Blogi avattu taas! Muutaman kuukauden tauon jälkeen olen palannut työtietokoneen ääreen ja blogini päivittämiseen. Pahoittelen pitkää taukoa. Olen ollut alkuvuonna pitkään poissa töistä käsileikkauksesta johtuen. Mutta nyt olen palannut täysillä takaisin hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä. Osallistuin virkavapauden aikana myös yhteen saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen, mutta puheenjohtajan tehtäviä hoiti II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. En kuitenkaan ala uudelleen kertomaan mediassa esillä olleista kokouspäätöksistä blogissani vaan keskityn ajankohtaisiin ja uusiin tapahtumiin. Parissa kuukaudessa on ehtinyt tapahtua jo niin paljon. Merkittävin uutinen on toki saamelaiskäräjien kokous, joka pidettiin historiallisesti Brysselissä. Europarlamentaarikko Nils Torvalds oli kutsunut saamelaiskäräjät vierailemaan Brysseliin. Saamelaiskäräjien kokous ei sujunut ihan niin kuin Strömsössä. Kaksi tärkeintä asiaa palautettiin takaisin valmisteluun. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoimintamalli ei ollut yleiskokouksen runsaan enemmistön mielestä sellainen, että sen olisi voinut hyväksyä. Toimintamallin vaikutukset saamelaiskäräjälakiin ja –asetukseen, sen budjettiin ja myös juridiset vaikutukset olivat selvittämättä. Päätös oli hyvä, koska avoimia kysymyksiä toimintamallista oli paljon. En itse valitettavasti voinut osallistui siihen hallituksen kokoukseen jossa Sajos malli hyväksyttiin esitettäväksi yleiskokoukselle, mutta olin ilmoittanut etukäteen hallitukselle että en voinut kannattaa esitettyä Sajoksen toimintamallia juuri juridisten epäselvyyksien johdosta. Hallitus kuitenkin hyväksyi Sajoksen toimintamallin esitettäväksi yleiskokoukselle ilman juridista selvitystä. Petra Magga-Vars oli jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen. Olin viime vuoden puolella edellyttänyt hallintoa selvittämään Sajoksen liiketoimintamallin juridiset vaikutukset. Saamelaiskäräjien hallitus oli aikaisemmin myös edellyttänyt, että Sajoksen liiketoiminnan eettinen ohjeistus olisi tullut hyväksyä samassa yhteydessä. Eettinen ohjeistus ei ole vieläkään valmis. Sajoksen liiketoimintamallissa on kyse siitä, miten Sajoksen tukipalvelut (hallinto ja toimitilahuolto) sekä kokousmyyntipalvelut järjestetään ja mikä on järjestämistavan suhde saamelaiskäräjiin. Saamelaiskäräjät on talossa päävuokralainen, mutta talon omistaa Senaatti-kiinteistö. Saamelaiskäräjät saa avustusta valtiolta Sajoksen tukipalvelujen järjestämiseen, mutta tuki ei kata kaikkia kuluja ja se on osaltaan myös epävarmalla pohjalla. Isompi ja periaatteellisempi kysymys koskee myös sitä, onko saamelaisten parlamentin tehtävänä markkinoida kokoustiloja ja illallispaketteja. Suomen eduskunta ei tällaista tee. Avoimia kysymyksiä on siis paljon. Lisäksi hyvin suuri kysymys tulee olemaan Sajoksen liiketoiminnan rahoittaminen ja mahdollisten tappioiden kattaminen. Käsitykseni mukaan saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen varattuja rahoja ei voi käyttää kokousmyynnin mahdollisesti tuomien tappioiden kattamiseen. Kokousmyynti ja muiden palvelujen myynti on aina epävarmalla pohjalla varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Meillä oli kuitenkin yleiskokouksessa asiasta hyvin rakentava ja perusteellinen lähetekeskustelu. Asiassa on todella monta puolta, ja ennen kuin Sajoksen liiketoiminnan pysyvä toimintamalli hyväksytään, kaikki vaihtoehdot olisi selvitettävä. Yleiskokous palaa asiaan touko- tai kesäkuun seuraavassa kokouksessaan. Toinen iso asia oli saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjetti, joka palautettiin äänestyksen jälkeen valmisteluun. Sajoksen liiketoimintamalli, jota yleiskokous ei hyväksynyt, vaikuttaa myös budjettiin, jonka johdosta asian käsittelyn siirto on osittain ymmärrettävää. Olisin itse halunnut, että