Biodiversiteettipolitiikka tehostuu Ennen pääsiäistä hyväksyttiin biodiversiteettitoimintaohjelma melkein kahden vuoden valmistelun jälkeen. Toimintaohjelma hyväksyttiin laajapohjaisessa biodiversiteettityöryhmässä, jossa ovat edustettuina ministeriöt ja keskeiset sidosryhmät. Käsittelyn pituudesta kertoo se, että hyväksytty toimintaohjelma oli 12. luonnosversio! Toimintaohjelma toimeenpanee valtioneuvoston joulukuussa hyväksymää periaatepäätöstä biodiversiteettistrategiaksi. Olen käsitellyt sitä aiemmassa blogissani. Toimintaohjelman muotoiluista käytiin vielä viimeisiä vääntöjä kokouspäivänä - myös saamelaiskirjauksista. Toimintaohjelma on kuitenkin erinomainen kompromissi ja tärkeä saamelaisille. Perusteellinen valmistelutyö tuotti tulosta. Toimintaohjelmassa on ensimmäistä kertaa oma päälukunsa, joka koskee saamelaisia ja saamelaisten perinteistä tietoa. Toimintaohjelmassa on yhteensä 105 toimenpidettä luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi, Euroopan Unionin sekä biodiversiteettisopimuksen ja sen osapuolikokousten päätösten toimeenpanemiseksi. Saamelaisasiat on huomioitu toimintaohjelmassa kautta linjan. Saamelaisia koskee suoraan neljä toimenpidettä: 78, 79, 84 ja 85. Toimenpiteet ovat seuraavat: 1) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa siten, että se kannustaa monimuotoisuuden turvaamiseen ja eri intressien yhteensovittamiseen. Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon -ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät. 2) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto. Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia. Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä. 3) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut. Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa Artikla 8(j)-työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi. 4) Valmistaudutaan ottamaan käyttöön CBD-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit, jotka koskevat kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ja perinteisten elinkeinojen tilannetta ja kehitystä sekä perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilannetta ja kehitystä. Toimintaohjelman toimeenpanoa koordinoidaan ympäristöministeriön asettamassa kansallisessa artikla 8(j)-työryhmässä, joka toimii biodiversiteettityöryhmän alaisuudessa. Minut on kutsuttu työryhmän puheenjohtajaksi. Työryhmässä on edustettuina keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät. Saamelaiskäräjiä työryhmässä edustaa lisäkseni hallituksen jäsen Petra Magga-Vars, joka on Sámi Duodji ry:n ja saamelaiskäräjien yhteinen edustaja työryhmässä sekä pysyvänä asiantuntijana saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Keväällä on edennyt myös saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän työ. Olen osallistunut sen kokouksiin siten, miten sairauslomaltani olen pystynyt. Julkisuudessa on ollut paljon esillä saamelaismääritelmäkysymys, jota onkin käsitelty useaan otteeseen. Inarissa järjestettiin helmikuun alussa laaja kuulemistilaisuus, jossa työryhmän valtioedustajat halusivat kuulla myös saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja ja myös sellaisia tahoja, joille saamelaiskäräjälain uudistaminen ei kuulu tai joita asia ei koske. Lisäksi työryhmä on kuullut asiantuntijoita saamelaismääritelmästä. Saamelaiskäräjät sai nimetä yhden kuultavan asiantuntijansa ja valtio nimesi kolme asiantuntijaa. Suomen valtion edustajat halusivat kuulla yhteiskuntatieteilijä Erika Sarivaaraa, jota ja hänen perustamaansa yhdistystä työryhmä oli kuullut jo Inarissa, emeritusprofessori Lauri Hannikaista ja professori, ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheininiä. Saamelaiskäräjät halusi kuulla emeritusprofessori Pekka Sammallahtea. Kannatimme toki myös professori Scheininin kuulemista. Työryhmässä on sovittu, että tiedottamisesta vastaa työryhmän puheenjohtaja, mutta työryhmän jäsenet ja asiantuntijat ovat tiedottaneet melko vapaasti työryhmän työstä eri medioissa, jonka johdosta minäkin valotan hieman työryhmän työtä. Työryhmän on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi toukokuussa. Saamelaismääritelmän lisäksi työryhmä käy läpi saamelaiskäräjien talous- ja kirjanpito- ja hallinto ohjaavia pykäliä ja virtaviivaistaa lakia huomioimaan lainsäädännön yleisen kehityksen. Myös