Kohti kesälomia

Kevään viimeinen blogi on pitkä – lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon. Kevätistuntokauden  viimeinen yleiskokous pidettiin viime viikolla Inarissa. Yli kolmannes saamelaiskäräjäjäsenistä ei ollut päässyt kokoukseen paikalle. Kokous sai kuitenkin vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta tehtyä tehokkaasti kaikki päätökset. Kuluvan vuoden budjetti on vihdoin hyväksytty.  Esitin kokouksessa että jatkossa saamelaiskäräjien talousarvio hyväksytään edellisen budjettivuoden viimeisessä kokouksessa, jotta yleiskokouksen budjetti- ja ohjausvalta todellisuudessa toteutuisi. Tämä sai yleiskokouksessa kannatusta ja jatkossa budjetti hyväksytään todella siten, että yleiskokous voi päättää rahoituksen käytöstä ennen kuin sitä on  jo kulutettu. Muutos voi johtaa siihen, että jatkossa Saamelaiskäräjät voi joutua tekemään lisätalousarvioita.

Saamelaiskäräjien tilinpäätös vuodelta 2012 myös hyväksyttiin. Tilinpäätös oli noin 8000 euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Talous on paremmalla tolalla kuin oikeastaan odotettiinkaan. Yleiskokouksen hyväksymässä budjetissa vuodelle 2012 hyväksyttiin 64 000 euron alijäämäinen budjetti. Budjetin parempi toteutuminen kertoo palvelujen myynnin onnistumisesta, mutta toisaalta myös siitä, että kaikkia tavoitteita ei vuonna 2012 pystytty saavuttamaan.

Toimintakertomusta on tiivistetty aikaisemmista vuosista  n. 30-sivuiseksi ja se on kehittynyt paljon - joinakin vuosina se on ollut jopa 100-sivuinen. Kehittämisen varaa edelleen on. Yleiskokous on edellyttänyt hyväksyessään vaalikauden toimintaohjelman että toimintaohjelman toteutumista seurataan vuosittain toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Tämä vaatii edelleen kehittämistä. Toimintakertomuksessa ovat puheenjohtajan katsaus ja kuluneen budjettivuoden tärkeimmät tapahtumat. Toimintakertomus tulee kotisivuillemme piakkoin. Kertomuksen mukaan saamelaiskäräjillä on ollut paljon toimintaa - lausunnot ja viranomaisneuvottelut ovat työllistäneet eniten. Uutta toimintaa on pystytty luomaan vain vähän. Saamelaiskäräjien taloustilanne oli heikko, mutta omaa toimintaa pitää edelleen tehostaa ja priorisoida yleiskokouksen hyväksymän toimintaohjelman mukaisesti, jotta saamme kehitettyä omaa toimintaamme ja edunvalvontaamme. Henkilöstön vaihtuvuus ja kierrättäminen, sijaisten palkkaamisen vaikeus ja erilaiset projektit hidastavat varsinaista toimintaamme. Saamelaiskäräjillä on todella hyvä yleiskokouksen hyväksymä vaalikauden toimintaohjelma, mutta sen toteuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja sen huomioimista kaikessa päätöksenteossa ja hallinnossa.

Yleiskokous hyväksyi myös esityksen vuoden 2015 talousarvioon saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi. Esitimme kulttuurimäärärahaa nostettavaksi vajaaseen 400 000 euroon. Lisäksi esitimme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja saamelaiskäräjät neuvottelisivat Utsjoen kirkkotupien rahoituksen siirtämisestä suoraan kirkkotupayhdistykselle. Valtio nimittäin korvamerkitsee kulttuurimäärärahasta tietyn summan kirkkotupien ylläpitämiseen, ja se jaetaan edelleen kirkkotupia ylläpitävälle yhdistykselle. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämä ei ole järkevää eikä tehokasta taloudenhallintaa ja myös loukkaa saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeutta. On hallinnollisesti ja taloudellisesti järkevämpää että kirkkotupayhdistykselle myönnetään varat suoraan ministeriön budjetista.

