Mikkelinpäivänä

Blogini päivitys on jäänyt vähiin tältä syksyltä – olen siitä pahoillani. Palasin viime viikolla kahden viikon syyslomalta takaisin töihin.  Lomani aikana työt kasaantuivat ja työmatkat ovat vieneet suuresti aikaa. Blogini käsittelee työtäni saamelaiskäräjien puheenjohtajana, mutta kommentoin kuitenkin tästäkin huolimatta hieman väitöskirjastani käytyä keskustelua keskustelupalstoilla, jottei asia vaikuta virkatyöhöni. Yleisin kommentti oli, miksi väitöskirjaani ei ole julkaistu. Akateemisen hyväksymisprosessin mukaan yliopisto määrää väitöstutkimukselle kaksi esitarkastajaa ja nämä antavat lausuntonsa. Mikäli esitarkastajat puoltavat tutkimuksen hyväksymistä opinnäytteeksi tohtorin tutkintoa varten, niin he antavat väittelyluvan, ja samalla väittelylupa on myös väitöskirjan julkaisulupa.

Väitöskirjoja ei kuitenkaan tarvitse julkaista Suomessa. Kävin neuvotteluja kesällä hyvinkin pitkään erään kustantamon kanssa väitöskirjani julkaisemisesta, mutta kustantamo vetäytyi hankkeesta viime metreillä. Kesälomien ja ajanpuutteen johdosta ei ollut enää mahdollisuutta etsiä toista kustantajaa. Myöskään väitöstilaisuutta ei voitu siirtää, koska väitöspäivä oli sovittu vastaväittäjän ja kustoksen kanssa. Tämä kaikkineen oli syynä siihen, väitöskirjaani ei julkaistu. Väitöskirjasta on toimitettu Oulun yliopistoon ja kansalliskirjastoon (ts. Helsingin yliopiston kirjastoon) yhteensä 31 kappaletta, eli väitöskirjani on luettavissa myös kirjastossa. Tarkoituksenani on julkaista väitöstutkimukseni myös kirjana ja yritän -  mikäli työkiireiltäni ehdin – neuvotella kustantajien kanssa kirjan julkaisemisesta vielä tämän syksyn aikana.

Toinen keskusteluaihe liittyi siihen, miksi lisensiaatintutkimukseni on luottamuksellinen. Pidin sen väitöstutkimukseni ajan luottamuksellisena, koska käytin väitöskirjassani lisensiaatintutkimuksen aineistoa ja tuloksia. Lisensiaatintutkimukseni on nyt vapaasti lainattavissa Oulun yliopiston kirjastosta.




Kuningas Kaarle Kustaa pitämässä tervehdyspuhetta Ruotsin saamelaiskäräjien avajaisissa.


Ennen lomaa osallistuin Ruotsin saamelaiskäräjien virallisiin avajaisiin. Avajaisissa pitämäni puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. Ruotsin valtion saamelaisasioista vastaava ministeri Erland Erlandsson nosti mielestäni puheessaan kaksi tärkeää asiaa. Uudistetussa Ruotsin perustuslaissa saamelaiset on mainittu ensimmäisen kerran kansana. Toisena positiivisena asia oli se, että Ruotsin valtio aikoo saamelaistoimijoita konsultoituaan laatia virallisen saamelaispolitiikkaohjelman vielä tämän syksyn aikana. On kiinnostavaa nähdä miten tämä avaus välittyy pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin ja tuleeko Ruotsin saamelaiskäräjistä valtiosta täysin riippumaton itsehallintoelin.




Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen uusi ja SPN:n tuleva puheenjohtaja Håkan Jonsson. Hän aikoo nostaa SPN:n seuraavan toimikauden asialistalle kaivos- ja maankäyttöasiat.


Tämä viikko on kulunut autossa, lentokoneessa ja kokouksissa.  Minulla oli tällä viikolla kaksi saamelaiskäräjälakityöryhmän kokousta Helsingissä, joiden välissä oli pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut Koutokeinossa. Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen annetun määräajan puitteissa. Työ eteni rakentavasti ja hyvässä yhteistyössä eikä eriäviä mielipiteitä jätetty mietintöön. Työryhmä työskenteli hyvin tehokkaasti helpottaen myös asian jatkovalmistelua. Esitys on laadittu hallituksen esityksen muotoon ja työryhmä on tehnyt esitysten vaikutustenarvioinnin. Tässä vaiheessa en voi vielä kommentoida tämän tarkemmin työryhmän esityksiä, koska mietintöä ei ole vielä luovutettu oikeusministerille. Mietintö luovutetaan oikeusministerille valitettavasti vasta lokakuun lopussa. Sopivaa yhteistä ajankohtaa ei löytynyt aiemmin.

