Saamelaisten parlamentaarikkojen konferenssista
Marraskuun 9. – 11. päivinä kolmen maan saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisjärjestöt kokoontuivat Kirkkoniemeen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoukseen ja saamelaisparlamentaarikkojen kolmanteen konferenssiin. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi SPN:n kokouksessa Suomen saamelaiskäräjiltä Norjan saamelaiskäräjille. SPN:n kokouksen asialistalla oli SPN:n hallituksen toimintakertomus, SPN:n toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle, petovahingot saamelaiselinkeinojen kannalta sekä saamelaisnuorten osallisuuden kehittäminen SPN:n toiminnassa. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus kuten myös kokouspöytäkirja laitetaan saamelaiskäräjien kotisivuille eri kieliversioiden tarkistuksen jälkeen ja toivon mukaan tarkistus on nyt tehty – sen valvonta ei kuulu tehtäviini.

SPN:n tulevan toimikauden tärkeimpänä tavoitteena on pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi, SPN:n oman toiminnan kehittäminen, YK:n alkuperäiskansaraportoijan saamelaisia koskevien raporttien toimeenpanon edistäminen, saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi ja nuorisoelimen perustaminen SPN:n yhteyteen. Tavoitteena on luoda SPN:n alaisuuteen oma nuorisoelin. Venäjän saamelaisten asema SPN:ssä nousi keskusteluun. Nyt Venäjän saamelaiset ovat tarkkailijoina SPN:ssä yhteistyössä saamelaisjärjestöjen kautta. Venäjän saamelaisilla on oma kyläkokouksensa ja tavoitteena on saada heidän omalle elimelleen myös Venäjän valtion tunnustus. 

Olen samaa mieltä Venäjän saamelaisten kanssa että on aika saada heidät SPN:n täysvaltaiseksi jäseneksi. Ei ole Venäjän saamelaisten vika, että Venäjän valtio ei halua parantaa saamelaisten oikeusasemaa ja mahdollistaa saamelaiskäräjien perustaminen Venäjälle. Venäjän saamelaiset valitsevat jo nyt edustajansa demokraattisesti omaan kyläkokoukseensa. SPN:n yhteistyösopimusta tulisi muuttaa ja ratkaista se, miten Venäjän saamelaisten täysmääräinen osallistuminen SPN:n toimintaan rahoitetaan. Rahoituksesta voikin tulla kynnyskivi. Suomen saamelaiskäräjät pystyy tuskin rahoittamaan omaa osallistumistaan SPN:n toimintaan. 

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin teemoina olivat saamelaisten perinteinen tieto, arktinen yhteistyö ja aiempien konferenssien julistusten toteutuminen. Konferenssissa oli vilkas keskustelu saamelaisyhteistyön kehittämisestä. Valitettavasti vain kuusi Suomen saamelaiskäräjäjäsenistä ja yksi varajäsen osallistuivat Kirkkoniemen konferenssiin ja tämä herätti ihmettelyä konferenssin muissa osanottajissa. Pidin konferenssissa puheen perinteisen tiedon suojelusta ja aikaisempien konferenssien julistusten toteutumisesta Suomen saamelaiskäräjien ja SPN:n toiminnassa. Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Konferenssi antoi hyvin laajan julistuksen. Julistusten eri kieliversioita ollaan kai parhaillaankin oikolukemassa ja yhdenmukaistamassa koska en ole nähnyt niitä kotisuillamme. Kieliasun tarkistuksen jälkeen julistus ja sen eri kieliversiot julkaistaan saamelaiskäräjien kotisivuilla. Saamelaisparlamentaarikot vetosivat valtioihin mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi, ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi. 


Saamelaisradion toiminnan kehittämisestä

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi joulukuussa pitämässään kokouksessa lausunnon yleisradion kertomuksesta vuosilta 2009 ja 2010. Lausunto käsittelee yleisradion saamenkielisen ohjelmatarjonnan tilaa ja Yle Sámiradion kehittämistarpeita. Saamelaiskäräjien lausunto yleisradion kertomuksesta vuosilta 2007 ja 2009 herätti vilkkaan keskustelun ja uutisoinnin eri medioissa viime keväänä. 

Saamelaiskäräjät esitti lausunnoissaan, että pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla YLE Sámi Radion ja siihen tarvittavien riittävien resurssien siirtäminen Saamelaiskäräjien alaisuuteen ja Sámi radion riippumattomuus turvattaisiin hallintoneuvoston kaltaisella ratkaisulla ja lainsäädännöllä. Yle Sámi Radion ja sen ohjelmiston kehittäminen tulee saada monipuolisesti ohjatuksi. Saamelaiskäräjät esittääkin harkittavaksi ohjausryhmän perustamista YLE Sámi Radiolle, johon tulisi journalismin ammattilaisia ja saamelaiskäräjien valitsemia edustajia. Saamelaiskäräjät perustaa esityksensä alkuperäiskansajulistukseen. Julistuksen 16 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus perustaa omia, omakielisiä viestimiä ja käyttää muiden kuin alkuperäiskansojen viestimien kaikkia muotoja ilman syrjintää. Valtiot toteuttavat tehokkaat toimet, joilla varmistetaan, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurista moninaisuutta. 