budjetti olisi hyväksytty tässä kokouksessa. Jo nyt vuotta on kulunut yli kolme kuukautta - ja rahaa on kulunut, ja kun seuraava yleiskokous pidetään, on vuotta kulunut jo puolet vuodesta. Yleiskokouksen mahdollisuudet vaikuttaa saamelaiskäräjien rahankäyttöön käytännössä ovat tämän päätöksen myötä kuluvana vuonna pienentyneet. Olen itse ehdottanut, että budjetti hyväksyttäisiin budjettivuotta edeltävänä vuonna joulukuussa, jotta yleiskokouksella olisi todellista päätäntävaltaa rahoituksen käytöstä. Saamelaiskäräjien toimintamäärärahat ovat pienet. Onkin sitä tärkeämpää, että pienet varamme käytetään mahdollisimman tehokkaasti saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman asettamien painopisteiden mukaisesti. Saamelaiskäräjien kuluvan vuoden budjettia valmisteltiin saamelaiskäräjien hallituksessa. Aikaisempina vuosina asiaa oli käsitelty kahteen otteeseen: hallitus kävi asiasta ensin lähetekeskustelun, jonka mukaisesti budjettia täydennettiin. Nyt näin ei menetelty. Jouduin jättämään hallituksen budjettiesitykseen eriävän mielipiteen. Saamelaiskäräjät on saanut kuluvalle vuodelle valtiolta lisärahoitusta 100 000 euroa. Rahoitus on oikeusministeriön budjettiehdotuksen mukaan tarkoitettu käytettäväksi saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen (14 000 euroa) ja ympäristöasioiden edistämiseen (86 000 euroa). Saamelaiskäräjien hallituksen tekemässä ehdotuksessa ympäristöasioiden edistämiseen esitettiin vain 50 000 euroa, mikä ei ole minusta hyväksyttävää. Samanaikaisesti budjettiehdotuksessa saamelaiskäräjät tukee Sajoksen liiketoimintaa eli palvelujen myyntiä 13 000 eurolla varsinaiseen toimintana varatuista määrärahoista ja lisäksi tukee Sajoksen toimintaa myös henkilöstöresurssein. Menettely ei ole hyväksyttävää ja tämä herätti paljon keskustelua myös yleiskokouksessa. Toin kokouksen avajaispuheessani esille että kuluva vuosi on vaalikauden tärkein, koska tänä vuonna on tarkoitus saada valmiiksi tai eteenpäin pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman keskeiset saamelaiskirjaukset. Saamelaiskäräjiltä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen yhtenäisyyttä ja aitoa halua parantaa saamelaisten oikeuksia. Nyt on saamelaiskäräjien aika keskittyä asioihin - ei liiketoiminnan kehittämiseen tai pikku kinasteluun. Hyvin suuri ongelma on, että saamelaiskäräjillä on todella vähän henkilöstöresursseja asianesittelytehtäviin. Vaikka suurin osa menoistamme on henkilöstökuluja, asianesitteleviä virkamiehiä meillä on todellisuudessa tällä hetkellä töissä vain kuusi. Tärkeimmässä tehtävässämme lakimiessihteerin tehtävässä ei ole tällä hetkellä kukaan, virassa oleva lakimiessihteerimme on virkavapaalla ja viransijaisuutta ei ole vielä täytetty. Tilanne on kestämätön, ja joudummekin ostamaan asiantuntijapalveluita erityisesti oikeudellisissa kysymyksissä ulkopuolelta. Saamelaiskäräjillä on suuri pula asiantuntijoista. Valitettavasti koulutettua ja pätevää saamelaisväestöä on vaikea houkutella takaisin saamelaisten kotiseutualueelle töihin - Etelä-Suomi ja Norja ovat houkuttelevammat vaihtoehdot. Saimme kokouksessa kuitenkin myös päätettyä asioita, eli kokous ei mennyt aivan lähetekeskusteluksi. Hyväksyimme mm. oppimateriaalin tuotantosuunnitelman, saamelaiskäräjien palkkiosäännön, joka mahdollistaa vakinaisen kuukautisen palkkion maksamisen varapuheenjohtajille. Sen suuruus päätetään kulloisenkin vuosittaisen budjetin hyväksymisen yhteydessä. Saamelaiskäräjät antoi tällä päätöksellään tärkeän viestin, se arvostaa poliitikkojen tekemää vaativaa poliittista työtä Saamelaiskäräjät ei pitänyt Brysselissä vain kokousta, vaan luottamushenkilöille oli koulutusta EU:sta ja lisäksi pääsimme tapaamaan EU politiikkoja ja virkamiehiä. Matka on yksi saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän vaalikauden toimintaohjelman tavoitteita. Keskustelimme