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja käytiin tiistaina ja keskiviikkona Koutokeinossa. Edistyksestä ei voi juuri puhua, mutta keskustelua oli paljon. Olin ehdottanut, että neuvottelut olisi siirretty myöhemmälle syksyyn, koska Norjan suurkäräjävaalit ja saamelaiskäräjävaalit on vasta käyty ja jatkoneuvotteluille olisi tärkeää saada poliittinen tuki ja ohjaus myös vaalien jälkeen. Neuvottelut kuitenkin pidettiin. Kävimme läpi lukuja 1, 2 ja 3 ja valtiot jättivät useita varaumia sopimusartikloihin. Valtioiden edustajien pyynnöstä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät esittelivät kokouksessa omaa asemaansa ja tehtäviään. Valtioilla on petraamista tämänkin suhteen. Jatkoneuvotteluja on käyty nyt 2½ vuotta, ja vasta tässä vaiheessa valtiot tunnustavat toimivansa puutteellisen tiedon varassa saamelaisasioiden kehittämisessä. Tällaisessa tilanteessa on vaikea kuvitella, että saamelaissopimusehdotus valmistuu määräajassa, vuoden 2015 loppuun mennessä.




Ruotsin saamelaisia vetoamassa kuninkaaseen kokouspaikan ulkopuolella.

Julkisuudessa on - ja aivan syystäkin - keskusteltu saamelaisen kielipesätoiminnan rahoituksen leikkauksesta. Eduskunnasta saamieni tietojen mukaan kielipesätoimintaan olisi nyt tulossa ensi vuodelle 600 000 euroa, joista osa veikkausvaroista. Eduskunta yrittää löytää vielä 100 000 euroa jottei toimintaa jouduta leikkaamaan, mm. Lapin kansanedustajat ovat olleet asiassa aktiivisia. Olen todella iloinen, että rahaa on löytymässä, eikä saamelaislapsia jätetä tyhjän päälle ensi vuonna ja hyvin alkanut saamen kielten elvyttäminen ei pysähtyisi.  Koko prosessi on ollut melko surullista seurattavaa. Jos kyse ei olisi vakavista asioista niin sitä voisi kutsua melkeinpä farssiksi. Erityisen huolestuttavan kuvan tilanne antaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka vastuulla  edelleenkin hyväksymätön saamen kielten elvyttämisohjelma ja kielipesäasiat ovat. Ministeriön tulee parantaa ja tehostaa toimintaansa, jotta se voi hoitaa vastuualueelleen kuuluvat tehtävät.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kielipesätoiminnasta ja sen rahoituksesta säädettäisiin lailla. Pidän sitä välttämätöntä, jotta tällainen tilanne ei enää toistuisi ja rahoitus ja toiminta voidaan saada pysyvälle pohjalle. Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että kielipesätoiminta tekisi itsensä tarpeettomaksi ja tulevaa sukupolvi voisi siirtyä suoraan saamenkieliseen päivähoitoon.

Ensi viikko jatkuu yhtä kiireisenä. Maanantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Kokous käsittelee saamelaiskäräjille tehtyä työsuojeluilmoitusta. Tiistaina on työryhmän ensimmäinen kokous, joka valmistelee metsähallituslain uudistamista. Tämän työryhmän tarkoituksena on lisätä saamelaisten osallistumisoikeutta ns. valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten kotiseutualueella. Kokous pidetään Helsingissä. Helsingistä jatkan Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen hallituksen kokoukseen ja neuvoston yleisistuntoon. Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Norjan saamelaiskäräjiltä Ruotsin saamelaiskäräjille. Perjantaina lähden viikoksi Montrealiin kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen. Kokouksen kulkua voi seurata myös netistä. Saamelaiskäräjät järjestää Montrealissa oheistapahtuman, jonka aiheena on artikla 8(j):n soveltaminen Suomessa sekä Akwé: Kon -ohjeet.

 29.9.2013 Vuontisjärvellä
Klemetti Näkkäläjärvi