Valitettavasti yleiskokouksessa ei käsitelty Sajoksen liiketoimintamallia eikä sen liiketoiminnan eettisiä ohjeita kuten yleiskokous on edellyttänyt. Hallinto ei ollut tuonut tarkistettuja ehdotuksia hallituksen käsittelyyn eikä hallitus  ole voinut tuoda asiakokonaisuutta saamelaiskäräjien kokouksen käsiteltäväksi.

Kerroin yleiskokoukselle käymistäni neuvotteluista työ- ja elinkeinoministeriön kanssa rakennerahasto-ohjelmasta ja aluekehityslaista. Neuvottelujen muistio löytyy kotisivuiltamme. Kerroin yleiskokoukselle, että yhtenä tavoitteena helpottaa saamelaiskäräjien toimintaa voisi olla Ahvenanmaan mallin mukainen rahoitus. TEM:in edustajien mukaan Ahvenanmaa saa tietyn prosentuaalisen osuuden Suomen valtion budjetista, jolla sen on hoidettava itsehallintoonsa kuuluvat asiat. Samanlainen malli sopisi myös saamelaiskäräjien toiminnan rahoittamiseen. Niin saamelaiskäräjillä kuin valtionhallinnossakin kuluu paljon aikaa saamelaiskäräjien rahoitushakemusten valmisteluun ja käsittelyyn. Malli antaisi saamelaiskäräjille myös todellisen itsemääräämisoikeuden, koska se voisi kohdentaa saamansa prosentuaalisen rahoitusosuuden omien prioriteettiensa mukaisesti.

Kotikuntani tilanne vaikuttaa yhä ikävämmältä saamelaisten kannalta. Kuulen jatkuvasti uutisia saamelaisilta eri puolilla Enontekiötä miten kunnan suhtautuminen saamelaisiin on muuttunut ja miten eri puolille suunnitellaan toimintoja, jotka heikentävät saamelaiskulttuurin asemaa. Nykyinen lainsäädäntö ei tunnu merkitsevään kunnalle mitään. Kunta suunnittelee Peltovuomaan saamen kieltä elvyttävää toimintaa. Peltovuomassa  ei asu kielensä menettäneitä saamelaisia, joiden kieltä pitäisi elvyttää. Kunta voi vapaasti järjestää saamen kielen opetusta missä tahansa, mutta saamen kieltä ja kulttuuria elvyttävää toimintaa voi järjestää vain saamelaislapsille. Harmi vaan, että kunta ei ole yhtä innokkaasti  luomassa saamelaislapsille saamenkielistä kielikylpykerhotoimintaa kokopäiväiseksi.  Enontekiöllä ei valitettavasti ole kokopäivästä kielikylpytoimintaa.

Enontekiön kunnanvaltuusto on käsitellyt ei-julkisena päätöksen hankkia maata Lätäsenon alueelta Nokia Assert managementilta. Asia on julistettu ei-julkiseksi ennen pöytäkirjantarkastamista ilman asianmukaisia pykäläviittauksia julkisuuslakiin. Julkisuuslain § 1  mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kuntalain § 29 mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Asian salaaminen on vastoin julkisuuslakia: kuntalaisilla on oikeus tietää vireillä olevista asioista jo ennen päätöksiä. Hankinnat, ostot ja myynnit ovat lähtökohtaisesti julkisia - tämä koskee myös maakauppoja. Julkisuuslain mukaan salattavia asioita ovat esimerkiksi yritysten kilpailuun jättämät tarjoukset.

