TIISTAI 29. HUHTIKUUTA 2014

Blogi hiljenee kuukaudeksi
Perjantaina alkoi virkavapauteni. En ihan ehtinyt päivittää blogiani ennen virkavapautta. Päätoimisen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa tänä aikana II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Palaan töihin toukokuun 26. päivä. Osallistun virkavapauteni aikana joihinkin välttämättömiin työtehtäviin. Toukokuun alussa saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö pitävät saamelaiskäräjälain 9 § mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjälain uudistuksesta. Minulla ei ole mahdollisuutta tiedottaa neuvotteluista muuta kuin sen, että saamelaiskäräjät tulee esittämään saamelaiskäräjälakiesitystä muutettavaksi saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän lausunnon mukaisesti. Koska lakia ei ole vielä viety eteenpäin, nyt saamelaisyhdistyksillä ja saamelaisilla on viimeinen mahdollisuus tuoda näkemyksiään julki erityisesti saamelaisille tärkeistä saamelaiskäräjälain pykälistä – eli erityisesti saamelaismääritelmästä. Nyt on ainutlaatuinen ja historiallinen hetki vaikuttaa vielä asiaan, koska saamelaismääritelmä tulee vaikuttamaan tuleviin sukupolviin ja koko saamelaiskulttuurin tulevaisuuteen merkittävällä tavalla. Seuraava tilaisuus saattaa siirtyä monenkymmenen vuoden päähän.

Saamelaiskäräjien hallitus piti kokouksen tiistaina 22.4. ja kokouksen päätöksistä voi lukea saamelaiskäräjien kotisivuilta. Tapasin samana päivänä myös Unkarin Suomen suurlähettilään ja keskustelimme hänen kanssaan ajankohtaisista saamelaisasioista ja suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyöstä.

Inarista suuntasin loppuviikoksi Helsinkiin. Kävimme saamelaiskäräjien puheenjohtajiston ja oikeusministerin kanssa läpi saamelaiskäräjälakia ja lausuntopalautetta. Saamelaiskäräjät myös neuvotteli luonnonsuojelulain uudistuksesta ympäristöministeriössä. Saamelaiskäräjien lausunto aiheesta löytyy kotisivuilta. Luonnonsuojelulakia ollaan päivittämässä Natura-alueiden heikentämiskiellolla. Lain uudistus on viivästynyt. Saamelaiskäräjät esitti, että luonnonsuojelulakiin otettaisiin saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja esityksen vaikutuksia saamelaiskulttuurin arvioitaisiin. Luonnonsuojelulakia ollaan uudistamassa kahdessa vaiheessa. Näiden muutosten jälkeen alkaa luonnonsuojelulain vaikuttavuuden kokonaisuudistus, joka siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Luonnonsuojelulain uudistuksen jälkeen uudistetaan erämaalaki, eli prosessi voi venyä kahden hallituskauden päähän. Uudistus on kovin hidasta ja olen tilanteesta huolissani, koska luonnonsuojelu- ja erämaalait ovat saamelaisten kannalta keskeisimpiä lakeja.

Saamelaiskäräjät oli perjantaina talousvaliokunnan kuultavana lakialoitteesta rajoittaa kaivoslain nojalla tapahtuvaa valitusoikeutta kullanhuuhdontaluvista. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kotisivuilta. Kuulemisen yhteydessä tuli esille väite, ja olen toki aiemmin kuullut asiasta, että saamelaiskäräjät valittaisi kaikkien muiden koneellisten kullankaivajien luvista paitsi saamelaisten kullankaivajien luvista. Saamelaiskäräjät on linjannut, että lapiokaivu sellaisilla saamelaisten kotiseutualueen alueilla, joissa on jo lapiokaivantaa, on hyväksyttävää toimintaa ellei alueen paliskunta tai muut alueen saamelaiset käyttäjät ole tuoneet esille, että toiminta aiheuttaisi vahinkoa saamelaiselle poronhoidolle ja saamelaisten mahdollisuudelle nauttia omasta kulttuuristaan kaivoslain §:n 50 mukaisesti.  Kun saamelaiskäräjät valmistelee lausuntoja kaivoslain mukaisista luvista,  se kuulee alueen paliskuntaa ja mahdollisesti myös siitoja ja muita saamelaiselinkeinon harjoittajia kannan muodostusta varten. Saamelaiskäräjät ei ole valittanut myönnetyistä lapioluvista.

Saamelaiskäräjät on päättänyt valittaa kaikista myönnetyistä koneellisen kullankaivun luvista, koska kaivoslain luvan myöntämisen velvoitteet eivät ole toteutuneet ja yhteistyö kaivosviranomaisen eli Tukesin kanssa on ollut olematonta. Saamelaiskäräjät on käytännössä kaikissa lausunnoissaan Tukesille esittänyt toimenpiteitä yhteistyön ja lupaharkinnan kehittämiseksi. Saamelaiskäräjillä on ollut valmiudet ja halu tehdä Tukesin kanssa aidosti yhteistyötä kaivoslain toteuttamiseksi, mutta Tukesilla tahtoa ei ole ollut siihen. Kullankaivajat ovat joutuneet asiassa kärsijöiksi, koska kaivoslakia ei ole toimeenpantu asiallisesti.

