PERJANTAI 25. TOUKOKUUTA 2012

Kaivosbuumi on alkanut
Uuden kaivoslain piti kaivosteollisuuden ja malminetsijöiden mukaan hillitä innostusta malminetsintään ja kaivoksien perustamiseen. Kuinka sitten kävikään. Kansainvälinen talouskriisi, uuden teknologian kehittyminen ja kasvava mineraalien tarve on nostanut niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta Suomen malmivaroihin. Suomen uusi kaivoslaki ei ole myöskään niin tiukka, että se karkottaisi yhtään toimijaa – päinvastoin.

 Mediatietojen mukaan erityisesti Inarin kunta on alkanut puuhata aktiivisesti kaivostoiminnasta uutta elinkeinohaaraa nyt matkailusta riippuvaiselle Inarin kunnalle. Inarin kunta on alkanut asiaa jo selvittää ja on järjestänyt jo eri sidosryhmien kuulemistilaisuuden, johon saamelaiskäräjiä ei kylläkään kelpuutettu. Inarin kunnan olisi varmasti hyvä tutustua esimerkiksi Talvivaaran ja Raahen kaivoksiin ja niiden ympäristövaikutuksiin ennen kuin alkaa houkutella kaivosteollisuutta kuntalaisten verorahoilla Inarin kuntaan. Inarin kuntahan on kannattanut kunnallishallinnon rakenneuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotusta yhdistää Lapin paliskunnan alue, Inarin kunta ja Utsjoen kunta yhdeksi isoksi kunnaksi ja on myös esittänyt, että Enontekiön kunta yhdistettäisiin tähän kuntaan. Saamelaiskäräjien kokous on yksimielisesti vastustanut tätä esitystä. Minua saamelaiskäräjien puheenjohtajana huolestuttaisi, jos saamelaisten kotiseutualueella olisi yksi kunta ja väkiluvun perusteella kunta olisi Inari-johtoinen. Ei menisi varmaan kauan, ennen kuin uusi kunta alkaisi kehittää kaivosteollisuutta ponnekkaasti niin Utsjoelle, Enontekiölle kuin Vuotsoonkin. Syksyllä on kunnallisvaalit ja toivonkin, että kaivosteollisuuden edistäminen nousisi vaaleissa keskusteluun ja äänestäjät voisivat ottaa tällaiseen elinkeinopoliittiseen edistämiseen aidosti kantaa.

 Enontekiön suunnalla on myös omat ongelmansa malminetsintään liittyen. Geologian tutkimuskeskus eli GTK on Metsähallitukselta saamansa tutkimusluvan nojalla tutkinut Käsivarren maaperää ilmeisen tehokkaasti, koska se jätti koko Käsivarren levyisen, Kultiman kylästä Pättikkään ja aina Ropille asti ulottuvan varausilmoituksen. Varausilmoitus tarkoittaa sitä, että sinä aikana GTK valmistelee varsinaista kaivoslain mukaista malminetsintälupahakemusta ja GTK:lla on etuoikeus saada malminetsintälupa alueelle. GTK:n varaama alue haukkaisi ison osan Käsivarren paliskunnan laidunalueesta ja myös Käsivarren ja Tarvantovaaran erämaa-alueista.


Kuva kaivosrekisterin karttapalvelusta. Kuvassa GTK:n valtausilmoitusalue sekä Dragon Miningin valtaukset ympyröitynä. 




GTK ei voi lain mukaan hyödyntää malmiesiintymää, se voi vain etsiä malmia. GTK:n valtausilmoituksen mukaan alueella olisi kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia ja platinaa.  Kallioperäkartoituksen mukaan alueella on myös uraaniesiintymiä. Kaivoslain § 9 mukaan uraaninetsintä edellyttää aina malminetsintälupaa.  GTK:n varausalueen sisällä on jo australialaisen kaivosyhtiön Dragon Miningin useampi valtaus.  Tietojeni mukaan GTK:n  varausalueen sisällä, lähellä Dragon Miningin valtauksia,  on huomattava uraaniesiintymä, jonka pitoisuudeksi on arvioitu 5 %. Kaivostoiminnan perustamisen kannattavuuden osalta on arvioitu, että uraanikaivosten osalta kaivoksen perustaminen olisi kannattavaa, jos pitoisuus on 0,1 %. Alueilla, kuten tässä, jossa olisi mahdollista hyödyntää myös muita malmeja, hyödyntämiskynnys on vielä alhaisempi. GTK:n varausalueella on todella suuret kupari- ja nikkeliesiintymät.

Dragon Miningin suomalainen tytäryhtiö harjoittaa Suomessa kaivos- ja malminetsintätoimintaa. GTK myy konsulttipalveluita kyseiselle yhtiölle ja onkin hyvin todennäköistä, että GTK:n valtausoikeudet huutokaupataan myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Koska Dragon Miningillä on varauksen sisällä jo valtauksia, Dragon Mining olisi ainoa varteenotettava oikeuden ostaja.  Menettely voi antaa sellaisen käsityksen, että GTK, jolla on läheiset yhteydet Dragon Mining oy:hyn, on todellisuudessa tehnyt tutkimusluvan suojissa malminetsintää Dragon Miningin puolesta.

Lopullisena tavoitteena on varmasti uraania, kuparia ja nikkeliä hyödyntävän kaivoksen perustaminen Käsivarteen ja Jäämeren junaradan rakentaminen Kilpisjärven kautta kuljettamaan kaivosmineraaleja ympäri maailmaa. Kaivos tarkoittaisi poronhoidon loppua Käsivarressa ja uraanikaivos lopettaisi Käsivarren matkailuelinkeinon.  Kaivoksen perustaminen olisi täysin vastoin uuden kaivoslain määräyksiä. Nyt elinkeinoelämän ja kauppakamarin innostus Jäämeren radan rakentamiseen asettuu oikeaan kontekstiin. Kaivos- ja rautatiebuumiin hurahtaneet eivät välitä luonnon ja talouden realiteeteista. Turun yliopiston logistiikkaprofessori on Kauppalehden haastattelussa yksiselitteisesti todennut, että Jäämeren kehittämisradasta ei tule kannattavaa ilmastollisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä reunaehdoista johtuen. Toivottavasti Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä, jonka työtä käsittelin edellisessä blogissani, tutustuu professorin järkeviin ajatuksiin.

Olen pyytänyt saamelaiskäräjien sihteeristöä valmistelemaan saamelaiskäräjien kannanoton GTK:n asemaan ja Metsähallituksen periaatteeseen myöntää tutkimuslupia geologiseen tutkimukseen saamelaisten kotiseutualueella. Nykytilanne on kestämätön ja antaa GTK:lle huomattavaa etua, koska tutkimusluvan varjolla sen ei tarvitse huolehtia  kaivoslain yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta.

Ensi viikolla saamelaiskäräjät neuvottelee Tukesin kanssa saamelaisten kotiseutualueen kullanhuuhdontahakemuksista yleisellä tasolla, eli neuvotteluissa on tarkoitus sopia siitä, miten uuden kaivoslain saamelaisten kotiseutualuetta koskevat velvoitteet käsitellään ja huomioidaan lupaprosessissa. Nostan kokouksessa esille myös kyseisen GTK:n hakemuksen.


Vuontisjärvellä 25.5.2012
Klemetti Näkkäläjärvi