Saamelaiskäräjien hallitus vaati lisäksi yleisradiota täyttämään julkisen palveluvelvoitteensa saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston, koltan- ja inarinsaamenkielisen ohjelmatarjonnan sekä saamenkielisen lasten ja nuortenohjelmistojen osalta ja antamaan Yle Sámiradiolle riittävät resurssit ja ohjelma-aikaa palveluvelvoitteen täyttämiseen. Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta. 

Kilpisjärvi 2020-kehittämissuunnitelmasta

Kilpisjärven kehittämissuunnitelma on valmistunut, vaikkakaan tietoa Kilpisjärven kehittämishankkeen viimeisimmästä sisällöstä ei taida olla kuin Enontekiön kunnalla. Kehittämishankkeella on kyllä hienot kotisivut osoitteessa wwww.kilpisjarvi2020.com, mutta sitä ei ole päivitetty sitten viime kesäkuun. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt viimeisen kokouksen 28.11. eikä hyväksyttyä kehittämissuunnitelmaa ole vieläkään toimitettu sidosryhmille ja ohjausryhmän jäsenille. Hankkeen viimeisessä kokouksessa 28.11. sovittiin, että ohjausryhmä pitäisi vielä sähköpostikokouksen, jossa hyväksyttäisiin hanke lopullisesti, mutta Enontekiön kunnan sivuilla lukee, että Kilpisjärven kehittämishanke on valmistunut 31.10.2011 ja kunta aloittaa yleiskaavan valmistelun vuodenvaihteen jälkeen. Kotisivuilla ei käy ilmi mikä taho kehittämissuunnitelman on oikein hyväksynyt 31.10.2011. Hankkeen ohjausryhmä on pitänyt kokoukset 4.10. ja 28.11., joten ohjausryhmä ei ole ainakaan ole ollut kehittämissuunnitelmaa tuolloin hyväksymässä. Kilpisjärven kehittämishanke on saanut EU-rahoitusta eikä tällainen leväperäinen toiminta, kehittämissuunnitelman salailu ja ohjausryhmän kohtelu kumileimasimena voi olla hyväksyttävää verovaroilla toteutetuissa hankkeissa. 

Saamelaiskäräjien edustaja työryhmässä, Per-Antti Labba on jättänyt kehittämissuunnitelmaan eriävän mielipiteen. Olen seurannut kehittämissuunnitelman valmistumista tiivisti. Kehittämissuunnitelma ei valitettavasti lupaa hyvää Kilpisjärven saamelaisille, poronhoitajille ja luonnolle. Saamelaiskäräjien edustaja on tehnyt hankkeen ohjausryhmässä hyvää työtä ja näkemämme suunnitelman viimeisin versio onkin hiukan kehittynyt aiemmasta ja hulluimmat esitykset kuten maisemahissin rakentaminen Saanalle ja lentokentän rakentaminen Kilpisjärvelle ovat onneksi poistuneet suunnitelmasta. Kehittämisohjelma ei ole vieläkään mielestäni realistinen eikä valitettavasti saamelaiskäräjien edustajan tekemiä parannusehdotuksia ole riittävästi huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Kilpisjärvi vastaa globaalin matkailun kysyntään. Miten pieni Kilpisjärven kylä voi vastata globaaliin matkailukysyntään?

Kilpisjärvi 2020-hankkeen tavoitteena on toimia Kilpisjärvelle laadittavan yleiskaavan pohjana sekä Kilpisjärven kehittämistyön pohjana. Kehittämissuunnitelma ei kyllä täytä näitä edellytyksiä. Suunnitelma on keskeneräinen ja puutteellinen eikä suunnitelman keskeisiä esityksiä ole riittävästi perusteltu. Suuri kysymysmerkki on myös se, mikä taho kaikki mahdolliset uudet toiminnot rahoittaisi. Suunnitelmassa ei ole arvioitu riittävästi lisääntyvien matkailijamäärien vaikutuksia alueen luonnolle, saamelaiskulttuurille, poronhoidolle ja perusinfrastruktuurille. Suunnitelman vaikutusten arviointi saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista on puutteellinen ja virheellinen. Saamelaiskäräjien edustaja esitti että hankkeelle olisi haettu lisäaikaa ja työtä olisi jatkettu virheiden korjaamiseksi vielä ensi vuoden puolella, mutta hankkeen ohjausryhmä ei siihen suostunut. 

Kehittämissuunnitelmassa esitetään mm. uutta matkailurakentamisen aluetta Peeralle keskelle porojen vasotusaluetta, esitetään lisättäväksi matkailurakentamista Kilpisjärven kylälle, uusien reittien, hotellien ja teiden rakentamista ja lähiliikuntapaikan rakentamista Tsahkaljärvelle. Saamelaiskäräjien edustaja oli esittänyt että suunnitelmassa olisi sitouduttu perustamaan saamen käsityökeskus Kilpisjärven kylälle. Tällaisen kehittämiseen kunnalla ei ollut kiinnostusta eikä hanketta otettu suunnitelmaan mukaan. 

Haluan toivottaa kaikille blogini lukoille hyvää uutta vuotta ja kiitokset kuluneesta vuodesta.