Saamelaiskäräjät on pyytänyt yhteisneuvotteluja Tukesin, Metsähallituksen, Elyn ja kolttien kyläkokouksen kanssa kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella, jotta neuvotteluissa voitaisiin sopia yhteistyöstä ja yhteisistä neuvottelutavoista kaivoslain 38 §:n soveltamiseksi. Pykälä käsittelee yhteistoimintamenettelyä kaivoslain mukaisten lupien myöntämisessä. Tukes ei ole suostunut neuvotteluja järjestämään. Saamelaiskäräjät on pyytänyt muiden viranomaisten lausuntoja, karttatietoja hakemuksesta ja muista alueen kaivoslain luvista ja kilpailevista maankäyttömuodoista sekä ympäristövaikutusten arviointia. Tukes ei ole toiminut asiaankuuluvasti eikä toimittanut vaadittuja dokumentteja. Tukes on toistuvasti lähettänyt saamelaiskäräjille lausuttavaksi kaivoslain mukaisia lupahakemuksia, jotka eivät täytä kaivoslain 34 §:n velvoitteita eikä hakemuksessa ole riittäviä tietoja, jotta lupaa voisi myöntää. Lupaprosessi on viivästynyt tämänkin johdosta pitkään, koska Tukes on joutunut lausuntokierroksen jälkeen pyytämään hakijaa täydentämään tietoja, jonka jälkeen hakemus on jätetty uudelleen lausunnolle. Toiminta ei ole ollut tehokasta ja se on aiheuttanut turhaa työtä ja viivästyksiä. 

Koska kaivoslakiin otettu saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ei ole toteutunut, saamelaiskäräjät on valittanut kaikista koneellisista kullankaivuluvista. Valitettavasti muutamissa tapauksessa ollessani lomalla valitus oli jäänyt hallinnolta tekemättä, vaikka valitukset oli lähetetty hallintoon valmisteltavaksi. Lomien ja ulkopuolisen esittelijän palkkaamisen johdosta saamelaiskäräjät oli myös vahingossa valittanut hallinto-oikeuteen kuuden lapioluvan myöntämisestä, mutta valitukset vedettiin välittömästi pois lomien päättymisen jälkeen. Saamelaiskäräjät on antanut vuonna 2013 yli 150 lausuntoa, mukaan lukien valitukset,  kaivoslain toimeenpanosta, ja ymmärrettävistä liiallisen kuormituksen ja kesälomien vuoksi inhimillisiä virheitä on tapahtunut. Tämä on todella ikävää ja herättää epäluottamusta saamelaiskäräjiä kohtaan ja on ongelmallinen myös kullankaivajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Inhimillistä virhettä on käytetty saamelaiskäräjiä vastaan, mikä on todella ikävää. Saamelaiskäräjien periaatteellisen linjauksen mukaisesti se valittaa kaikista koneellisen kullankaivun luvista, oli hakija saamelainen tai ei. Koneellinen kullankaivu ja kullankaivu ylipäätään ei ole perinteinen saamelainen elinkeinomuoto.

Rovaniemen hallinto-oikeus on antanut ensimmäiset ratkaisunsa saamelaiskäräjien tekemistä valituksista hyväksyen saamelaiskäräjien valitukset. Tukes ja lupien hakijat ovat valittaneet päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja prosessi on vielä kesken. Rovaniemen hallinto-oikeus on ratkaisussaan linjannut myös kaivoslain toimeenpanoa, ja saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes huomioisi lupakäytännössään jo nyt hallinto-oikeuden linjaukset. Tukes ei ole tähän suostunut.

Kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saadaan ensimmäisistä valituksista päätökset kuinka kaivoslain saamelaisia koskevia pykäliä tulee soveltaa, lupaharkinta paranee eikä tarvetta valituksille välttämättä ole. Kaivoslain nojalla myönnettävät luvat ovat voimassa kolme vuotta.  Ennakkotapaukset ohjaavat lain soveltamista. Kun kaivoslain soveltamisesta on saatu tulkintakäytäntö ja jos kullankaivaja on täyttänyt lupaehdot, ei kellään osapuolella ole tarvetta valittaa luvasta kolmen vuoden välein, koska oikeus ei muuta ennakkotapauksiaan lain soveltamisesta. Pelko kolmen vuoden välein tapahtuvasta valituskierteestä on turha. Nyt on vielä kaivoslain soveltamisen sisäänajokausi, jossa etsitään parhaita keinoja lain soveltamiseksi.

Hyvää kevään jatkoa kaikille blogini lukijoille! Päivitän blogiani taas noin kuukauden päästä.


Klemetti Näkkäläjärvi