Maa- ja kiinteistökauppojen tarkoitus on  kunnan päätöksen mukaan myöhemmin hankkia Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa olevalta maa-alueelta lisää kiinteistö-omaisuutta, rakentaa tie alueelle soidensuojelualueen halki ja rakentaa  alueelle 30 vapaa-ajan asunnon mökkikylä ja matkailupalvelujen kiinteistö. Asian tekeminen ei-julkiseksi ennen päätöksentekoa loukkaa kuntalakia ja julkisuuslakia, koska kaupat ovat perusteena alueen matkailukehittämiselle ja soidensuojelualueen arvojen rikkomiselle. Asia onkin ilmeisesti haluttu pitää ei-julkisena ennen päätöksentekoa, koska asiasta ei ole haluttu julkista keskustelua. Kunnanvaltuuston kiinteistökauppa tuo hyvin merkittäviä ja laajakantoisia vaikutuksia - sekä taloudellisia, ympäristöllisiä että poliittisia. Siten asian pitäminen salassa ennen päätöksentekoa on vastoin kuntalakia. Erityisen ongelmallinen asian salassapito on siksi, että kyseisellä hankinnalla pohjustetaan yli miljoonan euron investointia. Hankinnan perusteet perustuvat virheelliseen lainsäädännön tulkintaan ja vaarana onkin, että 350 000 euron investointi jää kunnalle tappioksi. Suunnitelmat ovat soidensuojeluasetuksen vastaisia, koska asetus soidensuojelualueesta kieltää teiden ja rakennelmien rakentamisen alueelle.

Kunnanjohtaja on toistuvasti niin sosiaalisessa mediassa kuin mediassakin kertonut värikkäitä näkemyksiään ja virheellisiä tulkintojaan niin saamelaiskäräjistä, saamelaisista kuin saamelaiskulttuuristakin. Viimeksi hän otti Lapin Kansassa/Enontekiön Sanomissa kantaa tiedeyhteisön vetoomukseen saamelaismääritelmästä. Kunnanjohtajan mukaan tiedeyhteisö oli väärässä eikä saamelaiskäräjillä ole legimiteettiä  puhua statuksettomien saamelaisten puolesta. No, siinä hän onkin osittain oikeassa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on vain ja ainoastaan saamelaisten oikeuksien puolustaminen. Myöskään millään muulla taholla ei ole legimiteettiä puhua tai edustaa kuviteltua ja keksittyä ryhmää, joka kutsuu itseään statuksettomiksi saamelaisiksi. Enontekiön kunnalla on kuntalain mukaan tehtävänä edistää asukkaittensa - saamelaisten ja suomalaisten hyvinvointia. Kuviteltujen tai keksittyjen ryhmien etujen ajaminen ei tähän kuulu.  Ei Enontekiön kunnan eikä kunnallisen itsehallinnon toimenkuvaan ylipäätään kuulu perustuslain ja kuntalain mukaan saamelaismääritelmään ja saamelaisten perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon kuuluvat asiat.   Minun on suorastaan tullut ikävä eläkkeelle jäänyttä kotikylässäni asuvaa kunnan entistä kunnanjohtajaa. Saamelaiskäräjät oli hänen kanssaan useasti eri mieltä eri asioista, mutta suhtauduimme toisiimme aina asiallisesti ja kunnioittavasti sekä teimme myös yhteistyötä.

Perustuslakivaliokunnan linjaus kuntauudistuksesta tarkoittaa sitä, että Enontekiön kuntakin joutuu kuntaliitosselvitykseen. Saamelaiskäräjät, kuten minäkin, olemme vastustaneet Enontekiön kunnan liittämistä Muonion, Kittilän ja Kolarin kuntiin. Enontekiön kunnan selkeä ja julkinen saamelaisten oikeusasemaa vastustava linja, kunnanhallituksen puheenjohtajan sotauhkailut mikäli Ilo-sopimus ratifioidaan, suunnitelmat heikentää Käsivarren saamen kielen opetusta, suunnitelmat sijoittaa suomalaislapset saamenkieliseen päivähoitoon, suunnitelmat opettaa ensisijaisesti suomalaisille lapsille saamen kieltä Peltovuomassa virheellisesti väittäen toiminnan olevan saamelaisten saamen kielen elvyttämistä, Lätäsenon soidensuojelualueen romuttamissuunnitelmat ja porojen laidunalueen muuttamisen turistialueeksi sekä Käsivarren kansallispuiston vastustaminen ovat saaneet minun ajattelemaan asiaa uudelleen.