europarlamentaarikko Nils Torvaldsin kanssa mm. EU:n petopolitiikasta, saamelaisten oikeusasemasta ja siitä, miten dialogia EU:n ja saamelaisten välillä voisi kehittää. EU:n parlamentti ja komissio ovat sitoutuneet käymään dialogia alkuperäiskansojen kanssa. Keskustelu oli hyvin rakentava ja hyödyllinen. Suomessa on maa- ja metsätalousministeriön toimesta nostettu painokkaasti esille se, että Suomen petopolitiikka perustuu EU:n linjauksiin. Nykyinen petopolitiikka on kestämätön, koska se ei huomio petojen liikkumista valtioiden rajojen yli, korvausjärjestelmä on hidas ja kankea, korvauksia ei aina edes maksettu ja haittaeläinten poisto on todella vaikeaa. Tilanne uhkaa jo poronhoidon tulevaisuutta. Torvalds toi esille, että juuri valtioilla on suurimmat velvoitteet tehdä omat päätöksensä. Niiden on saatettava tilanne sille tasolle, että pedot eivät uhkaa elinkeinon harjoittamista. EU ei pakota valtioita suojelemaan poroja petojen ravinnoksi. Ministeriöt voivat johtaa kansalaisia harhaan pitämään EU:ta kummajaisena ja syytellä tätä vaikka mistä asiasta, koska EU-kansalaiset eivät tiedä EU:sta eivätkä sen toiminnasta. Suurimmaksi osaksi huonolle politiikalle pitää hakea syyllistä muualta kuin EU:sta. Torvalds sanoi myös, että harkitsemattomilla elintavoillamme olemme myös sekoittaneet petojen luonnollisia elintapoja. Meillä on tästä johtuen enemmän häiriköivästi käyttäytyviä petoja kuin aikaisemmin. Tämänkin asian arvioiminen ja vastaavasti toimenpiteisiin ryhtyminen kuuluu jäsenvaltion tehtäviin. Meillä oli mahdollisuus tavata myös komissaari Olli Rehn. Oli hienoa, että tapaaminen järjestyi kaiken eurokriisin ja Kyproksen kriisin keskellä. Se osoitti minusta myös sen, että komissaarilla on aito kiinnostus saamelaisasioihin. Toin tapaamisessa esille, että saamelaiskäräjät ja komissio voisivat yhteistyötä tehdä arktisessa ja pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä erityisesti ympäristökysymyksissä. Ulkovaltasuhteista vastaava komissaari Lady Catherine Ashton on halunnut dialogia EU:n komission ja saamelaisten välille halutessaan viime kevään Suomen vierailullaan tavata saamelaisia ja itse näen hyvänä jatkumona tälle dialogille Suomen saamelaiskäräjien vierailuin EU:ssa. Toin myös esille sen, että EU:n rahoitusohjelma InterregSápmia tulisi kehittää. Tärkeintä on, että se jatkuisi seuraavalla rahoituskaudella eikä sen rahoitusta pienennettäisi. Valitettavasti nykyinen rahoitusohjelman käyttö on tuonut byrokratiallaan kielteisiä vaikutuksia eivätkä pienet toimija voi eivätkä uskalla rahoitusta hakea. Rahoitusohjelma ei palvele enää tarkoitustaan jos vain suuret ja vakavaraiset toimijat voivat sitä hakea. Rahoitusohjelman hallintoa tulisi tehostaa. Komissaari Rehn oli hyvin myönteinen. Hän korosti, että komissio on sitoutunut dialogiin alkuperäiskansojen kanssa ja lupasi viedä asiaa eteenpäin ja pyysi yhteydenottoja omien avustajiensa kanssa. Tapaamisesta jäi sellainen kuva, että hänellä on aito kiinnostus kehittää ja edistää dialogia saamelaisten ja komission välillä. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut saamelaiskäräjien viime syksynä tekemät purkuhakemukset, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämistä vastoin saamelaiskäräjien kantaa. KHO on hylännyt purkuhakemukset asiaa tarkemmin perustelematta. Tulen viemään asian seuraavaan hallituksen kokoukseen ja hallituksen tulee pohtia aikooko se viedä asiaa eteenpäin kansainvälisessä oikeudessa -YK:ssa tai Euroopan Neuvostossa. Mielestäni asia on periaatteellisesti niin tärkeä ja koska asiassa on myös kyse kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta, niin saamelaiskäräjien ei tule jättää asiaa tähän. Seuraavassa blogissani kerron eilisen biodiversiteettikokouksen tärkeästä päätöksestä hyväksyä biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma vuosille 2013 – 2020. 27.3.2013 Klemetti Näkkäläjärvi