on hyväksynyt riistavahinkoasetuksen, joka on jo astunut voimaan. Saamelaiskäräjien vaatimuksia on harvinaisesti otettu asetuksessa huomioon. Keskeiset vaatimuksemme olivat, että poromiehiltä ei saa periä tarkastusmaksua maastotarkastuksista. Alkuperäisessä esityksissä esitettiin, että tarkastusmaksu 100 euroa perittäisiin aina kunnan niin halutessaan ja maksu korvattaisiin poromiehelle korvauksen maksun suorittamisen yhteydessä. Nykyisessä esityksessä poromiehen ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnalle, vaan maa- ja metsätalousministeriö korvaa tarkastusmaksut kunnille suoraan. Sellaisissa tapauksissa, joissa tarkastus on ilmeisen aiheeton, poromiehiltä peritään tarkastusmaksuna 250 euroa. Esitimme neuvotteluissa, että poromieheltä ei perittäisi tarkastusmaksua missään vaiheessa, koska saamelaisten kotiseutualueen ilmasto-olosuhteet ja haaskaeläimet voivat kadottaa haaskan nopeastikin. Laki ei ole tältä osin optimaalinen, mutta on joka tapauksessa hyvä, että poromiesten ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnille. Asetuksen toteutumista tulee seurata kuitenkin tarkasti tältä osin. Myöskään esityksemme siitä, että maastotarkastus tulisi suorittaa tietyssä määrä-ajassa ei mennyt läpi. Saamelaiskäräjien perusteellisemmat näkemykset asiat löytyvät asiasta antamassamme lausunnossa, joka löytyy kotisivuilta.

Tämä viikko on taas kiireinen. Tänään illalla tapaan Kroatian suurlähettilään ja tiistaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Asialistalla on paljon asioita, mm. lausunto maastoliikennelain kokonaisuudistuksesta, Inarijärven osayleiskaavasta, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito ja lausunto Muotkatunturin erämää-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Loppuviikkona olen Rovaniemellä, keskiviikkona Lapin korkeakoulukonsernin seminaarissa ja perjantaina saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön järjestämässä maankäyttöteemaseminaarissa. 

Vuontisjärvellä 24.5.2010
Klemetti Näkkäläjärvi