Saamelaiskäräjillä on hyvin suuri sananvalta asiassa, koska kuntayhdistämisten poikkeamisperusteissa mainitaan ettei yhdistäminen saa heikentää saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ja keskiössä ovat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut kuntaliitosasiassa. Tällä menolla kunta ajaa suunnitelmallisesti saamelaiset pois Enontekiön kunnasta. Ehkä ei olisi pahasta yhdistää Enontekiön kunta muiden Länsi-Lapin kuntien kanssa, koska tilanne ei voi ainakaan nykyisestä enää pahentua. Ehkä suurempi kunta toisi enemmän avarakatseisuutta, halua suojella saamelaiskulttuuria ja toimeenpanna lakisääteisiä velvoitteita, lisäisi suvaitsevaisuutta ja tehostaisi kunnallishallintoakin.

Ilmeisesti kunnanjohtajallakaan ei ole tämän kokoisessa kunnassa tarpeeksi tehtäviä, koska hän tuntuu käyttävän suuren osan työajastaan sosiaalisessa mediassa ja mediassa tapahtuvaan kunnan tehtäviin kuulumattomaan pohdiskeluun. Saamelaiskäräjät tulee huolellisesti pohtimaan tulisiko Enontekiön kunta liittää Länsi-Lapin muihin kuntiin. Omat tuntemukseni ovat kunnanjohtajan ja kunnan virallisen saamelaisvastaisen toiminnan johdosta kääntyneet kuntaliitoksen vastustamisesta siihen positiivisesti suhtautumiseen, kunhan reunaehdot saamen kielen ja saamelaiskulttuurin kannalta saadaan kohdilleen uudessa kuntaliitoksessa.

Saamelaiskäräjien hallitus piti tällä viikolla viimeisen puhelinkokouksen ennen kesälomaa. Hallitus on toki kiireellisissä asioissa valmis kokoontuman kesälläkin.  Päätimme lähteä mukaan maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, joka selvittää saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamista Metsähallituksen toiminnassa.  Saamelaiskäräjät on neuvotellut työryhmästä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen kanssa ja saimme aiempaa paremmat ehdot. Nyt saamelaiskäräjät sai kolme edustajaa ja yhden asiantuntijan työryhmään. Lisäksi kolttien kyläkokous sai nimetä oman edustajansa. Aiemmassa esityksessä saamelaiskäräjät olisi saanut nimetä kolme edustajaa, joista yhden olisi pitänyt edustaa kolttasaamelaisia, yksi epämääräistä paikallista saamelaistahoa ja vain yhden riippumattomasti eikä saamelaiskäräjät olisi saanut nimetä asiantuntijaa lainkaan.  Ministeri Koskinen sanoi, että Metsähallituslaki uudistetaan joko saamelaiskäräjien osallisuudella tai ilman sitä. Emme saaneet enää parempia liittymisehtoja ja jos emme olisi lähteneet työryhmään mukaan, olisimme menettäneet vaikutusmahdollisuuden. Ministeri Koskinen myös tähdensi, että työryhmä ei tule käsittelemään ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamista millään tavalla. Koskisen mukaan mahdollisessa ILO-työryhmässä saamelaisilla ja valtiolla tulisi olla tasavertainen määrä edustajia ja asia on valtion ja saamelaisten välinen asia.

Huomenna perjantaina saamelaiskäräjät neuvottelee Metsähallituksen kanssa mm. Lätäsenon tilanteesta, Akwé: Kon –ohjeiden soveltamisesta, Metsähallituslain § 4 soveltamisesta ja Metsähallituksen tekemästä sopimuksesta paliskuntain yhdistyksen kanssa poronhoidon huomioimisesta Metsähallituksen hallinnassa olevalla alueella.

Jään lomalle heinäkuun puolivälissä ja palaan näillä näkymin töihin elokuun puolivälissä, riippuen työtilanteesta.

Hyvää alkanutta kesälomaa, vasanmerkitystä ja kalaonnea kaikille blogini lukijoille!


Vuontisjärvellä 27.6.2013

Klemetti Näkkäläjärvi