saamelaiskäräjälain § 9 mukainen neuvotteluvelvoite on asialistalla. Metsähallitus on ennen pääsiäispyhiä julkistanut, että se ei myönnä tutkimuslupaa geologiselle tutkimuskeskukselle, GTK:lle, suorittaa malminetsintää ja kallioperän perustutkimusta Käsivarressa. Metsähallitus on yrittänyt selvittää GTK:lta miten perustutkimus poikkeaa malminetsinnästä ennen lupapäätöksen antamista, mutta GTK ei ollut antanut riittävää selvitystä tutkimustoiminnan ja malminetsinnän eroista. Saamelaiskäräjät ja paliskunta ovat vastustaneet tutkimusluvan myöntämistä. Päätös olla myöntämättä tutkimuslupaa GTK:lle on erinomainen ja selkiyttää pelisääntöjä saamelaisten kotiseutualueelle. Päätös on hyvä paitsi saamelaisille ja poronhoidolle, mutta myös pienemmille malminetsintäyrityksille. Päätös pohjautuu saamelaiskäräjien hallituksen viime kesällä tekemään selvityspyyntöön GTK:n toiminnasta ja tutkimuslupien myöntämisen ehdoista ministeriöille, Tukekselle ja GTK:lle. Saamelaiskäräjien hallitus vaati esityksessään, että GTK:lle ei myönnetä tutkimuslupia malminetsintään ja ettæ ministeriöiden on selkeytettävä GTK:n roolia. Nyt vaatimukseen on vastattu, mistä ole todella iloinen. Tähän asti GTK on saanut kohtuutonta etua muihin malminetsintäyrityksiin nähden, koska se on voinut kartoittaa malmivaroja tutkimusluvan perusteella, joita ei yksityisille malminetsintätoimijoille myönnetä. GTK on aiemmin saanut tutkimuslupia malminetsintää varten ja GTK:n toiminta on ollut aivan rinnasteista toimintaa normaaliin malminetsintään. Maaperää on kairattu isoilla koneilla laajoilla alueilla. Tutkimusluvan ehtoja ei ollut myöskään täytetty Käsivarressa, koska yhteistyötä paliskunnan kanssa ei ole ollut. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan maaperämme ja sen mineraalipitoisuudet on tutkittu jo riittävät tarkasti opetusta ja tutkimusta varten saamelaisten kotiseutualueella eikä tarvetta perustutkimukseen enää ole. GTK on tehnyt saamelaisten kotiseutualueella tutkimusluvan varjolla malminetsintää ja tutkimusluvan jälkeen on voitu tehdä kaivoslain mukainen valtaushakemus. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan GTK:n tehtäviin ei kuulu valtauksien tekeminen ja GTK:n tutkimus- ja liiketoimintapuoli ovat sekoittuneet keskenään ja hämärtyneet. Ratkaisu on mielestäni hyvä myös siksi, että Metsähallitus ei ole kaivoslain mukainen valvontaviranomainen. Metsähallituksella on vähäisesti henkilöstöresursseja ja jos se olisi myöntänyt tutkimusluvan, se olisi joutunut valvomaan lupaehtojen täyttymistä. Se taas olisi vaatinut tietyntyyppistä osaamista ja sen mukaista henkilöstöresurssointia. Toivon, että päätös johtaa myös toimenpiteisiin työ- ja elinkeinoministeriössä ja että GTK:n tutkimus- ja liiketoiminnan erot selkiytettäisiin ristiriitojen ja epäselvyyksien välttämiseksi. GTK:n osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen tulee jatkossa hakea lupaa malminetsintään Tukekselta, kuten muutkin toimijat. Täten sen erityisasema muihin toimijoihin nähden päättyy ja tästä lähtien se on samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa. Saamelaiskäräjät ei kylläkään ole tyytyväinen Tukeksen toimintaan. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi viime viikolla Brysselissä yksimielisesti kertomuksessaan eduskunnalle vuodelta 2012 lauselman, joka koski kaivoslain toimeenpanoa. Kokous totesi, että kaivoslain 38 §:n vaatimus asian selvittämisestä saamelaisten kotiseutualueella yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla kertaakaan, eikä lain edellyttämää yhteistyötä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja saamelaiskäräjien välillä ei ole ollut. Lupaviranomainen (Tukes) ei ole myöskään arvioinut päätöstä tehdessään kertaakaan kaivoslain 50 §:n mukaisesti luvan myöntämisen esteitä. Tukes on tehnyt lupapäätöksiä kuulematta saamelaiskäräjiä lain edellyttämällä tavalla. Saamelaisten perusoikeussuoja ei ole toteutunut uuden kaivoslain toimeenpanossa. Pääsiäisen jälkeen menen Inariin vastaanottamaan Eu-parlamentaarikkoja. Inarista jatkan Osloon pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Neuvottelut etenevät hyvin verkkaisesti. Olemme parhaillaan käymässä läpi muutosehdotuksia sopimustekstiin ja niitä on valtion puolelta paljon. Hyvää ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille blogini lukijoille!